Tämä on lupaava artikkeli.

Chrysí

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Chrysí
Χρυσή
Chrysín saari (alhaalla) satelliittikuvassa. Yläosassa Kreetan saari.
Chrysín saari (alhaalla) satelliittikuvassa. Yläosassa Kreetan saari.

{{{alt}}}
Chrysí
Maantiede
Muut nimet Gaïdouronísi (Γαϊδουρονίσι)
Sijainti 34°52′20″N, 25°42′30″E
Merialue Välimeri
Vesialue Libyanmeri
Pinta-ala n. 5[1] km²
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Kreeta
Alueyksikkö Lasíthi
Kunta Ierápetra
Väestö
Väkiluku 0[2]

Chrysí (kreik. Χρυσή; myös Chryssí, Chrisí, Hrisí; suom. ”Kultainen saari”[3]) tai Gaïdouronísi (kreik. Γαϊδουρονίσι, suom. ”Aasisaari”[3][4]) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Libyanmeressä Kreetan etelärannikon edustalla noin kymmenen kilometriä Ierápetran kaupungista etelään.[5][4] Saaren pinta-ala on noin 5 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ierápetran kuntaan, Lasíthin alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chrysín rantaa. Taustalla Kreetan saari.
Kappeli Chrysín saarella.

Chrysín saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella Kreikassa.[5][4] Saari sijaitsee kymmenen kilometrin päässä etelään Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierápetran kaupungista.[5] Saari on osa Lasíthin alueyksikköön kuuluvaa Ierápetran kuntaa.[2] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä puolestaan kilometri.[4] Chrysí on matala ja tasainen, korkein kohta yltää 20 metriin (toisen lähteen mukaan 30 metriin).[6][5] Keskimäärin saari on 1,79 metriä korkea.[6] Chrysístä noin 700 metriä itään sijaitsee pieni kallioinen[7] Mikronísin saari,[5] jonka pinta-ala on 11,7 hehtaaria.[1]

Saaren mafiset kivilajit eli peridotiitti, gabro ja diabaasi ovat muodostuneet laavan jähmettymisen seurauksena. Laava oli peräisin miljoona vuotta sitten purkautuneesta vedenalaisesta tulivuoresta.[8]

Yhdessä Mikronísin kanssa Chrysí muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan 5,4654 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualueen.[6][7]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äärimmäisen uhanalaista[9] munkkihyljettä tavataan Chrysín ympäristössä.[10] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[11] Chrysí on myös erittäin uhanalaisen[12] valekarettikilpikonnan elinaluetta.[10] Sen ei ole kuitenkaan havaittu pesivän saarella.[1]

Saarella elää myös kotihiiriä ja mustarotan alalaji Rattus rattus alexandrinus.[13] Matelijoista Chrysíllä tavataan Telescopus fallax -käärmelajia, aigeiansisiliskoa sekä Hemidactylus turcicus[13] -ja Cyrtopodion kotschyi -gekkolajeja.[10] Saarella on tavattu yli 120 eri lintulajia, kuten esimerkiksi pitkäjalka, silkkihaikara, ruskohaikara, rääkkähaikara ja pikkutylli. Pääosa linnuista on muuttolintuja, jotka ainoastaan ruokailevat ja levähtävät Chrysíllä pitkää matkaansa varten.[1][13]

Joitain vuosia sitten Ierápetran asukkaat toivat Chrysílle jäniksiä ja aitokanoja. Nykyisin jäniksiä pyritään poistamaan saarelta järjestelmällisesti.[1]

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarta peittää matalakasvuinen puusto ja muun muassa korallista ja kotilonkuorista jauhautunut kullanvärisen hiekka, khrissí.[4] Pääosin Chrysín saari on okakatajaa (Juniperus oxycedrus) kasvavan macchia-pensaikon sekä foinikiankatajaa ja Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa kasvavan metsikön peittämä. Tällainen sekametsikkö on epätavallinen Kreikassa. Chrysín hiekkadyyneillä kasvaa Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa.[7] Saarella on myös 35 hehtaarin laajuinen setrimetsä, jossa hehtaarin alalla on noin 28 puuta. Metsä on laajuudessaan hyvin harvinainen. Chrysín setrit elävät vähintään 300-vuotiaiksi, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta metristä seitsemään metriin.[1]

Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Chrysí korostettuna.
Ierápetrasta retkiä Chrysílle tekevä alus.

Chrysíllä elää myös esimerkiksi merisipuli, hietamerinarsissi, tyräkkien sukuun kuuluva merityräkki, kellokanervien sukuun kuuluva Erica manipuliflora,[13] latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka ja oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia. Periploca angustifolia -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Chrysíllä ja Gávdoksen saarella[14]. Saarella tavataan myös kohokkien sukuun kuuluvaa Silene ammophila ssp. ammophila -kasvia ja myrkkyliljojen sukuun kuuluva Colchicum cousturieri -kasvia, jotka mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Colchicum cousturieri on lisäksi suojeltu Bernin sopimuksella.[10][7]

Fossiilit ja uhkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chrysíltä on löydetty kaikkiaan 49 erilaista fossiilia. Ne ovat joutuneet vulkaanisen kiven sisään 350 000–70 000 vuotta sitten. Tuolloin saari oli vielä veden alla eli löydetyt fossiilit ovat merieliöiden fossiileja.[1]

Chrysíä uhkaa matkailun lisääntyminen saarella.[7] Matkailijat vievät suuria määriä kuolleiden simpukoiden kuoria mukanaan,[7] vaikka alueelta on kiellettyä kuljettaa mukanaan mitään pois.[5] Simpukankuoria on erityisesti saaren pohjoisrannikolla.[1] Katajalajien oksat ja juuret kärsivät matkailijoiden leiriytymisestä.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella oli asutusta minolaisen kulttuurin aikana.[4] Tältä ajalta peräisin olevia saviastioiden paloja on löydetty saaren itä- ja länsiosista.[1] Samoin sinne tänne ripotellut simpukankuoret saaren itä- ja länsiosassa todistavat, että saarella on minolaiskaudella ollut asutusta.[15] Myös roomalaisista on säilynyt merkkejä.[5] Saaren luoteisosassa on Ágios Nikólaoksen kappeli, joka on valmistunut 1200-luvulla tai toisen lähteen mukaan 1300-luvulla.[5][1] Kappelista etelään ja lounaaseen on muutamia hautoja ja kaivoja.[1] Chrysíllä on ollut aikoinaan myös suolantuotantoa.[5] Merirosvot ovat piileskelleet saarella.[5] Sittemmin saari on tarjonnut ja tarjoaa edelleen suojaa alueen kalastajille.[15]

Saari on saanut aasisaarta tarkoittavan Gaïdouronísi-nimensä siitä, että 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarelle tuotiin kesäaikaan aaseja laiduntamaan.[4] Talviaikaan saarelle on puolestaan tuotu Kreetalta lampaita.[15]

Palvelut ja kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chrysílle tehdään venematkoja pääasiassa Ierápetrasta. Matkat alkavat aamulla ja takaisin lähdetään iltapäivällä[3]. Merimatka Ierápetrasta saarelle kestää noin 50 minuuttia. Chrysín etelärannikolla on taverna ja satamalaituri. Sekä saaren etelä- että pohjoisrannalla on mahdollista ottaa aurinkoa ja uida. Saarella on yhteensä kymmenen kilometriä polkuja[1]. Yöpymistä saarella ei sallita.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georghiou, K. et al.: GR4320003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Chrisi Island Δήμος Ιεράπετρας. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 272. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 258–260. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  5. a b c d e f g h i j k Chrissi Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 18.4.2012.
  6. a b c Georghiou et al, s. 1–2
  7. a b c d e f g Georghiou et al, s. 7
  8. The Rocks & The Land Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  9. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  10. a b c d Georghiou et al, s. 5–6
  11. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  12. Caretta caretta (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  13. a b c d The Vegetation–Flora Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  14. GR4340013 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  15. a b c History Notes Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]