Kartiohuhtasieni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartiohuhtasieni
Morchella conica 1 beentree.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Pezizomycetes
Alaluokka: Pezizomycetidae
Lahko: Maljasienet Pezizales
Heimo: Morchellaceae
Suku: Huhtasienet Morchella
Laji: elata
Kaksiosainen nimi
Morchella elata
Fr.[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Kartiohuhtasieni Commonsissa

Kartiohuhtasieni (Morchella elata syn. M. conica) on korvasienen kaltainen maljasienten heimoon kuuluva ruokasieni, jonka itiöemät kasvavat keväällä.[2] Lajin taksonominen status on epäselvä, sillä jotkut sienitutkijat erottavat myös paksuhuhtasienen (Morchella conica) omaksi lajikseen.[3][4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartiohuhtasienellä on nimensä mukaisesti kartiomainen ja terävälatvainen lakki, joka on 2–5 cm leveä ja 3–10 cm korkea. Väriltään lakki on kellan-, oliivin-, harmaan- tai mustanruskea. Lakin pinta on säännöllisen harjuinen ja lokeroinen. Lokerot ovat nuorena soikeita, myöhemmin pitkänomaisia ja poikkiharjuisia. Lakki on kasvanut alareunasta kiinni jalkaan. Sienen sileä, kerman- tai harmaanvaalea jalka on 3–15 cm pitkä, 1,5–4 cm paksu ja lakkia kapeampi. Koko sieni on ontto. Kartiohuhtasienen miedontuoksuinen, valkoinen malto on haurasta kuten korvasienellä ja sen maku on miellyttävä.[2] Itiöpöly on kellertävänvalkoista.

Samankaltaiset lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartiohuhtasienen kanssa samankaltainen laji on muun muassa pallohuhtasieni (Morchella esculenta), joka on kartiohuhtasientä harvinaisempi. Myös pallohuhtasieni on erinomainen ruokasieni.[2] Muita keväisiä sienilajeja, jotka muistuttavat kartiohuhtasientä ovat esimerkiksi poimukellomörsky (Ptychoverpa bohemica) ja raakana tappavan myrkyllinen korvasieni (Gyromitra esculenta). Korvasienen erottaa huhtasienestä siten, että korvasienen lakki ei ole kartiomainen vaan pyöreämpi ja muistuttaa tippaleipää tai aivoja.

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartiohuhtasieni kasvaa touko–kesäkuussa melko yleisenä koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Sen tyypillisimmät kasvupaikat ovat puun kuorikasat, paloalueet, lehdot, kulotetut metsät ja rehevät pihamaat. Laji on kalkinsuosija.

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasienet ovat herkullisia ruokasieniä. Toisin kuin toinen keväinen maljasienilaji korvasieni, huhtasieni ei ole lainkaan myrkyllinen eikä se siten vaadi esikäsittelyä.[2] Huhtasieniä voidaan säilöä esimerkiksi kuivaamalla tai pakastamalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 15.8.2008
  2. a b c d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 54. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
  3. Michael Wood & Fred Stevens: California Fungi: Morchella elata MykoWeb. Viitattu 26.10.2007. (englanniksi)
  4. Morchella conica Krombh. Index Fungorum. Viitattu 18.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]