Međugorje
| Međugorje | |
|---|---|
.jpg) Kaupungin keskustaa |
|
  Međugorje |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
| Entiteetti | Federaatio |
| Kantoni | Hertsegovina-Neretva |
| Kunta | Čitluk |
| Väkiluku (2013) | 2 265 |
Međugorje on pieni kaupunki Bosnia ja Hertsegovinassa Čitlukin kunnan alueella. Nykyisin Međugorje on erityisen tunnettu kesäkuussa 1981 tapahtuneesta Neitsyt Marian ilmestyksestä, jonka myötä siitä tuli katolinen pyhiivaelluskohde. Katolinen kirkko ei kuitenkaan ole virallisesti vahvistanut ilmestystä ihmeenä. Vuonna 2013 Međugorjen asukasluku oli 2 265.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Nykyisen Međugorjen lähiseudulta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta alkaen viimeistään myöhäiseltä kivikaudelta. Pronssikaudella aluetta asuttivat illyrialaiset heimot, jotka rakennuttivat seudulle linnavuoria. Yksi sijaitsi nykyisen Međugorjen vieressä. 100-luvulla eaa. paikallinen daorsien illyyriheimo liittoutui Rooman valtakunnan kanssa. Alueesta tuli osa Rooman Dalmatian provinssia. Slaavilaiset kroaatit alkoivat saapua seudulle 500-luvun lopulla ja seutu oli osa Brotnjon aluetta. Brotnjosta tuli myöhemmin osa Humin (Zahumlje) aluetta. Kristinusko omaksuttiin 600-luvun aikana. Bosnian kuningaskunnan kaudella alueella vaikutti katolisen kirkon lisäksi Bosnian kirkko.[1]
Osmanien valtakunta valtasi alueen 1400-luvun toisella puoliskolla. Paikallista katolista väestöä palvelivat pitkään lähinnä vain fransiskaanit, joihin kohdistui ajoittain vainoja. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian vuonna 1878. Međugorjen katoolinen seurakunta perustettiin vuonna 1892. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen seutu oli osa Jugoslavian kuningaskuntaa ja toisen maailmansodan jälkeen osa sosialistista Jugoslaviaa. Jugoslaviassa uskonnon ja kansallisuuden merkitystä pyrittiin rajaamaan.[1]
24, kesäkuuta 1981 tapahtuivat niin sanotut Marian ilmestykset. Kuusi paikallista nuorta sanoivat nähneensä Marian ilmestykset Crnica-nimisellä kukkulalla. Ilmestystarina oli hyvin samantapainen, kuin Marian ilmestykset esimerkiksi Lourdesissa, Marpingenissa, Fátimassa ja muualla Euroopassa.[2] Jugoslavian viranomaiset yrittivät hiljentää tarinaa ja paikallinen piispa sanoi, että tapahtumiin ei liittynyt mitään yliluonnollista.[3] Tarina levisi tästä huolimatta ja Međugorjesta tuli suosittu pyhiinvaelluskohde. Katolinen kirkko on virallisesti epäillyt tarinan todenperäisyyttä ja kieltäytyi nimittämästä sitä ihmeeksi. Vuodesta 2024 kirkko on kuitenkin hyväksynyt virallisesti pyhiinvaellukset paikalle Nulla Osta eli ilman estettä.[4] Nykyisin pyhiinvaelluksiin liittyvä matkailu on paikallisten huomattava elinkeino.[5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bosnia ja Hertsegovinan vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Međugorjen asukasluku oli 2 265. Heistä 2 232 oli kroaateja.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b A short historical presentation Udruga Međugorje - MIR. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Cathie Carmichael: A concise history of Bosnia, s. 120. Cambridge University Press, 2015. ISBN 978-1-107-01615-6 (englanniksi)
- ↑ Ante Čuvalo: Historical Dictionary of Bosnia and Herzegovina, s. 151-152. (2. painos) The Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-0-8108-5084-2 (englanniksi)
- ↑ Azem Kurtic: Vatican Approves Pilgrimages to Bosnia’s Medjugorje – Still Doubts Apparitions’ ‘Authenticity’ BalkanInsight. 19.9.2024. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Nedim Dervisbegovic: Bosnia’s Tourist Hotspots Count Losses from Pandemic “Catastrophe” BalkanInsight. 24.7.2020. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi)
- ↑ T2.2. Stanovništvo prema etničkoj/nacionalnoj pripadnosti i spolu, po naseljenim mjestima (xlsx) Popis 2013. Arkistoitu 11.11.2020. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi), (serbokroaatiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Međugorje Wikimedia Commonsissa
- Medjugorje.hr (englanniksi)
- Mary.tv (englanniksi)