Käyttäjä:5-HT2AR

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
fi Tämän käyttäjän äidinkieli on suomi.
en-3 This user is able to contribute with an advanced level of English.
Tämä käyttäjä on perehtynyt biokemiaan.
Tämä käyttäjä on perehtynyt kemiaan.

5-HT2AR? 5-HT2AR.

Englanninkielinen sivuni: linkki.

Wikimediaan lataamani media: linkki.

Jos haluat että luon jonkin artikkelin, kysy. Alla esimerkkejä työni jäljestä. Jos haluat että muokkaan/tarkastan jonkin artikkelin tai jossain artikkelissa on epäselvyyksiä, kysy. Voin ehkä tehdä asialle jotain.

Taulukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-in-Finland - COVID-19-pandemian THL:n tilastot aikaväliltä 2020-03-25 - 2021-05-28

Kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luomiani tai paljon muokkaamiani.

2017, 34 artikkelia

Massaspektrometri, slaterin säännöt, tehollinen ydinvaraus, veracrypt, kellonlasikynnet, syanoakrylaatti, kasvistanoliesteri, sterolit, 2,4-dinitrofenoli, kehittyneet glykaation lopputuotteet, glykatoitunut hemoglobiini, Ideonella sakaiensis, LED, kryo-elektronimikroskopia, Hayflickin raja, klonaalisesti tarttuva syöpä, Jahn-Teller vaikutus, kasvainvirus, kosmisten säteiden visuaalinen ilmiö, ekvivalentti konsentraatio, kasvainbakteeri, transglutaminaasi, eudysminen suhde, verkkosidos, energiaravintoaine, DPT, DOx, DOB, DOC, DOM, DOI, dekstrometorfaani, muskimoli.

2018, 68 artikkelia

Kvanttisalaus, Mies välissä -hyökkäys, HPKP, kapasitanssi, Tor (verkko), PCSK9, lämpöarvo, nikotiini, happo-emäs uutto, kahtaisioni, pinosylviini, akroleiini, anaboliset steroidit, 2-metyyli-2-butanoli, väsytyshyökkäys, dihydrotestosteroni, antiravintoaine, 5α-reduktaasi, eturauhasen liikakasvu, oktaaniluku, rasvahappometyyliesteri, PETaasi, androgeeni-insensitiivisyys, betuliini, palytoksiini, alopecia, finasteridi, difenyylisyklopropenoni, hiussiirre, diffraktio, kaukotaittoisuus, likinäköisyys, koherenssi (fysiikka), erityinen suhteellisuusteoria, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, eksitotoksisuus, Olneyn leesiot, adrenerginen reseptori, furanokumariinit, protoanemoniini, palosammutin, sumatriptaani, peptidi, peptidisidos, isopeptidisidos, kofaktori, glykogeeni, glykogenolyysi, glykogeneesi, glukoosi-alaniinisykli, β-oksidaatio, hypoglykemia, tetrytsoliini, sideroosi, neutraloituminen, kiraalisuus, kiraliakeskus, epimeeri, aksiaalinen kiraalisuus, endo-ekso-isomeria, diastereomeeri, stereoisomeria, degeneratiivinen sairaus, Newman-projektio, sykloheksaani, Haworth-projektio, konformaatio, reaktion kertaluku, Hammett-yhtälö, ydinmagneettinen resonanssispektroskopia.

2019, 131 artikkelia

Bent-sääntö, NMDA-reseptori, kainaattireseptori, amino- ja karboksiterminaali, AMPA-reseptori, dispersiteetti, ksylitoli, erytritoli, kalsiumformiaatti, maitohappokäyminen, Fentonin reagenssi, etanolikäyminen, aluminoni, natriumvismutaatti, käyminen, alumiinifosfaatti, alumiinihydroksidi, PPI-lääkkeet, tiamiini, elastomeeri, riboflaviini, pantoteenihappo, B6-vitamiini, biotiini, foolihappo, B12-vitamiini, niasiini, nikotiinihappo, nikotiiniamidi, pellagra, D-vitamiini, sekosteroidi, A-vitamiini, E-vitamiini, K-vitamiinit, menakinonit, menadioni, fyllokinoni, C-vitamiini, benfotiamiini, 4-Amino-2-metyyli-1-naftoli, 2-Metyylinaftaleeni-1,4-diamiini, 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli, K4-vitamiini, rivaroksabaani, apiksabaani, dabigatraani, veren hyytyminen, ubikinoni, lipoproteiini, advantaami, neotaami, makeutusaine, lugdunaami, mirakuliini, neokuliini, laktisoli, taumatiini, lakritsihappo, Nernstin yhtälö, Debye-Hückel-yhtälö, uniportteri, symportteri, antiportteri, Fasilitoitunut diffuusio, ionofori, ionomysiini, kalsimysiini, monensiini, nystatiini, amfoterisiini B, kereulidi, valinomysiini, gramisidiini, salinomysiini, Ligandi (biokemia), agonisti, antagonisti (lääketiede), allosteerinen säätelijä, proteiinin rakenne, koliini, reniini, angiotensiini, angiotensiinireseptorin salpaajat, valsartaani, eprosartaani, irbesartaani, olmesartaani, telmisartaani, antitrombootit, antikoagulantit, edoksabaani, tekijä X, tekijä IX, tekijä VIII, tekijä VII, tekijä V, kudostekijä, tekijä XI, tekijä XII, tekijä XIII, alfatokoferyyliasetaatti, von Willebrand-tekijä, proteiini C, fibrinogeeni, trombiini, antitrombiini, proteiini S, γ-karboksiglutamiinihappo, vitamiini, hypernatremia, hyponatremia, hyperglykemia, tyypin 1 diabetes, diabetes, MODY, hypermagnesemia, hypomagnesemia, hyperkalsemia, hypokalemia, hyperkalemia, hypokalsemia, hyperfosfatemia, hypofosfatemia, rabdomyolyysi, veriseerumi, veriplasma, beriberi, asidoosi, alkaloosi.

2020, 69 artikkelia

Ketoasidoosi, riisitauti, osteomalasia, GLP-1, eksenatidi, liraglutidi, liksisenatidi, dulaglutidi, nonoksinoli-9, kannabinoidireseptori, kannabinoidihyperemeesioireyhtymä, tosilitsumabi, MERS, COVID-19, SARS-CoV-2, SARS, pyretroidit, lektiini, vasta-aine, abriini, risiini (myrkky), botuliini, opsiinit, RT-PCR, LIN28B, tyypin 2 diabetes, botulismi, nabiloni, ortostaattinen hypotensio, midodriini, dopamiini-beeta-hydroksylaasi, fenyylietanolamiini-N-metyylitransferaasi, droksidopa, silikoosi, rinovirukset, parainfluenssavirukset, CCoV, CCoV-rokote, FCoV-rokote, BCoV-rokote, kissan koronavirus, kissan tarttuva vatsakalvontulehdus, alaniiniaminopeptidaasi, ihmisen koronavirus 229E, ihmisen koronavirus OC43, ihmisen koronavirus NL63, ihmisen koronavirus HKU1, angiotensiinikonvertaasi 2, nodulariini, mikrokystiinit, saksitoksiini, rasvahappoamidihydrolaasi, tetrodotoksiini, sinappikaasu, novitšok‎, tarttuva gastroenteriittivirus, propyyliheksedriini, dimetyylitryptamiini, serotoniinioireyhtymä, MDMA, 3,4-metyleenidioksiamfetamiini, harmiini, amfetamiini, alfametyylidopamiini, stimulanttipsykoosi, ketanseriini, kofeiini, mendelistinen satunnaistaminen, dietyylieetteri.

2021

Pullulaani, nepetalaktoni, ligniini, melatoniini, 2C-B, kokaetyleeni, epänormaali kannabidioli, tumareseptorit, tetrahydrokannabinoli, G-proteiinikytkentäiset reseptorit, tyrosiinikinaasireseptorit, mitokondrioiden aldehydidehydrogenaasi, Alda-1, aldehydidehydrogenaasit, mitokondriotaudit, Toll:in kaltaiset reseptorit, nikotiinireseptorit, muskariinireseptorit, hengityssuojain.

Hyödyllistä besserwisseröintiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

...asioista joihin törmään Suomi-Wikipedian artikkeleissa mielestäni liian usein:

  • 10% jostakin ei ehkä merkitse mitään. 10 massaprosenttia jostakin merkitsee. Onko siis prosenttiosuus tilavuutena, massana, mooleina vai jonain muuna? Jos lähteesi ei kerro, älä käytä lähdettä.
  • "X sitoutuu reseptoriin agonistina". Ihmisen vai esim. hiiren reseptoriin? Reseptoreissa on eliölajien välillä rakenne-eroja, joten aineiden sitoutumisissakin voi olla. Monissa hyvin luotettavalta vaikuttavissa kirjoissa ja tieteellisissä julkaisuissa on vedetty mutkia suoriksi: niissä väitetään (tai vahvasti implikoidaan) eri aineiden sitoutuvan ihmistenkin reseptoreihin merkittävällä tavalla pelkkien jyrsijätutkimusten pohjalta. Paras tapa varmentaa asia, on hakea tiedekatsauksen tai oppikirjan sijaan mahdollisimman uusi alkuperäistutkimus, jossa tutkitaan nimenomaan aineen X sitoutumista ihmisten reseptoreihin.
  • eliöiden tieteellisiä nimiä ei tule taivuttaa tulkinnanvaraisuuden takia ja ne tulee kursiivilla. Lukija ei voi tietää onko jonkin lajin nimen perusmuoto X. pseudo vai X. pseudosta. Esimerkki: G. gallusta vai G. galluksia? Ei kumpikaan, vaan G. gallus. Edeltävät siis muotoon G. gallus -linnusta ja G. gallus -lintuja.
  • ajankohtaiset asiat eivät pysy ajankohtaisina. "Tammikuussa löydettiin..." on tulkinnanvarainen tapa kirjoittaa asioista, "Tammikuussa vuonna 2000 löydettiin..." ei ole.
  • geeni tulee kursiivilla. Eli: SLC2A1 on geeni. SLC2A1 on proteiini, jota on eron tekemiseksi parempi kutsua esim. sen vaihtoehtoisella nimellä GLUT1.
  • "X metaboloituu..." on epätarkka. "Ihmisissä X..." tai "Nisäkkäissä X..." ovat tarkempia. Eliöiden biokemiassa on eroja, joten väitteen kattavuutta kannattaa lähdettä noudattaen rajoittaa kuten edellä tai täsmentää, että "X metaboloituu kaikissa eliöissä..."
  • "LD50 on 5 mg." Mitä kautta, mille eliölle ja per mitä? "LD50 on ihmisille nieltynä 5 mg/kg." ✅
  • DNA, RNA jne. Ei dna, Rna jne. CO2. Ei Co2, CO2, co2 jne.
  • lähteillä on ero laadussa ja parasta-ennen päiväyksessä. "Tutkijat löysivät...": mitkä tutkijat, milloin, miten? Usein näissä on viitteenä joku iltalööppi, joka siteeraa alkuperäistutkimusta. Mikset sinäkin siteeraisi? Julkaisuvuoden ja tekijöiden nimet ilmenevät tällöin oikein kirjoitetusta viitteestä. Lisäksi tieteelliset julkaisut ovat vuosikertoineen, numeroineen ja sivunumeroineen helpommin löydettävissä ja tarkistettavissa vuosikymmenien tai parhaimmillaan vuosisatojen kuluttua (esim: julkaisu vuodelta 1667). Uutisartikkelien linkit taas katoavat ja niiden linkit lakkaavat toimimasta. Sitten on turha kysyä "mitkä tutkijat, milloin, miten?". Alkuperäislähteessä taas on täysi selostus näistä yksityiskohdista.

Prenikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen palkinto:
Tämä on palkinto niille Wikipedian uusille käyttäjille, jotka ovat osoittaneet hyvää tahtoa ja auttaneet Wikipediaa laajenemaan.
Ansiokkaasta kemia-aiheisten artikkeleiden työstämisestä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu


Palkinto:
Myönnän sinulle papukaijamerkin monesta hyvästä kemiaan liittyvästä artikkelista. AksuHelps (keskustelu) 24. tammikuuta 2019 kello 00.16 (EET)
Palkinto:
Diabetekseen liittyvien artikkelien ahkerasta luomisesta ja työstämisestä. Linkkerpar 20. tammikuuta 2020 kello 18.16 (EET)