Tammenherkkutatti
| Tammenherkkutatti | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Boletus reticulatus Schaeff.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Tammenherkkutatti Commonsissa |
Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Sen lakki on väriltään kellanruskea tai harmaanruskea, ja malto on valkoista ja kovaa. Sientä tavataan pääasiassa tammi- ja pyökkimetsissä syksyllä. Suomessa sitä tavataan lounaisrannikolla nimensä mukaisesti tammen seuralaisena. Monissa kielissä sen nimi on kesäherkkutatti, mikä viittaa hiukan "tavallista" herkkutattia aikaisempaan satokauteen.
Sieni on melko harvinainen.[2] Suomen ympäristökeskuksen mukaan tammenherkkutatti on "yleisehkö etelärannikolla", tosin populaatio saattaa koostua kahdesta eri lajista.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
- ↑ Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut s. 67
- ↑ Salo – Niemelä – Nummela-Salo – Ohenoja (toim.): Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, s. 115, 238. SYKE, 2005. ISSN 1238-7312.
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
