Kuusenleppärousku
| Kuusenleppärousku | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Rouskut Lactarius |
| Laji: | deterrimus |
| Kaksiosainen nimi | |
 Maat, joissa kuusenleppärouskua tavataan |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on rouskuihin kuuluva syötävä sieni.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusenleppärouskun lakki on 5–15 cm leveä ja oranssinkeltainen, vanhemmiten lakin väri tosin vihertyy. Jalka on yksivärinen, eikä siinä ole täpliä. Jalka on pitkä ja hoikka.[2]
Samankaltaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi kuusenleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen harvinaisempi lähilaji männynleppärousku (Lactarius deliciosus) on kuitenkin hyvin samankaltainen.[2][3] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[3] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole männynleppärouskulle tyypillisiä oransseja täpliä ja kuusenleppärouskun jalka on männynleppärouskua pidempi ja ohuempi.[2]
Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusenleppärousku kasvaa tyypillisesti tuoreissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja korvissa. Erityisesti paksusammaleiset tai istutetut kuusikot ovat sen kasvupaikkoja.[2]
Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusenleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruoaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[2]
Nimen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissa lepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta.[4] Kuusenleppärousku on kuusen juurisieni.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 21.8.2008
- ↑ a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 106. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
- ↑ a b Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 39-40. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
- ↑ a b Leppärouskut (Archive.org) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 24.6.2009. Viitattu 17.10.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus)
- Arktiset Aromit: Leppärouskut (Lactarius deterrimus ja L.deliciosus)
- Luontoportti: Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus)
- Puutarha.net: Leppärousku
- haaparousku
- kalvashaaparousku
- haavanpunikkitatti
- herkkutatti
- isohapero
- kangasrousku
- kangastatti
- karvarousku
- kantarelli
- kartiohuhtasieni
- koivunpunikkitatti
- korvasieni
- kosteikkovahvero
- kuusenleppärousku
- lampaankääpä
- mustatorvisieni
- männynherkkutatti
- männynpunikkitatti
- männynleppärousku
- suppilovahvero
- tammenherkkutatti
- rusko- ja vaaleaorakas
- siitake
- tryffelit