Hypernatremia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hypernatremia tarkoittaa kohonnutta veren natriumpitoisuutta. Veriseerumin normaali natriumpitoisuus, [Na+], on 135–145 millimoolia per litra seerumia (mmol/l).[1][2] Joskus pitoisuuden merkitsemiseen käytetään ekvivalenssiyksikköä mEq/l, joka merkitsee samaa kuin mmol/l.[3] Lievänä hypernatremiana voidaan pitää pitoisuutta 146–150 mmol, keskivaikeana 151–155 mmol/l ja vakavana pitoisuutta, joka on yli 155 mmol/l.[1] Hypernatremian oireet riippuvat aiheuttajasta ja vakavuudesta. Oireina voi olla muun muassa janoisuus, turvotus, väsymys, sekavuus, kouristukset ja jopa kooma.[2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huonosti nesteytyneillä (hypovoleemisilla) tai normaalisti nesteytyneillä (euvoleemisilla) potilailla voi ilmetä epänormaali ihon palautuminen muotoonsa painettaessa ihoa. Liikaa nesteytyneillä (hypervoleemisilla) potilailla voi ilmetä turvotusta ja muun muassa kaulan verisuonten pullistumista. Pääosa oireista on hermostollisia: aluksi ilmenee väsymystä, ärtymystä ja sekavuutta. Tämä voi edetä kouristelukohtauksiin ja koomaan. Voi myös ilmetä runsasta virtsaamista ja janoisuutta (polydipsia), joita ilmenee myös vesitystaudissa. Vesitystautia potevat voivat potea hypernatremiaa, mutta eivät välttämättä. Muita hypernatremian oireita ovat lihasheikkous, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Eritoten lapsilla voi ilmetä verenvuotoja esimerkiksi pään verisuonissa.[2]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hypovoleemista hypernatremiaa potevalla kehon vesi- ja natriumpitoisuus on laskenut, mutta vesipitoisuus on laskenut enemmän, jolloin natriumia on kehossa tavallista enemmän. Yleensä tähän liittyy oireena pystyasentoon liittyvä verenpaineen lasku (ortostaattinen hypotensio).[2]

Euvoleemista hypernatremiaa potevalla kehon natriumpitoisuus on normaali, mutta kehon vesipitoisuus on laskenut.[2]

Hypervoleemista hypernatremiaa potevalla kehon natriumpitoisuus on kohonnut ja kehon vesipitoisuus on normaali tai kasvanut. Tämä on harvinainen hypernatremian ilmenemismuoto. Syynä voi olla esimerkiksi liian runsas suonensisäinen suolaliuoksen antaminen lääketieteellisissä oloissa tai liian runsas natriumkloridin tai muiden natriumsuolojen syöminen. Syynä voi olla myös liian suuri mineralokortikoidien (esimerkiksi aldosteronin) pitoisuus veressä.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b NN Lam, NTN Minh: Risk factors and outcome of Hypernatremia amongst severe adult burn patients. Annals of Burns and Fire Disasters, 2018, 31. vsk, nro 4, s. 271–277. PubMed:30983927. ISSN 1592-9558. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j SJ Gilbert et al: National Kidney Foundation's primer on kidney diseases, s. 71–79. 6. painos. Saunders, 2014. ISBN 9781455746170.
  3. G Decaux: Is asymptomatic hyponatremia really asymptomatic? The American Journal of Medicine, 2006, 119. vsk, nro 7, s. S79–S82. doi:10.1016/j.amjmed.2006.05.013. ISSN 0002-9343. Artikkelin verkkoversio.