Siirry sisältöön

Jättimerisipuli

Wikipediasta
Jättimerisipuli
Piirros jättimerisipulista vuodelta 1887.
Piirros jättimerisipulista vuodelta 1887.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Scilloideae
Suku: Urginea
Laji: maritima
Kaksiosainen nimi

Urginea maritima
(L.) Baker

Synonyymit
Katso myös

  Jättimerisipuli Commonsissa

Jättimerisipuli eli merisipuli (Urginea maritima, syn. Drimia maritima, Scilla maritima) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon ja Urginea-sukuun kuuluva sipulikasvi.[3] Kasvia tavataan Välimeren alueella.[3]

Merisipuli purkissa.
Merisipulin kukkia.

Merisipulista tavataan sekä valkoista, Välimeren itäosissa pääasiassa kasvavaa, että punaista, Välimeren länsiosissa kasvavaa, muotoa.[3]

Merisipuli kukkii elokuusta lokakuuhun.[4]

Merisipuli on lääkekasvi, jota tiedetään käytetyn jo 1 000 vuotta eaa.[5] Kasvia ovat käyttäneet esimerkiksi roomalaiset, sillä merisipuli aiheuttaa oksentelua ja poistaa turvotusta.[5] Myös Johan Bergmanin kirjoituksessa ”Neuwo – kuinga tawalliset kulku- ja tarttuwaiset taudit – taitawat estetyxi ja paratuxi tulla” vuodelta 1775 kerrotaan merisipulia käytetyn vesipöhön eli turvotuksen hoitoon.[6]

Merisipulissa on varsinkin sydämen toimintaan vaikuttavia aineita, tarkemmin sydänaktiivisia glykosideja kuten proskillaridiinia. Esimerkiksi Suomessakin on myyty lääkettä, joka sisälsi merisipulista saatavaa skillaridiiniglykosidia.[3] Se vaikuttaa sydänlihanksen supistumiseen, joten se vähentää sydämen vajaatoimintaa ja siten turvotuksia. Aine on kuitenkin varsin toksista ja saattaa väärin annosteltuna aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.[7]

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Urginea maritima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ You selected Urginea maritima (L.) Baker. This is a synonym for: The Species 2000 & ITIS Catalogue of Life. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. 1 2 3 4 5 Eerikäinen, Sari: Vastaus 2000-12-29 00:00:00 Verkkoklinikka/Coronaria Media Oy. Viitattu 28.6.2009.
  4. ↑ Urginea maritima wildflowers.co.il. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 28.6.2009. (englanniksi)
  5. 1 2 Sydänglykosidit (PDF) Medicina. Arkistoitu 6.2.2005. Viitattu 28.6.2009.
  6. ↑ Nuutinen, Liisa: Laukkaleipää 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 15.3.2012. Viitattu 28.6.2009.
  7. ↑ Esko Iisalo: Sydänglykosidit, s. 385–401. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.