Ero sivun ”Luettelo Suomen lähiöistä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 662 muokkausta
Käpylä on puutarhakaupunki Helsingin kantakaupungin reunalla
Rivi 56: Rivi 56:
*[[Jakomäki]]
*[[Jakomäki]]
*[[Kannelmäki]]
*[[Kannelmäki]]
* Käpylä
*[[Kivikko]]
*[[Kivikko]]
*[[Konala]]
*[[Konala]]

Versio 20. marraskuuta 2020 kello 21.09

Lähiö tarkoittaa kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä.[1] Tässä artikkelissa on lueteltu Suomessa sijaitsevia lähiöitä. Lähiöt on lueteltu kunnan nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Tutkimuksissa lähiöitä on määritelty niiden syntyhistorian kautta: lähiöitä ovat kerrostalovaltaiset asuinalueet, joita on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuodun lähiöperiaatteen sovelluksina.[2][3][4][5] Lähiöihin liittyy myös olennaisesti suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeinen kehitys,[6] sillä suomalainen lähiö liitetään ”ajatuksellisesti aluerakentamiseen, rationalisointiin ja standardointiin sekä elementtirakentamiseen”.[1] Lähiön määritelmää on kutsuttu yleiseksi ja epätarkaksi.[2][6]

Näin yleisessä määrittelyssä ongelmallista on se, että eri aikoina ja erikokoisina rakennetut alueet eroavat toisistaan huomattavasti.[7][3] Lähiötä käytetään myös symbolisena kategoriana: lähiöksi saatetaan helpommin mieltää tietyt alueet, kuten Kontula ja Jakomäki, kuin vauraammat asuinalueet, kuten Oulunkylä ja Kulosaari.[8]

Lähiöitä on rakennettu Suomeen hyvin erityyppisille alueille: ei vain suurimpiin kaupunkeihin vaan myös pienemmille paikkakunnille. Yhteensä lähiöitä on noin 50 kaupungissa, ja niiden määräksi on arveltu 270–290 tai jopa 350–450. Lähiöiden väestöpohjan kehityksestä ei ole tehty koko maata kattavaa tutkimusta sitten 1980- ja 1990-luvuilla julkaistujen ympäristöministeriön lähiöselvitysten. Ei ole myöskään selvitetty valtakunnallisesti, missä lähiöt sijaitsevat tai kuinka paljon niissä on asukkaita. Asuntomääräksi on arvioitu noin 400 000, joista 320 000 on kerrostaloasuntoja.[8]

Suomen lähiöt -julkaisun lähiöluettelo

Seuraava lähiöluettelo perustuu vuonna 1990 ilmestyneeseen Suomen lähiöt -julkaisuun, jonka lopussa liitteissä on luettelo lähiöistä kunnittain. Julkaisun taustalla on osalle kunnista lähetetty kyselytutkimus lähiöistä, jotka on rakennettu 1950–1980-lukujen aikana.[9]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Pitäisi selostaa tarkemmin miten lähiöt määriteltiin tutkimuksessa.

Espoo

Forssa

Hamina

Heinola

Helsinki


Hyvinkää

Hämeenlinna

Iisalmi

Imatra

Joensuu

Jyväskylä

Jyväskylän mlk

Jyväskylän maalaiskunta on nykyään osa Jyväskylän kaupunkia.

Järvenpää

Kaarina

Kajaani

Kemi

Kerava

Kirkkonummi

Kiuruvesi

Kokkola

Kotka

Kouvola

Kuopio

Lahti

Lappeenranta

Lohjan kunta

Lohjan kunta on nykyään osa Lohjan kaupunkia.

Loviisa

Mikkeli

Oulu

Parainen

Pietarsaari

Pori

Porvoon mlk

Porvoon maalaiskunta on nykyään osa Porvoon kaupunkia.

Raahe

Raisio

Rauma

Riihimäki

Rovaniemi

Savonlinna

Siilinjärvi

Tampere

Turku

Tuusula

Vaasa

Valkeakoski

Vantaa

Varkaus

Vihti

Virrat

Muiden lähteiden mukaisia lähiöitä

Jyväskylä

Järvenpää

Kemi

Kuusankoski

Kuusankoski on nykyään osa Kouvolan kaupunkia.

Lappeenranta

Pori

Seinäjoki

Turku

Turussa on erään lähteen mukaan seuraavat lähiöt:[22][23]

Myös Jäkärlää on sanottu lähiöksi.[24]

Lähteet

  • Hankonen, Johanna: Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Tampere: Otatieto Oy, Gaudeamus, 1994. ISBN 951-672-187-7.
  • Hurme, Riitta: Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajamäkeen. Tammisaari: Suomen Tiedeseura, 1991. ISBN 951-653-228-4.
  • Juntto, Anneli: Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1990. ISBN 951-9228-16-0.
  • Roivainen, Irene: Sokeripala metsän keskellä. Lähiö sanomalehden konstruktiona. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998. ISBN 951-718-201-5.
  • Saarikangas, Kirsi: Eletyt tilat ja sukupuoli. Vaasa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-831-8.

Viitteet

  1. ↑ a b Hurme 1991, s. 177
  2. ↑ a b Roivainen 1999, s. 11
  3. ↑ a b Hankonen 1994, s. 19
  4. ↑ Hankonen 1994, s. 17
  5. ↑ Saarikangas 2006, s. 198–199
  6. ↑ a b Monitoimijainen lähiöuudistus. Lähiötyöryhmän loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset, s. 9-10. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1996. ISBN 951-37-2044-6.
  7. ↑ Roivainen 1999, s. 12
  8. ↑ a b Stjernberg, Mats: Lähiötutkimus tuo esiin lähiöiden moninaisuuden Kvartti 4/2013. 30.1.2014. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2015.
  9. ↑ Seppälä, Maija-Liisa; Lehtonen, Hilkka ja Tihlman, Tiina: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvuilla rakennetuista lähiöistä, s. sivut 81–87. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, tutkimusraportti 2/1990. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1990. ISBN 951-47-1311-7.
  10. ↑ Aittorinne | Puutarhatarinoita www.puutarhatarinoita.fi. Viitattu 18.8.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Monikulttuuriset nuoret tekivät dokumentin kaupunginosasta vähän huonolla suomella Yle Uutiset. Viitattu 14.9.2017.
  12. ↑ Matti Tuominen: IL: Nämä ovat Jyväskylän vaarallisimmat lähiöt KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 6.3.2017.
  13. ↑ Yksiöt Keltinmäki www.asuntosalkunrakentaja.fi.
  14. ↑ IL selvitti: Nämä ovat väkivaltaisimmat lähiöt iltalehti.fi. Viitattu 6.3.2017.
  15. ↑ Yksiöitä ja kaksioita Laajavuoresta www.asuntosalkunrakentaja.fi. Viitattu 17.8.2017.
  16. ↑ a b c d 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä.doc
  17. ↑ Pupuhuhdantie 20, Jyväskylä | Kaksio ja velallisia kolmioita www.sijoitusasunnot.com. Viitattu 6.3.2017.
  18. ↑ Pupuhuhdan lähiö 9 - 11-vuotiaiden lasten silmin : kokemuksia ja kehittämisehdotuksia (1997)
  19. ↑ a b c d e Karjalainen, Pekka: Uudenlaisia otteita ja kertaustyylejä: Lähiöuudistus 2000 -ohjelman arvioinnin loppuraportti (PDF) (painetun version ISBN 952-11-1715-X) Suomen ympäristö 703. 2004. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 19.3.2013.
  20. ↑ Kompakti kaupunki – Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Projektit ja selvitykset. 15.6.2012. Porin kaupunki. Viitattu 22.3.2013.
  21. ↑ a b c d Pientä kivaa, eikä työllistä paljon? Mervi Heikkilä, 2011
  22. ↑ Turun lähiöiden suunnittelijoista selvitys: Lähiörakennustenkin arkkitehtuurissa omat erityispiirteensä (Internet Archivessa, tallennettu 4.1.2015) 18.12.2012. Turun kaupunki. Viitattu 19.3.2013.
  23. ↑ Antikainen, Jimi: Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet. Turun yleiskaava 2035; perusselvitykset; lähiöt (arkistolinkki). Turun kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.10.2015).
  24. ↑ Turku uudistaa lähikirjastoverkkoaan 14.9.2011. Yle Turku. Viitattu 19.3.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_lähiöistä&oldid=19350366”