Dulaglutidi
Dulaglutidi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| ? | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A10 |
| PubChem CID | ? |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C2646H4044N704O836S18 |
| Moolimassa | 59.67 kDa |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ihonalaispistoksena: 47 % (1,5 mg) tai 65 % (0,75 mg)[1] |
| Metabolia | normaali proteiini- ja aminohappometabolia[1] |
| Puoliintumisaika | 4,5–4,7 pv[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | pistoksena ihon alle[1] |
Dulaglutidi on lääke, joka laskee verensokeritasoa lisäämällä insuliinin eritystä vereen. Dulaglutidi tekee tämän aktivoimalla haiman GLP-1-reseptoreita agonistina. Dulaglutidi myös vähentää ruokahalua. Dulaglutidia käytetään Suomessa tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Suomessa sitä myydään kauppanimellä Trulicity. Tätä nestemäistä valmistetta käytetään pistämällä sitä injektioneulalla omatoimisesti ihon alle.[1]
Dulaglutidi sai myyntiluvan EU:ssa marraskuussa 2014.[2]
Dulaglutidi on yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotettu proteiini, jossa on ihmisen immunoglobuliini G4:n (IgG4) raskasketjuosa (Fc). Tämän vasta-aineen molempien antigeeneihin sitoutuvien osien tilalla on kovalenttisesti kiinni ihmisen GLP-1:n johdannainen. Nämä peptidit ovat 90 %:sesti homologisia ihmisen GLP-1:n kanssa ja sitoutuvat GLP-1-reseptoreihin.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dulaglutidia käytetään aikuisten tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Lääke ylläpitää normaalia verensokeritasoa. Käytettäessä dulaglutidia yksistään, sitä pistetään injektiokynällä ihon alle 0,75 milligrammaa per viikko (mg/vk). Sitä ei tule pistää laskimoon tai lihakseen. Esimerkiksi metformiinin tai pioglitatsonin kanssa eli yhdistelmähoidossa dulaglutidia käytetään 1,5 mg/vk, mutta erityisryhmille sopivana aloitusannoksena voidaan käyttää 0,75 mg/vk.[1]
Vasta-aiheet ja huomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dulaglutidia
- ei pidä käyttää diabeettisen ketoasidoosin tai tyypin 1 diabeteksen hoitoon.[1]
- ei tule käyttää raskaana tai imetyksen aikana.[1]
- ei pidä käyttää jos potee loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa, jossa kreatiinipuhdistuma on alle 15 ml/min/1.73 m2.[1]
- käytettäessä tulee haimatulehduksen ilmenemistä tarkkailla potilailla, jotka ovat poteneet joskus haimatulehdusta.[1]
- käytettäessä on suurempi riski saada hypoglykemiakohtaus eritoten jos käyttää samanaikaisesti muita verensokeritasoa laskevia lääkkeitä, kuten sulfonyyliurealääkkeitä.[1]
- käytettäessä voi olla suurentunut nestehukan riski.[1]
Haittavaikutukset ja yliannostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdellä dulaglutidin käyttäjästä 10:stä voi ilmetä hypoglykemiaa käytettäessä sitä samaan aikaan muiden diabeteslääkkeiden kanssa. Lisäksi voi ilmetä ripulia, oksentelua tai vatsakipua.[1]
Yhdellä 10–100:sta voi ilmetä ruokahaluttomuutta, vatsan turvotusta, ummetusta, ilmavaivoja, närästystä, röyhtäilyä, väsymystä, sinustakykardiaa tai ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos.[1]
Yhdellä 100–1000:sta voi ilmetä nestehukkaa, sappikivitauti, sappirakkotulehdus tai lääkkeen pistoskohdan reaktioita.[1]
Yhdellä 1000–10 000:sta voi ilmetä anafylaksia, haimatulehdus tai angioedeema.[1]
Dulaglutidin yliannostus voi aiheuttaa maha-suolikanavan oireita ja hypoglykemian. Yliannostus vaati hoitoa.[1]
Toimintamekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dulaglutidi toimii kehon tuottaman GLP-1-hormonin tavoin haiman beetasolujen GLP-1-reseptoreita aktivoivana agonistina. GLP-1-reseptoriaktivaatio muun muassa lisää verensokeritasoa laskevan insuliinin eritystä beetasoluista verenkiertoon. Tämän eritys on tyypin 2 diabeteksessa liian vähäistä. Lisäksi tyypin 2 diabeteksessa verensokeria kohottavan glukagonin eritys on liian runsasta, jonka eritystä dulaglutidi vähentää. Dulaglutidi myös hidastaa vatsan tyhjentymistä, jolloin hiilihydraattien imeytyminen verensokeriksi hidastuu.[1]
Farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dulaglutidi sisältää suurikokoisen ihmisen immunoglobuliini G4:n Fc-ketjun (Ig4-Fc). Sen takia se ei poistu yhtä helposti virtsaan kuin kehon luontainen GLP-1. Lisäksi dulaglutidi ei hajoa dipeptidyylipeptidaasi 4:n vaikutuksesta toisin kuin GLP-1. Nämä pidentävät dulaglutidin puoliintumisajan päiviin toisin kuin GLP-1:n,[3] jonka puoliintumisaika on alle 2 minuuttia.[1] IgA4-Fc on muunneltu, eikä se siksi vuorovaikuta merkittävästi Fc-reseptorien kanssa ja vähentää sen kykyä aiheuttaa immuunivaste eli immunogeenista potentiaalia. Dulaglutidin maksimipitoisuuden veriplasmassa saavutetaan 12–72 tunnin jälkeen annoksen ottamisesta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Trulicity, INN-dulaglutide (pdf) ema.europa.eu. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Trulicity ema.europa.eu. 17.9.2018. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ a b A Amblee: Mode of administration of dulaglutide: implications for treatment adherence. Patient preference and adherence, 2016, 10. vsk, s. 975–982. PubMed:27330280. doi:10.2147/PPA.S82866. ISSN 1177-889X. Artikkelin verkkoversio.