Talvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maan akselin kaltevuus saa aikaan vuo­den­ajat. Tal­vel­la Au­rin­ko pais­taa ma­ta­lam­mal­ta ja osa poh­joi­sta pal­lon­puo­lis­koa on sil­loin jat­ku­vas­ti varjossa.

Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun.[1] Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon talvi kattaa kesä-, heinä- ja elokuut.

Talven määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonnousu Ruppbergillä, Thüringenin osavaltiossa, Saksassa.
Iltarusko talvella Knuutilassa Oulussa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19. 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään.

Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee.

Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan.[2] Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella.[3] Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten tammikuun lopussa.[4]

Lauhkeimmilla ilmastovyöhykkeillä termistä talvea ei ole lainkaan; muiden määritelmien mukainen talvi kuitenkin on ja usein se tuo kesän kuumuuden ja kuivuuden jälkeen tervetulleen viileyden ja sateet. Tropiikissa talvikausi, jota nimitetään myös viileäksi kaudeksi, katkaisee kesän monsuunin ja aloittaa kuivan kauden.

Talvista toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talviurheilu on urheilua, jossa hyödynnetään lunta ja jäätä. Jäätiet lyhentävät ajomatkoja järviseudulla, ja tekevät saaristossa mahdollisiksi kuljetukset autolla paikkoihin, joihin ei kesällä pääse.

Rakentaminen on yleisempää kesäisin, jolloin lämmitys- ja valaistuskulut ovat pienemmät eikä materiaaleja tarvitse suojata lumelta. Talvella voi tosin saada rakennustyövoimaa edullisesti.[5]

Talvi luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Everett Millais, Glen Birnam, 1890–91.

Kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.

Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään.

Suomen talvi-ilmastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa talvisäiden vuosittaiset erot ovat todella suuret. Vuotuinen vaihtelu on suurinta nimenomaan talvisin. Lämpötilojen vuorokausivaihtelu on marras–helmikuussa verrattain vähäistä ja peittyy säätilan muutoksista johtuviin lämpötilavaihteluihin.[6]

Kylmiä talvia olivat muun muassa talvet 1928–1929, 1939–1940, 1940–1941, 1941–1942, 1964–1966, 1968–1969, 1977–1979, 1985–1987[7], 2002–2003[8], 2009–2010[9] ja 2010–2011[10]. Leutoja talvia sitä vastoin olivat muun muassa talvet 1988–1989, 1989–1990, 1990–1991, 1991–1992, 1992–1993, 1994–1995, 1999–2000, 2000–2001, 2004–2005, 2006–2007, 2007–2008, 2008–2009[11], 2011–2012[12] sekä kaikki seitsemän talvea vuosien 2013–2020 välillä[13][14][15].

Talvi 2007–2008 oli poikkeuksellinen: sen aikana Helsingissä pysyvä terminen talvi ei alkanut juuri lainkaan, ja keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian korkein. Myös terminen talvi 2014–2015 jäi paikoitelleen maan eteläosaan tulematta[16].

Keskimääräisiä talvia olivat muun muassa 1996–1997,1997–1998, 2001–2002, 2003–2004, 2005–2006,[17] ja 2012–2013.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FAQ: Seasons, solstices, length of days : What’s the difference between meteorological winter and astronomical winter? USA Today. Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
  2. Szwed, M. & Graczyk, D.: Thermal seasons in Poland – the present and the future, based on HadRM3-PRECIS results. Geophysical Research Abstracts, 2006, 8. vsk. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
  3. Talvisään tilastoja Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.9.2020.
  4. Lämpimin ja kylmin paikka vuosittain Ilmatieteen laitos. päivitetty 4.3.2020. Viitattu 12.9.2020.
  5. Ruottu, Heidi: Talvirakentaminen on hyvä vaihtoehto. 13.1.2008. Arkistoitu 29.10.2012. Viitattu 12.9.2020.
  6. Yliopiston almanakka 2015, s. 51
  7. Lindfors, Jukka: Vuosisadan talvi 1985 yle.fi. 19.03.2010. Viitattu 19.2.2017.
  8. Tiedote – Sydäntalvi oli kylmä ja vähäsateinen Ilmatieteen laitos. 28.2.2003. Viitattu 24.7.2018.
  9. Tiedote – Luminen ja kylmä talvi vaikuttanut yhteiskunnan toimintoihin Ilmatieteen laitos. 1.3.2010. Viitattu 24.7.2018.
  10. Tiedote – Helmikuun loppupuoli harvinaisen kylmä Ilmatieteen laitos. 1.3.2011. Viitattu 24.7.2018.
  11. Tiedote – Talvisesta helmikuusta huolimatta koko talvi leuto Ilmatieteen laitos. 2.3.2009. Viitattu 12.9.2020.
  12. Talven 2011-2012 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.9.2020.
  13. Mennyt talvi tilastojen toiseksi vähäjäisin MTV3 Uutiset. 26.2.2015. Viitattu 12.9.2020.
  14. Kontula-Sokka, Karita: Mitä ihmettä? Kevät alkoi paikoin jo tammikuussa – talvi voi jatkossa jäädä kokonaan väliin etelässä MTV3 Uutiset. 30.3.2016. Viitattu 12.9.2020.
  15. Tiedote – Talvi oli lauha kylmästä helmikuusta huolimatta Ilmatieteen laitos. 1.3.2018. Viitattu 12.9.2020.
  16. Hevonoja, Jaana: Terminen talvi jäi tulematta osaan Etelä-Suomea Yle Uutiset. 12.3.2015. Viitattu 12.9.2020.
  17. Tiedote – Talvinen helmikuu oli vähäsateinen Ilmatieteen laitos. 1.3.2006. Viitattu 12.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]