Närästys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Närästys on polttava tunne rintalastan takana. Närästyksen aiheuttaa yleensä refluksitauti eli mahalaukun happaman sisällön pääsy väärään suuntaan eli ruokatorveen. Närästykselle altistavat muun muassa rasvainen ruoka, tulinen ruoka, runsas syöminen, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut, tupakointi, yövalvominen, tai elimellinen vika, kuten esimerkiksi palleatyrä.[1]

Närästys on useimmiten lievä sairaus ilman vakavia komplikaatioita. Närästystä esiintyy kaiken ikäisillä ja se on hyvin yleinen oire. Arvioidaan että enemmän kuin joka kymmenes kokee sitä viikoittain, ja että suomalaisista jopa 30 prosentilla sitä esiintyy ajoittain. [1] [2]

Jo pienillä vauvoilla voi esiintyä närästyksen aiheuttamaa yskää tai kipuilua kun ruokatorvi on tulehtunut. Lapsella tila ei välttämättä johdu ravinnosta vaan siitä että mahansuu eli kardia on rakenteellisesti löysä. Lasten närästystä osataan epäillä harvoin, mutta se voi pitkittyessä johtaa jopa Sandifferin oireyhtymään (kipukrampit), syönnin vaikeutumiseen ja kehityksen viivästymiin. Usein lasten närästys diagnosoidaan poissulkemalla, lääkekokeiluiden avulla. Myös pH-mittaus on osin käytössä, lääkäristä ja sairaalasta riippuen.lähde?

Epätyypillisiä oireita närästykselle ovat muun muassa astmatyyppinen yskä ja liki sydänkohtausta muistuttava rintakipu. Pitkittynyt yöyskäkin voi olla oire närästyksestä. Hoitamaton närästys voi myös laukaista astmakohtauksen, vaurioittaa hampaan kiillettä ja lisätä syöpäriskiä. Pitkään jatkunut hoitamaton närästys voi altistaa ruokatorvensyövälle.lähde?

Närästyksen voi poistaa nopeasti nauttimalla vatsan happamuuden neutraloivaa ainetta (esimerkiksi kalsiumin ja magnesiumin karbonaattisuoloja sisältävää lääkettä eli antasidia). Pidempiaikaisia vaikutuksia saa mahan protonimoottorin suolahapon muodostusta hillitsevillä lääkkeillä eli PPI-lääkkeillä (esimerkiksi dekslansopratsolia, esomepratsolia, lansopratsolia, omepratsolia, pantopratsolia, rabepratsolia tai tenatopratsolia sisältävä lääke). Yölliseen närästykseen saattaa auttaa sängyn pääpuolen korottaminen, ei kuitenkaan lisäämällä tyynyjä, vaan laittamalla sängyn jalkojen alle 10-15cm korotus. Mikäli lääkehoito ei auta, tai oireet ovat epätyypillisiä, voidaan tehdä ruokatorven ja mahalaukun tähystys eli gastroskopia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mustajoki, Pertti: Närästys Lääkärikirja Duodecim. 27.4.2009. Viitattu 24.5.2009.
  2. Närästys ja refluksisairaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivut. 14.08.2006. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 24.5.2009.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.