Morgan le Fay
| Morgan le Fay | |
|---|---|
 Anthony Frederick Augustus Sandys, Morgan Le Fay, 1864. |
|
| Ominaisuudet | |
| Sukupuoli | nainen |
| Tuntomerkit | Tavallisesti naishahmo, mutta pystyi muuttumaan haluamansa eläimen näköiseksi |
| Asuinpaikka | Lähellä Camelotia englannissa |
| Voimat | Kyky muuttua miksi tahansa eläimeksi |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Englantilainen taru kuningas Arthurista |
| Suhteet | |
| Sisarukset | Kuningas Arthur (velipuoli) |
Morgan le Fay (myös Morgaine, Morgain tai Morgana) on kuningas Arthuriin liittyvissä legendoissa mahtava noita, Avalonin valtiatar ja Arthurin sisarpuoli.[1]
Morganin kuvaukset vaihtelevat Arthurin legendan eri versioissa. Hänet kuvataan useimmissa tarinoissa Arthurin siskopuolena, jonka äiti oli Arthurin äiti Igraine ja isä Cornwallin herttua Gorlois.[2]
Varhaisimmissa tarinoissa Morgan esitetään myönteisemmässä valossa kuin myöhemmin. Geoffrey Monmouthilaisen Vita Merlinissä (n. 1150) Morgan kuvataan Avalon-saaren hallitsijana, joka hallitsee parantamisen ja muodonmuutoksen taidot.[1] Nimi ”le Fay” viittaa keijukaiseen (engl. fairy). Morgan on myös kaunein Avalonia hallitsevista yhdeksästä sisaruksesta. [2]
Chrétien de Troyesin romaanissa Erec (n. 1165) Morganin kerrotaan olevan Arthurin sisko. 1200-luvun Vulgata-syklissä Morganin kerrotaan aiheuttaneen kitkaa Arthurin ja tämän kuningattaren Guineveren välillä, mutta lopulta vieneen Arthurin paranemaan haavoistaan Avalonille. Taikuuden Morganin kerrotaan oppineen kirjoista ja velho Merliniltä.[1]
Thomas Maloryn Le Morte d’Arthurissa 1300-luvulta Morgan varastaa Excalibur-miekan ja antaa sen rakastajalleen Accolonille, jotta he voisivat yhdessä syrjäyttää Arthurin. Vaikka Arthur onnistuu saamaan miekan takaisin, Morgan pitää parantavan huotran, jota ilman Arthur haavoittuu kuolettavasti viimeisessä taistelussaan. Lisäksi Morgan kilpailee Arthurin puolison Guineveren kanssa Sir Lancelotin rakkaudesta.[2]
Myöhemmissä legendoissa ja useissa nykyajan mukaelmissa Morganiin liitetään noituus ja paholainen. Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvissa (1983) Morgan kuitenkin nähdään perinteisen pakanallisen uskonnon puolustajana kristinuskoon kääntyvässä Britanniassa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Morgan le Fay Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 29.3.2025. (englanti)
- ↑ a b c d Cobb, Marta: Morgan le Fay: how Arthurian legend turned a powerful woman from healer to villain The Conversation. 31.1.2019. Viitattu 29.3.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morgan le Fay Wikimedia Commonsissa
