Kangastus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fata Morgana -kangastus Kiuruvedellä 3.12.2004
Kangastus, jonka seurauksena Tallinnan valot näkyvät Helsinkiin.

Kangastus on ilmakehän lämpötilakerrostuneisuudesta aiheutuva harhanäky. Tyypillisimmät kangastukset näyttävät vesilätäköiltä autotiellä tai aavikolla. Erilämpöiset ilmakerrokset voivat toimia kuten peilit tai linssit ja vääristävät siten kohteen paikkaa tai muotoa.

Kangastukset voidaan jakaa kahteen päätyyppiin:

  • Kuumalla pinnalla näkyvät "vesilätäköt". Itse asiassa lätäkkö on kuva taivaasta: taivaalta tuleva valo on taittunut maanpinnan lähellä olevassa lämpimästä ilmakerroksesta takaisin ylös katsojan silmään. Syntyy vaikutelma vesilätäköstä, koska vesi heijastaa kuvan taivaasta samalla tavalla.lähde?
  • Fata Morgana on monimutkainen kangastus, jossa horisontin läheisyydessä olevat kohteet näyttävät pidentyvän ja leijuvan ilmassa. Siinä valo taittuu kylmän pinnan päällä esimerkiksi napaseuduilla jäisen meren yllä korkealta taivaalta ja nostaa kaukaiset saaret, jäävuoret, metsät ja laivat nurin päin ilmaan roikkumaan. Valo taittuu yläkautta ylhäältä alas. Kangastuksessa voi jopa näkyä useita kuvia samasta kohteesta päällekkäin.

Jos merenpinnan ja suoraan sen yläpuolella olevan ilmamassan lämpötila on esimerkiksi 15 astetta ja muutaman kymmenen metrin korkeudessa ilman lämpötila nousee äkisti 25 asteeseen, syntyy niin sanottu lämpötilan harppauskerros. Näin voi tapahtua kesällä, kun kylmälle merelle virtaava lämmin ilma nousee ylöspäin.

Jos merenpinnan ja harppauskerroksessa olevan ilman lämpötilaero on riittävän suuri, harppauskerros heijastaa valonsäteet takaisin alaspäin.[1]

Voimakkaimmillaan kangastukset näkyvät suurilla lämpötilaeroilla, suhteellisen tyynessä säässä. Myös näiden päätyyppien sekoituksia voi esiintyä, jolloin kuva voi taittua moneen kertaan tai epätäydellisesti: jäävuoret ja metsät voivat esimerkiksi venyä näennäisesti luonnottoman ohuiksi pystypilareiksi. Kuu ja aurinko voivat horisontissa venyä omituisiksi neliöiksi tai mennä keskeltä poikki.

Koska ilmakehän taitekerroin on pieni ja kangastuksissa esiintyvät kulmat pieniä, tarkkailuvälineenä on hyvä käyttää kiikaria tai maakaukoputkea. Valokuvauksessa tarvitaan teleobjektiiveja tai digikameroita.lähde?

Ilmiön on myös väitetty aiheuttaneen Titanicin uppoamisen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangastus Wikimedia Commonsissa
  • Angervo, J.M.: Sääopin perusteet, 1948.
  • Minnaert,M.: Maiseman valot ja värit, URSA, 1987

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Onnistuiko lukija kuvaamaan Ruotsin rannikon Kalajoelta? "Olen miettinyt, mikä siellä kangastaa" Yle.fi. 13.7.2013. Viitattu 13.7.2013.
  2. Titanic: Case Closed -dokumentti