Jyränkö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Heinolan kaupunginosaa. Nimellä Jyränkö on myös muita merkityksiä.

Jyränkö on Heinolan kaupunginosa Jyrängönvirran etelärannalla, vastapäätä kaupungin keskustaa. Se liitettiin kaupunkiin vuonna 1950. Aikaisemmin Jyränkö oli Heinolan maalaiskuntaan kuulunut kylä.

Sale, asukastupa, ostoskeskus ja ravintola Vapari kuuluvat Jyrängön palveluihin. Tämän lisäksi Jyrängössä on alakoulu ja päiväkoti sekä Koskensaaren uimaranta. Heinola on laajentunut Jyrängön kylästä. Jyrängössä sijaitsee sekä pientaloalue Vahravuori, josta pääsee valaistua lenkkipolkua pitkin aina Vierumäen urheiluopistolle saakka. Jyrängössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja se on lapsiperheiden suosimaa aluetta. Jyrängössä on leikkipuistoja ja jalkapallokenttiä jotka jäädytetään talvella luistelua varten. Jyrängön koulussa on luokat 1–6. Koskensaaressa on matonpesupaikka. Jyränköön on valmistunut keväällä 2013 Sale ja rakenteilla on Jyränköön johtavassa risteyksessä Heinolan uusi paloasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrängön kylä on perustettu Turun Linnan antamalla määräyksellä 1400-luvun puolivälissä. Historiassa mainitaan Jyrängön Vouti ensimmäisen kerran vuodelta 1465, jolloin tämän verotusalue käsitti koko Päijänteen ja Keiteleen alueen hämäläisasutuksen. Heimosota savolaisten kanssa ja riita Sysmän takamaasta (nykyinen Rautalampi) esti verotuksen laajentamisen vesistöalueen ulkopuolelle. Tuolloin Jyrängön voudilla oli alaisenaan 11 huovia suorittamassa vuosittaista veronkantoa. Pysyvä veronkanto oli pääkulkuyhteydessä eli Jyrängön koskessa. Tuosta ajasta on jäljellä vielä karttanimi Voudinlahti nykyistä Hotelli Kumpelia vastapäätä.

Vuonna 1839 keisarin määräyksellä perustettavan kaupungin nimeksi ei tullut Jyränkö, vaan se sai nimensä kylästä nimeltä Heinola, koska Pietarin hovissa käytettävän kielen (ranska) ilmaisuun ei Jyrängön äät ja ööt soveltuneet lainkaan. Siksi tänäänkin Jyrängönvirran rannalla sijaitsee kaupunki nimeltä Heinola.

Vuonna 1865 tuli voimaan Mikkelin läänin maaherran päätöksellä (vuodelta 1864) ensimmäinen asemakaavaksi hyväksyttävissä oleva asutussuunnitelma eli Jyrängön palstakylä. Tässä erotettiin 108 palstatilaa ja niiden yhteisalueet, mitkä sitten 1927 kirjattiin maarekisteriin. Palstakylä asutettiin varsinaisesti 1880-luvulta alkaen lähinnä Koskensaari Oy:n, Jyrängön Myllyn (nykyinen Pikkuvirta), viinatehtaiden (3), panimoiden (6) sekä rullatehtaan työntekijätarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi jyränköläisiä työllistivät Nynäsin ja Niemelän kartanot sekä runsas laivaliikenne.

Vuonna 1918 oli Heinola ja ennen kaikkea Jyränkö paikka, jota valkokaarti ei valloittanut asein johtuen lähinnä Jyrängön plutoonan ja Nygrenin iskujoukon tehokkaasta toiminnasta. Samaan aikaan kun Vierumäestä taisteltiin, puhdisti Jyrängön plutoona Uudenkylän saksalaisista ja avasi tien Kotkaan. Sodan lopussa Jyrängön asukkaat saivat osakseen koston, missä summittaisesti teloitettiin noin joka kolmas kiinnisaatu asukas, pääasiassa naisia ja vanhuksia.

Jyränkö on vuodesta 1950 lähtien ollut Heinolan suurin kaupunginosa. Vuonna 1950 postiosoite Jyränkö I liitettiin Heinolan maalaiskunnasta Heinolan kaupunkiin.