Merisipuli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merisipuli
Piirros merisipulista vuodelta 1887.
Piirros merisipulista vuodelta 1887.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Scilloideae
Suku: Urginea
Laji: maritima
Kaksiosainen nimi

Urginea maritima
(L.) Baker

Synonyymit
  • Drimia maritima[2]
  • Scilla maritima[3]
Katso myös

 Commons-logo.svg Merisipuli Commonsissa

Merisipuli eli jättimerisipuli (Urginea maritima, syn. Drimia maritima, Scilla maritima) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon ja Urginea-sukuun kuuluva sipulikasvi.[3] Kasvia tavataan Välimeren alueella.[3]

Merisipuli purkissa.
Merisipulin kukkia.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisipulista tavataan sekä valkoista, Välimeren itäosissa pääasiassa kasvavaa, että punaista, Välimeren länsiosissa kasvavaa, muotoa.[3]

Merisipuli kukkii elokuusta lokakuuhun.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisipuli on lääkekasvi, jota tiedetään käytetyn jo 1 000 vuotta eaa.[5] Kasvia ovat käyttäneet esimerkiksi roomalaiset, sillä merisipuli aiheuttaa oksentelua ja poistaa turvotusta.[5] Myös Johan Bergmanin kirjoituksessa ”Neuwo – kuinga tawalliset kulku- ja tarttuwaiset taudit – taitawat estetyxi ja paratuxi tulla” vuodelta 1775 kerrotaan merisipulia käytetyn vesipöhön eli turvotuksen hoitoon.[6]

Merisipulissa on varsinkin sydämen toimintaan vaikuttavia aineita, tarkemmin sydänaktiivisia glykosideja kuten proskillaridiinia. Esimerkiksi Suomessakin on myyty lääkettä, joka sisälsi merisipulista saatavaa skillaridiiniglykosidia.[3] Se vaikuttaa sydänlihanksen supistumiseen, joten se vähentää sydämen vajaatoimintaa ja siten turvotuksia. Aine on kuitenkin varsin toksista ja saattaa väärin annosteltuna aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lansdown, R.V.: Urginea maritima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  2. You selected Urginea maritima (L.) Baker. This is a synonym for: The Species 2000 & ITIS Catalogue of Life. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
  3. a b c d e Eerikäinen, Sari: Vastaus 2000-12-29 00:00:00 Verkkoklinikka/Coronaria Media Oy. Viitattu 28.6.2009.
  4. Urginea maritima wildflowers.co.il. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
  5. a b Sydänglykosidit (PDF) Medicina. Viitattu 28.6.2009.
  6. Nuutinen, Liisa: Laukkaleipää 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 28.6.2009.
  7. Esko Iisalo: Sydänglykosidit, s. 385–401. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.