Tämä on lupaava artikkeli.

Esomepratsoli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esomepratsoli
Esomepratsoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
6-metoksi-2-[(S)-(4-metoksi-3,5-dimetyylipyridin-2-yyli)metyylisulfinyyli]-1H-bentsimidatsoli
Tunnisteet
CAS-numero 119141-88-7
ATC-koodi A02BC05
PubChem 9568614
DrugBank DB00736
Kemialliset tiedot
Kaava C17H19N3O3S 
Moolimassa 345,422
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 155 °C (311 °F) [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 90 %[1]
Proteiinisitoutuminen 97 %[1]
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 1–1,5 h[1]
Ekskreetio Renaalinen ja ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen, intravenoosi

Esomepratsoli (C17H19SN3O3) on sulfoksideihin ja bentsimidatsolijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään mahahapon eritystä vähentävänä lääkkeenä muun muassa refluksitaudin tai mahahaavan hoidossa.

Metabolia ja käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esomepratsoli on ensimmäisenä käyttöön tulleen omepratsolin S-enantiomeeri. S-enantiomeeri on teholtaan noin nelinkertainen verrattuna yhdisteen R-isomeeriin. Esomepratsoli on aihiolääke, ja se metaboloituu maksassa CYP2C19- ja CYP3A4-entsyymien vaikutuksesta ei-kiraalikseksi sulfenamidijohdannaiseksi. Johdannainen on protonipumpun estäjä ja täten vähentää suolahapon eritystä vatsan soluissa, jolloin närästys ja muut refluksitaudille tyypilliset oireet vähenevät. Esomepratsolia voidaan annostella joko suun kautta tai laskimoon annettavana pistoksena. Suun kautta annettuna esomepratsolia voidaan käyttää pitempivaikutteisena magnesiumsuolana. Esomepratsolin käyttökohteet ovat refluksitaudin, mahahaavan ja Zollinger–Ellison-oireyhtymän hoidossa. Lisäksi sitä voidaan käyttää Helicobacter pylori -bakteerin häätämiseen.[1][2][3][4][5]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esomepratsoli on kohtalaisen hyvin siedetty lääkeaine. Tyypillisimpiä sen aiheuttamia haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, vatsakivut, ripuli, ilmavaivat ja ummetus.[4]

Synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esomepratsolin synteesi on hyvin samankaltainen omepratsolin synteesin kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa 4-metoksibentseeni-1,2-diamiini reagoi kaliumetyyliksantaatin kanssa muodostaen bentsimidatsolitiolijohdannaisen. Tämä johdannainen reagoi nukleofiilisellä substituutiolla 2-(kloorimetyyli)-4-metoksi-3,5-dimetyylipyrimidiinin kanssa, ja muodostunut välituote hapetetaan esomepratsoliksi. Hapettimena voidaan käyttää m-klooriperbentsoehappoa, mutta tällöin muodostuu tuotteena raseeminen seos. Tämän vuoksi hapetukseen käytetään nykyään asymmetristä menetelmää, jossa hapettimena toimii kumeenihydroperoksidi ja katalyyttinä titaanikompleksi ja dietyylitartraatti. Näin päästään pääasiassa haluttuun isomeeriin ja enantioylimäärä on 93–96 %.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Esomeprazole DrugBank. Viitattu 22.12.2014. (englanniksi)
  2. Henry I. Jacoby: Gastrointestinal Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 22.12.2014
  3. Wolfgang Kromer, Stefan Postius, Uwe Krüger & C. Robert Ganellin: Antiulcer Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2012. Viitattu 22.12.2014
  4. a b Manuchair Ebadi: Desk Reference of Clinical Pharmacology, s. 245-246. CRC Press, 2007. ISBN 9781420047431. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.12.2014). (englanniksi)
  5. a b Jie Jack Li: Contemporary drug synthesis, s. 21-27. John Wiley & Sons, 2004. ISBN 978-0-471-21480-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.12.2014). (englanniksi)
  6. Hans-Ulrich Blaser, Andreas Pfaltz & Helma Wennemers: Chiral Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2012. Viitattu 22.12.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]