Kohokit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kohokit
Nurmikohokki (Silene vulgaris)
Nurmikohokki (Silene vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Kohokit Silene
L.
Synonyymit
  • Cucubalus L.
  • Melandrium Röhl.[1]
Katso myös

  Kohokit Wikispeciesissä
  Kohokit Commonsissa

Tunturikohokki (Silene acaulis)
Ilta-ailakki (Silene latifolia)
Syyskohokki (Silene schafta)

Kohokit eli rakkokohokit (Silene) on kohokkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu yksi- ja monivuotisia ruohovartisia kasveja. Sukuun kuuluu noin 500 lajia. Niiden lehdet kasvavat vastakkain ja kukka on valkoinen, vaalean- tai purppuranpunainen.[2]

Monilla lajeilla, kuten esimerkiksi nurmikohokilla (Silene vulgaris), kukan verhiö on pullistunut pallomaiseksi. Suomessa yleisen nurmikohokin pullea, ongen kohoa muistuttava verhiö lieneekin antanut suomenkielisen nimen koko kohokkien suvulle.[3] Osa suvun lajeista on kuitenkin suomenkieliseltä nimeltään ailakkeja, kuten esimerkiksi puna-ailakki (Silene dioica).

Kohokkilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin rakkokohokkeihin luetut tarhakohokki ja kalliokohokki siirretään vahakohokkien (Atocion) sukuun.[4] Puolestaan kauan eri sukuun luokitellut käenkukat (Lychnis) yhdistetään kohokkeihin.[5] Sinikohokkien (Eudianthe) yhdistäminen on epävarmaa.

Suomessa esiintyvät lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa esiintyy eri aikoina satunnaistulokkaina havaitut lajit mukaan lukien 26 eri kohokkilajia.[4][6][7]

Muissa Pohjoismaissa esiintyviä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kohokkilajien lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kasvaa myös muita lajeja:[8]

Muita kohokkilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri Pohjolan kasvio, s. 920.
  2. Den virtuella floran: Silene – Glimmar (ruotsiksi) Viitattu 31.8.2012.
  3. Luontoportti: Nurmikohokki Viitattu 1.9.2012.
  4. a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 85.)
  5. Govaerts, R. et al.: Silene L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 18.12.2023. (englanniksi)
  6. a b Suomen Lajitietokeskus: Kohokit (rakkokohokit) – Silene Viitattu 18.12.2023.
  7. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (Toim.): Retkeilykasvio, s. 119–122. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0.
  8. Suuri Pohjolan kasvio, s. 147–152, 157.
  9. Puutarhaperennat Exotic Garden. Arkistoitu 26.7.2021. Viitattu 26.11.2020.
  10. Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Silene

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]