Tämä on suositeltu artikkeli.

Gávdos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gávdos
Γαύδος

Gávdoksen (suurempi) ja Gavdopoúlan saaret satelliittikuvassa.

Sijainti
Saariryhmä
Kreetan saaret
Korkein kohta
362 tai 3820 m
Pinta-ala
27 km²
Väestö
Asukasluku
152 (2011)[1]
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Gávdos (kreik. Γαύδος, [ˈɣavðo̞s]; transl. myös Gávdhos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 27 neliökilometriä ja asukasluku oli 152 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Gávdoksen kuntaan, Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1] Gávdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin kohta.

Gávdos asutettiin neoliittisella kaudella,[2] jonka jälkeen saarella ovat pitäneet valtaa monet eri tahot.[3] Roomalaiset perustivat saarelle kauppapaikan, ja apostoli Paavali ajautui saarelle vuonna 62. Gávdos autioitui merirosvokaudella 800–1100-luvulla, ja se asutettiin uudestaan vasta osmaniaikana vuoteen 1880 mennessä. Kreikkaan se liitettiin vuonna 1913.[4]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdos on tunnettu kautta aikojen monella eri nimellä. Klaudios Ptolemaios käytti saaresta nimiä Klaudos (m.kreik. Κλαῦδος) ja Kaudos (Καῦδος).[5] Strabon puolestaan käytti nimeä Gaudos (Γαῦδος).[6] Antiikin roomalaiset tunsivat saaren myös esimerkiksi nimillä Claudia, Clauda, Claudos ja Cauda.[7][8][9] Uuden testamentin Apostolien tekojen kreikkalaisissa käsikirjoituksissa saaresta käytetään nimiä Kauda (Καῦδα) ja Klaude (Κλαῦδη, Klaudē).[10]

»Päästyämme Kauda-nimisen saaren suojaan saimme työllä ja tuskalla laivaveneen talteen.»
(kertoo Paavali ajauduttuaan tuuliajolta Gávdokselle matkallaan Roomaan (Ap. t. 27:16).)

Venetsialaisaikana saaresta käytettiin nimityksiä Gozzo,[5] Gotzo,[11] Goudos, Kaudos ja Gaudos.[12] Gotzo-nimityksen alkuperä on mahdollisesti Maltalle kuuluvassa Gozon saaren nimessä.[11] Osmanikaudella saari tunnettiin nimillä Bugadoz[12] ja Gondzo.[13] Nykyistä Gávdos-nimeä on käytetty vuodesta 1872 lähtien.[12] Kreikan laivaston virallisissa kartoissa vuodelta 1983 on saaresta käytetty nimeä Gavdos-Klavdos.[12]

Nykyinen Gávdos-nimi on saanut vaikutteita Ogygia-nimestä. Homeros mainitsee Odysseia-teoksessaan Ogygian nymfi Kalypson kotisaareksi.[12]

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odysseus ja Kalypso Arnold Böcklinin maalauksessa vuodelta 1883.

Kreikkalaisessa mytologiassa Odysseus eksyi Gávdokselle ollessaan palaamassa Troijan sodasta[14]. Gávdoksella Kalypso vangitsi Odysseuksen. Kalypsolla oli saarella luola, jossa oli vuode, nektareita ja ambrosiaa. Odysseus ja Kalypso rakastelivat joka yö seitsemän vuoden ajan.[15]

Kalypson saareksi on väitetty myös Maltalle kuuluvaa Gozoa.[16]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella. Saari kuuluu Chanián alueyksikköön ja muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoúlan saaren kanssa Gávdoksen kunnan.[1] Pinta-alaa saarella on 27 neliökilometriä, ja sen korkein kohta kohoaa 382 metrin korkeuteen merenpinnasta[17] tai toisen lähteen mukaan 362 metrin korkeuteen[18]. Leveyttä saarella on enimmillään viisi kilometriä ja pituutta puolestaan kymmenen kilometriä.[17] Gávdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin paikka, Trypitínniemi (34°48.07′N, 24°007.35′E).[17]

Gávdoksen kartta.

Saarelta on matkaa Kreetan etelärannikolle 50 kilometriä ja Pohjois-Afrikan rannikolle puolestaan noin 200 kilometriä.[14] Meri Gávdoksen ja Kreetan välillä on 1–1,5 kilometrin syvyistä.[17][19] Muutamien kymmenien kilometrien päässä saaresta etelään on puolestaan jopa kahden kilometrin syvyisiä kohtia.[17] Euroopan ja Afrikan litosfäärilaatat kohtaavat Gávdoksen eteläpuolella.[14] Gávdos muodostuu geologisesti myöhäisliitukaudelta peräisin olevasta kalkkikivestä.[20] Lisäksi saarella on metamorfisia kivilajeja.[18] Saaren eteläosassa on suolamarskialue. Gávdoksella on hiekkadyynejä ja pienestä koosta huolimatta myös paljon puroja ja pohjoisosassa Ágios Geórgioksen läheisyydessä[18] sijaitsee jopa lähde, joka ei kuivu toisin kuin purot.[20]

Gávdoksen pääkylä on Kastrí (kreik. Καστρί), jossa oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 37 asukasta ja joka on myös saaren sisäosan suurin kylä. Gávdoksen väkiluvultaan suurin kylä vuonna 2011 oli 53 asukkaan Fókia (kreik. Φώκια). Euroopan eteläisimmässä kylässä, Vatsianássa (kreik. Βατσιανά) asukkaita oli 31, Karavéssa (kreik. Καραβέ) 21 ja Ámbeloksessa (kreik. Άμπελος) kymmenen. Gavdopoúlan saari oli asumaton.[1][17]

Gávdoksella on myös paljon autioituneita kyliä: Xenáki, Asvestotó, Siópata, Alexandrianá, Pontákia, Várdia, Traganoú, Maniéros, Koulerianá, Kopanélos, Violianá, Klimoúsena, Tsermirí, Kefála, Galaná, Fragkedianá, Ntredianá, Lýdia ja Kókkinos Lákkos. Kylät autioituivat pääosin 1950-luvun jälkeen.[21]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdos on karu kalliosaari, mutta sieltä on löydetty 460 eri putkilokasvilajia. Suuri osa lajeista on Afrikan pohjoisosille tyypillisiä. Osa näistä lajeista kasvaakin Euroopassa ainoastaan Gávdoksen saarella. Saari on gariguen ja katajien peittämä,[22] ja sen sisäosissa kasvaa esimerkiksi turkinmäntyä ja villitimjamia[7].

Gávdoslaisen rannan kasvillisuutta

Gávdoksella ja Gavdopoúlalla tavataan Afrikassa ja Lähi-idässä kasvavaa Artemisia herba-alba -nimistä marunoihin kuuluvaa aavikkokasvia, jota esiintyy Euroopan alueella ainoastaan Espanjassa ja osassa Ranskan lounaisosaa. Saaret ovat myös Polygala venulosa -linnunruoholajin elinpaikka. Muualla kasvia tavataan Etelä-Kreikassa, Anatoliassa, Kyproksella ja Aigeianmeren alueella. Kuputeurikka elää puolestaan Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi Libyassa, Egyptissä ja Anatoliassa, ja se on suojeltu Kreikassa presidentin asetuksella.

Kurjenmiekkakasveihin kuuluva Gynandriris monophylla kasvaa Euroopassa ainoastaan Gávdoksen saarella. Auringonkukkien sukulaista, Filago aegaea ssp. aristata -kasvia tavataan sen sijaan Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi ainoastaan Jooniansaarilla, Kreetalla, Kyproksella ja Aigeianmeren itä- ja eteläosissa. Nokkoskasveihin kuuluva Parietaria cretica kasvaa Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi myös muun muassa Aigeianmeren alueella ja Sisiliassa. Oleanterikasveihin kuuluvaa Periploca angustifolia -kasvia puolestaan tavataan Kreikassa ainoastaan Gávdoksella ja toisella Kreetan lähisaarella, Chrysíllä. Itäisen Välimeren alueen kotoperäinen jaloleinikki elää Kreikassa villinä Gávdoksen ja Gavdopoúlan lisäksi Aigeianmeren seudulla ja Kreetalla.

Ristikukkaista Hutchinsia procumbens -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Gávdoksen, Kárpathoksen ja Kásoksen saarilla, ja se kuului IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan vuonna 1993. Lounais-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa pääasiassa kasvava kohokkilaji Silene succulenta ssp. succulenta kasvaa Euroopan alueella ainoastaan Kreetan eteläpuolisilla pienillä saarilla, kuten Gávdoksella ja Chrysíllä. Kreetantulppaani on Aigeianmeren alueen kotoperäinen laji, ja sitä tavataan myös Gávdoksella ja Gavdopoúlalla. Se on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[18] Saaren pienissä lammissa kasvaa harvinaista Callitriche pulchra -vesitähteä.[23]

Kataja Gávdoksella

Jänönputkilaji Bupleurum gaudianum ja kämmekkälaji Ophrys doerfleri ovat Gávdoksen ja Gavdopoúlan saarten kotoperäisiä lajeja. Ophrys doerfleri on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella, kuten myös Ononis verae, jota kasvaa ainoastaan Gávdoksella ja Gavdopoúlalla sekä Kreetan rannikolla näiden saarten kohdalla. Kasvi kuului myös IUCN:n punaiseen listaan vuodelta 1993. Samaan listaan kuuluvat myös harvinaiset Chlamydophora tridentata, sarviapilan sukulainen Trigonella spinosa, Lamyropsis cynaroides sekä harvinainen ja vaarantunut leijonanlyhty, joita niin ikään tavataan saarilla.[18]

Euroopan eteläisin paikka, Trypitínniemi

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on paljon vuohia, ja muuttolinnut levähtävät siellä keväisin ja syksyisin.[7] Gávdoksen lähivesillä elää kaskelottilaumoja.[24][23] Gávdoksella ja Gavdopoúlalla elää liskolajien Cyrtopodion kotschyi ja Hemidactylus turcicus sekä käärmelajin Telescopus fallax alalajeja, jotka ovat myös kotoperäisiä ja presidentin asetuksella suojeltuja. Deroceras gavdosensis on vain Gávdoksella ja Gavdopoúlalla tavattava kotilolaji. Lisäksi Gávdoksella elää etanoita, jotka ovat joko Kreetalla tai Kreikassa kotoperäisiä.[18]

Gávdos on ensimmäinen metsäinen saari Afrikasta pohjoiseen suuntaavien muuttolintujen reitillä, minkä ansiosta se on otollinen paikka tutkia kevätmuuttoa. Lintujen rengastus on osoittanut, että Gávdoksella ruokailee ja levähtää yli 50 lintulajia. Toinen lähde kertoo saarella tavatun yhteensä 121 eri lintulajia, joista moni on rauhoitettu[23]. Saarella tärkeimpiä lintukohteita ovat Ámbelos, Metóchi ja Kastrí, sillä niistä löytyy ravintoa ja viljelyalueita.[25] Gávdos muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoúlan kanssa 3 600 hehtaarin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen.[26] Suojelualueella asuu muun muassa karimetsoyhdyskunta ja kyläpöllösiä.[22]

Kevätmuuton huippukohta ajoittuu huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun. Tällöin saarella on sadoittain lintuja, kuten pensastaskuja, kirjosieppoja, balkaninsieppoja, sepelsieppoja ja harmaasieppoja. Läpi kevään saarella tavataan lehtokerttua. Myös sirittäjiä, törmäpääskyjä, räystäspääskyjä, haarapääskyjä, mehiläissyöjiä, pensaskerttuja, punapäälepinkäisiä, rusotaskuja, kivitaskuja, ruokokerttusia, tuulihaukkoja, niittysuohaukkoja, ruskosuohaukkoja, sinisuohaukkoja, arosuohaukkoja ja kyläpöllösiä levähtää saarella säännöllisesti. Lisäksi saarella pysähtyy suuria parvia lapinkirvisiä ja metsäkirvisiä.[25] Osa linnuista palaa jo heinäkuussa Gávdoksen kautta takaisin Afrikkaan.[23]

Vaikka Gávdoksella levähtää suuria määriä lintuja, saarella pesii silti hyvin vähän eri lintulajeja. Säännöllisiä pesijöitä ovat esimerkiksi minervanpöllö, västäräkki, tikli, sinirastas ja rusotasku.[25]

Uhkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin saarta vaivaa eroosio, joka johtuu viljelysmaiden muokkaamisesta sekä asuinalueiden hylkäämisestä. Eroosio johtaa puolestaan siihen, että männyt alkavat vallata alaa ja näin saaren biodiversiteetti vähentyy. Gávdoksen hiekkadyynien ekosysteemi on vaarassa tuhoutua matkailun,[18] uusien teiden ja rakennusten rakentamisen vuoksi.[23]

Gávdoksen uhkia ovat myös tulipalot, sillä saarella ei ole paloasemaa ja saaren mäntypuut ovat helposti syttyviä. Tulipalon sattuessa kasvillisuutta uhkaa täystuho, sillä saarella ei ole mitään, mikä voisi estää tulen leviämisen. Gávdoksen merialueilla uhkana ovat eteläpuolelta kulkevien suurien öljytankkereiden aiheuttamat mahdolliset öljypäästöt[2] sekä laiton kalastus, jossa käytetään apuna troolausta ja dynamiittia.[18]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdoksella vallitsee subtrooppinen ilmasto.[27] Kesäisin saaren keskilämpötila on 26 astetta. Toisinaan Afrikan suunnasta puhaltavat aavikkotuulet nostavat Gávdoksen lämpötilan jopa 40–45 asteeseen. Talvisin keskilämpötila on 11–12 astetta.[17] Aurinkotunteja saarella on vuodessa yli 3 000 tuntia.[28]

Gávdoksen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 14 14 16 20 24 29 31 30 28 24 19 15 ka. 22
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 9 8 9 12 15 20 22 22 19 16 13 10 ka. 14,6
Sademäärä (mm) 77,5 58,6 58,3 17,3 7,6 0,6 0,6 1,7 5,2 27,5 69,9 78,9 Σ 403,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
14
9
14
8
16
9
20
12
24
15
29
20
31
22
30
22
28
19
24
16
19
13
15
10
S
a
d
a
n
t
a 		77,5
58,6
58,3
17,3
7,6
0,6
0,6
1,7
5,2
27,5
69,9
78,9


Lähde: Gávdhos, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 4.3.2010.


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriasta 1800-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdoksella on ollut asutusta neoliittiselta kaudelta lähtien.[2][8] Läheiseltä Gavdopoúlan saarelta on löydetty merkkejä, jotka viittaavat minolaiseen asutukseen.[8] Gávdos solmi ystävyyssopimuksen vuonna 300 eaa. Kreetan silloisen pääkaupungin Górtynin kanssa.[14] Egyptiläiset veivät saarelta setriöljyä ja suolaa.[9] Setriöljyä he tarvitsivat laivojensa huoltamiseen sekä muumiointiin.[9]

Potamós-ranta Gávdoksen pohjoisosassa. Taustalla näkyy Kreetan saari.

Roomalaiset perustivat saarelle kauppa-aseman, sillä saari sijaitsi Aleksandrian ja Sisilian puolivälissä.[8] He rakensivat saarelle myös malmikaivoksen ja vesisäiliöitä.[3] Rooman vallan aikana Gávdoksen mäntymetsät hupenivat, sillä niitä käytettiin polttoaineena.[3]

Apostoli Paavali ajautui myrskyssä maihin vuonna 62 Gávdoksella ollessaan matkalla Roomaan.[7][3] Paavali jäi saarelle joksikin aikaa,[29] ennen kuin lähti jatkamaan matkaa. Matka päättyi haaksirikkoon Maltalla.[7] Sittemmin saaresta tuli osa Bysantin valtakuntaa.[8] Tuona aikana saaren väkiluku oli noin 8 000 ja asukkaat saivat elantonsa kasvattamalla lampaita ja vuohia.[7] Saarella oli myös oma piispa.[2] Arabimerirosvot saapuivat saarelle 800-luvulla ja ottivat sen haltuunsa.[8] Merirosvot olivat vallassa 1100-luvulle saakka.[9] He ryöstelivät saarelaisten omaisuutta ja myivät saaren asukkaita orjiksi eri puolille maailmaa.[9] Monen gávdoslaisen tiedetään piileskelleen Kreetalla Sfakián vuoristossa.[9] Merirosvojen jälkeen vallan saarella otti jälleen Bysantin valtakunta.[3] Gávdos oli kuitenkin merirosvokaudella autioitunut, eikä kukaan uskaltanut palata saarelle, sillä se oli turvaton ja sijaitsikin melko kaukana.[3]

Talo Kreetan saaren Palaióchoran Gávdos-korttelissa.

Venetsia otti saaren haltuunsa 1600-luvulla.[3] Osmanien valtakunnan osaksi saari tuli vuonna 1665.[13] Gávdos asutettiin uudelleen vuoteen 1880 mennessä, jolloin asukkaita oli saarella 418.[3] Osmanit itse eivät saarta asuttaneet.[3] Brittiläinen merenkulkija Thomas Abel Brimage Spratt vieraili Gávdoksella 1800-luvulla.[15] Hän kertoi myöhemmin, että ennen rantautumista alukselle saapui naisia ja miehiä, jotka olivat täysin alastomia.[15] Spratt löysi saaren luoteisosasta päättömän naista esittävän patsaan, joka on nykyisin esillä British Museumissa Lontoossa.[3]

Gávdokselle valmistui vuonna 1880 majakka, joka oli valon kantokyvyltään (42 meripeninkulmaa eli noin 77,8 kilometriä) maailman toiseksi suurin.[3][30] Siinä oli käytetty materiaalina muun muassa ranskalaista, Santorínilta tuotua fajanssia ja kristallia.[17]

1900-luvulta nykyaikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdos ja Gavdopoúla tulivat Lontoon sopimuksella vuonna 1913 osaksi Kreikkaa.[4] 1930-luvulla saarelle karkotettiin yli 250 kreikkalaista kommunistia.[28] Esimerkiksi Markos Vafiadis (1906–1992)[31] joutui saarelle. Kastríssa ja Sarakínikossa on karkotettujen rakentamia taloja.[3] Saksalainen vesilentokone toi 400 sotilasta Trypitínniemelle toisen maailmansodan aikana. Saksalaiset saivat Gávdoksen hallintaansa ilman vastarintaa ja tekivät saaresta tarkkailuaseman, jolta valvottiin itäistä Välimerta. He tuhosivat saarelta lähtiessään majakan vuonna 1941.[30] Kreetalla käytiin 20. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1941 taistelu Saksan ja liittoutuneiden välillä. Taistelu päättyi Saksan voittoon, jonka seurauksena osa liittoutuneiden joukoista vetäytyi Gávdokselle.[32]

Saarella ei ollut vielä 1960-luvun lopulla puhelimia tai sähköä, ja vesivarat olivat vähäiset.[33] Gávdoslaisia muutti noihin aikoihin suurin joukoin Kreetan Palaióchoraan tai muualle saarelle sekä pääkaupunki Ateenaan.[33] Kreetan gávdoslaisyhteisö tunnetaan nimellä Gavdiotika.[28] Siemens asensi saarelle vuonna 1986 aurinkopaneeleita sekä lahjoitti saaren asukkaille televisioita, lamppuja ja jääkaappeja.[34] Nykyisin vettä on riittävästi ja osa saarta on sähköverkon piirissä.[33]

Hippejä alkoi saapua Gávdokselle 1970-luvulla,[17] ja nykyisin saaren pohjoisosan Agíos Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö.[17][14]

Vuonna 1996 Kreetan eteläpuolelle suunniteltiin Nato-harjoitusta.[24] Nato-maa Turkki ilmoitti tällöin yllättäen, että Gávdos tuli jättää harjoituksen ulkopuolelle, koska Turkin mielestä saaren suvereniteetti oli epäselvä.[24]

Gávdoksen saarelle suunniteltiin kreetalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan 1990-luvun lopulla rakennettavaksi 400 hengen asuinaluetta, laivojen huoltopaikkoja, teollisuuslaitoksia sekä helikopterikenttiä.[4][35] Kreikan ympäristöministeriö väitti, ettei se tiennyt asiasta mitään, ja asiaa käsiteltiin Euroopan unionin tasollakin.[36][4] Lopulta maaliskuussa 1999 suunnitelmista luovuttiin.[36]

Kreikkalaisen marxilaisen Marraskuun 17. -terroristijärjestön johtojäsen pidätettiin vuonna 2002. Pian kävi ilmi, että pidätetty oli asunut vuosia Gávdoksella toimien mehiläishoitajana.[24] Vuosina 2003–2005 saarelle rakennettiin uusi majakka,[37] joka ei ole käytössä,[38] mutta toimii nykyisin museona.[39]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdoksen kunnan sijainti Kreetan alueella.

Gávdoksen kunnassa asui vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 152 asukasta.[1] Vuoden 2001 väestönlaskennassa Gávdoksen kyläkunnassa (kreik. Κοινότητα Γαύδου), jota nimeä Gávdoksen kunnasta vuoden 2010 loppuun saakka käytettiin, oli 98 asukasta.[40][41] Talvisin saarella asuu lähteestä riippuen 40–50 ihmistä,[14][42][43] joista pääosa on vanhuksia.[14] Saaren pohjoisosan Agíos Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö, joka käsittää loppukesään mennessä aina useita satoja hippejä.[17][14]

Gávdoksen väkiluvun kehitys vuodesta 1880 vuoteen 2011:[21][3][1]
Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku
1880 418 1960 170
1900 415 1980 80
1920 145 2001 98
1940 280 2011 152

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdoslaisten pääelinkeino on 14 tavernan ja majoituspaikkojen pito kesäisin. Toiseksi tärkein elinkeino on lampaanhoito. Kolmantena ovat talvisin saarella tehtävät rakennustyöt sekä kalastus. Kesän kuluessa Gávdoksella käy joitain satoja matkailijoita, joille pyritään koko ajan tekemään lisää tilaa.[14] Saarella viljellään myös vihanneksia ja viljaa. Oliivit eivät Gávdoksella kasva.[2]

Gávdoksella toimii radioasema Gavdos FM 88,8.[44]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gávdoksen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi 2000-luvun alussa rakennettu uusi majakka Ámbeloksen kylässä, Vatsianán kansanperinteen museo ja Kefalin autioituneessa kylässä sijaitsevan puolivalmiin linnoituksen jäänteet. Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin Venetsian valtakaudella. Sarakínikossa sijaitsee Rooman vallan ajalta peräisin olevaa keramiikkaa.[45]

Siopatasta ja Sellakiasta on löydetty keramiikkaa ja kivityökaluja, jotka on ajoitettu esihistorialliselta ajalta roomalaisajalle saakka. Ágios Geórgioksessa on roomalaiselta ajalta peräisin oleva vesisäiliö. Ágios Geórgioksesta Lavrakákseen, Agíos Ioánnikseen ja Kédrokseen on aikoinaan kuljetettu vettä kanavaa pitkin. Nykyaikaan saakka on säilynyt osia tästä kanavasta. Kédroksen lähellä sijaitsee vanha hautausmaa, joka on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle. Laajemmalta alueelta on tehty löytöjä, jotka on ajoitettu minolaiselta ja mykeneläiseltä ajalta aina bysanttilaiselle ajalle saakka. Lavrakáksessa oli antiikin aikana Gávdoksen satama, joka nykyisin on noin kolme metriä merenpinnan alapuolella litosfäärilaattojen liikkeiden vuoksi. Uusi satama perustettiin Sarakínikoon.[45][3] Saaren keskiosassa sijaitsee uusi amfiteatteri.[14]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karavén satama-aluetta

Kesällä saarelle on säännöllistä laivaliikennettä Kreetan Palaióchorasta ja Chóra Sfakíonista. Talvella vain yksi laiva liikennöi saarelle kuljettaen saaren asukkaille tavaraa.[7] Laivat saapuvat saarella pieneen Karavén satamaan, josta on noin tunnin kävelymatka saaren pääkylään Kastríin.[7] Hätätapauksen sattuessa Gávdokselta pääsee pois myös helikopterilla.[14]

Toukokuusta lokakuuhun Chóra Sfakíonista on 2–4 lähtöä viikossa ja matka-aika on 1,5 tuntia. Palaióchorasta on puolestaan kolme lähtöä viikossa ja matka-aika tuolla välillä on 2–3,5 tuntia. Marraskuusta huhtikuuhun ainoastaan Palaióchorasta liikennöi sään salliessa laiva kahdesti viikossa Gávdokselle.[46]

Gávdoksella liikennöi paikallisbussi.[46] Saarella on mahdollista myös vuokrata autoja[17] sekä polku- tai moottoripyöriä.[46] Gávdoksen teitä alettiin parantaa 1980-luvulla, ja nykyisin saarella on sora-, betoni- ja asfalttiteitä.[14]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkylä Kastríssa on lääkäriasema,[33] poliisiasema, koulu ja kauppa, jossa on myös posti. Koulussa oli vuonna 2006 seitsemän oppilasta[14]. Matkailijat suuntaavat yleensä Sarakínikon rannalle, jossa on puhelinautomaatti, muutama taverna, kauppoja ja huoneiden vuokraajia. Sarakíniko sijaitsee Karavésta noin kymmenen minuuttia pohjoiseen. Karavéssa on sataman lisäksi taverna ja huoneiden vuokraajia. Karavésta etelään sijaitsee Kórfoksen ranta, jossa on muutamia huoneita vuokrattavina sekä taverna.[7][17] Vatsianássa on kahvila ja museo.[8]

Gávdoksella on yksi ortodoksipappi, joka vastaa saaren 17 kappelista sekä toimii yrittäjänä.[15] Pappi vastaa osittain myös Vatsianássa sijaitsevasta[17] anniskelupaikasta.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten. Suomentanut Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  • Christoforou, Constantina et al.: Γαύδος / Gavdos. Gavdos FM 88,8. Kreikaksi Englanniksi
  • Hanna, Nick: Kreeta. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete. Suomentanut Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  • Kyriakopoulos, Victoria: Crete. Lonely Planet, 2008. ISBN 174104572X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ a b c d e Tuominen-Gialitaki 2002, s. 116
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Christoforou et al, s. 15–16
  4. ↑ a b c d Schroedter, Elisabeth: Kirjallinen kysymys E-3607/98 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 23.3.2010.
  5. ↑ a b Gavdos History Holiday.gr. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Herakleia - Kisamos kairatos.com.gr. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i Hanna 2000, s. 119
  8. ↑ a b c d e f g Andersson 2005, s. 380
  9. ↑ a b c d e f History gavdos-island.150m.com. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  10. ↑ Robinson, Edward: A Greek and English lexicon of the New Testament, s. 444. Crocker and Brewster, 1836. Teos digitoituna (viitattu 25.4.2010). (englanniksi)
  11. ↑ a b The island of Gavdos 2007. kreta2005.nl. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e Krzeminski, Aleksandra; Krzeminski, Andrzej: The Myth and History of the Island (käännös englanniksi: Klys, Anna; Tlumaczen, Biuro) gavdos-online.com. Viitattu 23.3.2010. (englanniksi)
  13. ↑ a b Inc Icon Group International: Empire: Webster's Quotations, Facts and Phrases, s. 404. ICON Group International, Inc., 2008. ISBN 0546666272. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.11.2009). (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e f g h i j k l m Gavdos Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 14.11.2009.
  15. ↑ a b c d e Andersson 2005, s. 375–376
  16. ↑ Gozo: The magic of Calypso's Isle GuideToMalta.net. Viitattu 16.6.2013. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Andersson 2005, s. 377–378
  18. ↑ a b c d e f g h GR4340013 Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Christoforou et al, s. 5–6
  20. ↑ a b Site Name: NISOI GAVDOS KAI GAVDOPOULA ΥΠΟΥΡΓΕΙΟ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ ΕΝΕΡΓΕΙΑΣ & ΚΛΙΜΑΤΙΚΗΣ ΑΛΛΑΓΗΣ. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  21. ↑ a b Christoforou et al, s. 8
  22. ↑ a b BirdLife IBA Factsheet – GR181 Gavdos and Gavdopoula islands BirdLife International. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  23. ↑ a b c d e Christoforou et al, s. 21–23
  24. ↑ a b c d Pickford, John: The Med's 'forgotten' island 24.1.2008. BBC. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  25. ↑ a b c Fauna & Flora on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  26. ↑ GR181 Gavdos and Gavdopoula islands Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  27. ↑ Location & Climate on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  28. ↑ a b c Gavdos crete-kreta.com. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  29. ↑ Nieminen, Maarit: Apostoli Paavali Kreikassa: Pyhiinvaellusmatka Paavali Tarsoslaisen jalanjäljillä elokuu 2005. Kreikka.net. Viitattu 30.3.2010.
  30. ↑ a b Kyriakopoulos 2008, s. 107
  31. ↑ Editors of The American Heritage Dictionaries: The Riverside dictionary of biography, s. 862. Houghton Mifflin Harcourt, 2004. ISBN 0618493379. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2009). (englanniksi)
  32. ↑ Nazis Pound Crete Allies. (L.A. Times Archives) Los Angeles Times, 1.6.1941. Los Angeles: Los Angeles Times. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  33. ↑ a b c d Kyriakopoulos, s. 106
  34. ↑ Christoforou et al, s. 17–18
  35. ↑ Alavanos, Alexandros: Kirjallinen kysymys E-0396/99 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 3.11.2009.
  36. ↑ a b Gavdos - gerettet UnterWasserWelt. Viitattu 4.11.2009. (saksaksi)
  37. ↑ Reconstruction of the Gavdos Lighthouse at Gavdos, Prefecture of Chania Hellenic Ministry of Culture. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  38. ↑ Crow, Steve: The island of Gavdos World2C ™. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  39. ↑ Photos Papaioannou, Georgios. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  40. ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 25.10.2011. (kreikaksi)
  41. ↑ Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
  42. ↑ Vourdoubas, John: Possibilities of transforming a small touristic island in Greece – Gavdos iIsland – to a green island, independent of fossil fuels (doc) Hania, Kreikka: TEI of CRETE. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
  43. ↑ Gavdos LTNX. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
  44. ↑ Gavdos FM 88,8 Gavdos FM 88,8. Viitattu 2.11.2009. (kreikaksi) (englanniksi)
  45. ↑ a b Christoforou et al, s. 18–20
  46. ↑ a b c Christoforou et al, s. 28

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreetan saaret
Pääsaari

Kreeta

Alisaariryhmät
Muut pienemmät saaret
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gávdos&oldid=21054257”