Koordinaatit: 35°0′N, 25°44′E

Ierápetra

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ierápetra
Ierápetran kunta

Ιεράπετρα
Δήμος Ιεράπετρας
Ierápetran kaupunkia.
Ierápetran kaupunkia.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Ierápetra

Koordinaatit: 35°0′N, 25°44′E

Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Lasíthi
Hallinto
 – Asutustyyppi Kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7202
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 551,0 km²
Väkiluku (2011) 27 602[1]
 – Kunnallis­yksikkö 23 708
 – Kaupunki­yhdys­kunta 16 139
 – Kaupunki 12 355
 – Tiheys 50,09 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 72x xx
Suuntanumero(t) 284x0
Rekisterikilpi AN











Ierápetra (kreik. Ιεράπετρα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ιεράπετρας, Dímos Ierápetras), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 551,0 neliökilometriä ja väkiluku 27 602. Varsinaisen Ierápetran kaupungin väkiluku on 12 355 (vuonna 2011).[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ierápetran kaupunki sijaitsee Kreetan etelärannikolla Välimereen kuuluvan Libyanmeren rannalla.[3] Ierápetran kunta käsittää alueen rannikolla saaren kaakkoisossa. Se muodostuu Ierápetran kaupungista, monista pienistä kylistä sekä Chrysín saaresta. Ierápetran kaupunki on Kreetan neljänneksi suurin taajama ja Euroopan eteläisin kaupunki.[4] Kaupungissa sataa vähiten koko Kreikassa ja siellä on eniten aurinkotunteja.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hierapytna

Antiikin aikana nykyisen Ierápetran paikalla sijaitsi Hierapytnan kaupunki. Paikalla sijaitsi todennäköisesti satama jo minolaisella kaudella. Kaupunki perustettiin doorilaisten Kreetan-valloituksen jälkeen, ja se hallitsi laajimmillaan suuria alueita saaren itäosassa. Kreetan jouduttua Rooman valtakunnan osaksi taisteli Hierapytna kauan roomalaisia vastaan, mutta lopulta siitä tuli Rooman valtakunnan eteläisin etuvartioasema. Roomalainen kausi oli Hierapytnan kukoistuskautta, ja siitä kehittyi tärkeä Kreikan, Italian, Lähi-idän ja Afrikan välisen kaupankäynnin keskus. Kaupunkiin rakennettiin suuri määrä muun muassa teattereita ja temppeleitä. Antiikin ajan kaupungista on kuitenkin säilynyt vain vähän jäänteitä.[3][5][6]

Napoleonin talona tunnettu rakennus.

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisella bysanttilaisella kaudella Hierapytna oli piispanistuin, mikä näkyy edelleen Kreetan kirkon Ierápytnan ja Siteían hiippakunnan nimessä. Saraseenit tuhosivat kaupungin vuonna 824 jaa. Myöhemmin paikalle syntyi uusi asutus. Nykyisin se tunnetaan nimimuodossa Ierápetra.[6] Kesäkuussa 1798 Napoleon I yöpyi Ierápetrassa ollessaan matkalla Egyptiin ja rakennus, jossa hän historioitsijoiden mukaan yöpyi, on nykyisin restauroitu.[3]

Nykyinen Ierápetran kunta muodostui, kun Ierápetra ja Makrý Gialós yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[7]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ierápetran nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ierápetran arkeologinen museo, venetsialaisten rakentama Ierápetran linna (Kástro Kalés) sekä Napoleonin talo. Merkittävin kirkko on Pyhän Yrjön (Ágios Geórgios) katedraali, joka on Ierápytnan ja Siteían hiippakunnan katedraali.[8] Muita merkittäviä kirkkoja ovat muun muassa Panagítsa- ja Aféntis Christós -kirkot. Kaupungissa on myös vanha turkkilaiskortteli, jossa sijaitsee Tzamí-nimellä tunnettu moskeija.[3]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Yrjön (Ágios Geórgios) katedraali.
Turkkilaiskorttelissa sijaitseva Tzamí-moskeija. Etualalla turkkilainen kaivohuone.
Ierápetran kunnantalo.

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Ierápetran kunta muodostuu kahdesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Ierápetra Ágios Ioánnis Agía Fotiá 25
Ágios Ioánnis 8
Férma 532
Koutsounári 566
Xirokamára 37
Anatolí Ammoudáres 121
Anatolí 119
Kalógeroi 138
Néa Anatolí 1 002
Stómio 231
Christós Christós 64
Lakoúdia 8
Mathokotsaná 0
Selákano 29
Gdóchia Gdóchia 63
Vátos 11
Ierápetra Agiasménos 20
Ágios Geórgios 24
Chrysí (saari) 2
Gra Lygiá 1 528
Ierá Moní Faneroménis (luostari) 2
Ierápetra 12 355
Kámpos 81
Kefála 21
Kentrí 1 021
Potámoi 405
Stavrós 71
Vaïniá 609
Kalamáfka Kalamáfka 425
Kamára 27
Psathí 12
Káto Chorió Káto Chorió 946
Psarí 0
Thryptí 0
Kavoúsi Drakalévri 0
Kavoúsi 559
Mélisses 4
Panagía 0
Tsamántis 0
Makryliá Makryliá 122
Máles Ierá Moní Panagías Exakoustís (luostari) 0
Máles 302
Meseléroi Meseléroi 135
Metaxochóri Metaxochóri 12
Mourniés Áno Sými 32
Mourniés 105
Mýrtos Gavrílis 19
Kallithéa 40
Kopánes 99
Mýrtos 441
Néos Mýrtos 21
Mýthoi Karýdi 20
Minós 23
Mýthoi 350
Orniás 1
Sykiá 2
Pacheiá Ámmos Monastiráki 16
Pacheiá Ámmos 574
Vasilikí 72
Xirókampos 184
Ríza Kaiménos 32
Ríza 40
Sfakoúra 0
Yhteensä: 23 708
Makrý Gialós Ágios Stéfanos Ágios Stéfanos 131
Makrý Gialós (Makrygialós) 760
Chrysopigí Bémponas 11
Chrysopigí 179
Lithínes Azáli 2
Lagkáda 22
Lithínes 322
Oreinó Ágios Panteleímonas 118
Andrianós 0
Kalyvítis 5
Oreinó 101
Péfkoi Análipsi 584
Áspros Potamós 35
Péfkoi 85
Pilalímata 59
Perivolákia Epáno Perivolákia 0
Kaló Neró 78
Kapsáksen luostari (Moní Kapsá) 2
Perivolákia 21
Pezoúlas 2
Schinokápsala Achliá 133
Galíni 108
Mávros Kólympos 99
Schinokápsala 87
Stavrochóri Koutsourás 775
Lápithos 25
Stavrochóri 147
Tsikkalariá 3
Yhteensä: 3 894
Yhteensä: 27 602

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  3. a b c d Hanna, Nick: Kreeta, s. 80–81. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  4. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 56. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  5. a b Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 371–373. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  6. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Hierapytna, later Hierapetra (Ierapetra) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  7. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  8. Ιερός Μητροπολιτικός Ναός Αγίου Γεωργίου (Ιεράπετρα) Ορθόδοξη Κρήτη. Viitattu 9.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]