Novitšok

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Novitšok (ven. новичок, tarkoittaa tulokasta[1]) tarkoittaa useita hermokaasuja, jotka Neuvostoliitto kehitti sotilaskäyttöön 1970-luvulla ja 1980-luvulla.[2][3] Niiden väitetään olevan vaarallisimpia hermokaasuja, joita on koskaan tehty, ja jotkin muunnelmat voivat olla viidestä kahdeksaan kertaa tehokkaampia kuin VX,[1][3] mitä tosin ei ole todistettu.[4][5]

Novitšok-myrkkyä käytettiin Sergei ja Julia Skripalin myrkytykseen Britanniassa keväällä 2018.[6] Venäjä on saattanut käyttää sitä Britanniassa aiemminkin, mutta se on jäänyt huomaamatta.[7] Brittiläinen mies ja nainen altistuivat myrkylle heinäkuussa 2018, ja nainen kuoli.[8]

Novitšok-myrkyn monista muunnelmista Skripalien myrkytykseen käytetty oli oletettavasti A-234:ää.[9] A-230:n sanotaan olevan jopa kahdeksan kertaa myrkyllisempi kuin VX.[9] A-230:stä on useita muunnelmia, kuten A-232, jonka pohjalta kehitettiin Novitšok-5-nimellä tunnettu kemiallinen ase.[9]

Altistuminen Novitšok-myrkylle tapahtuu hengityksen kautta tai ihon kautta.[9] Joillekin versioille altistuminen voi tapahtua nopeasti: 30 sekunnista 2 minuuttiin.[9]

Hengitettynä aine vaikuttaa heti, mutta sen imeytyessä ihon kautta vaikutus ilmenee hitaammin, useiden tuntien kuluttua.[7] Aine aktivoituu kosketuksesta veden kanssa, imeytyy huokosten kautta ja etenee hitaasti ihonalaisessa rasvassa.[7] Aluksi vaikutus tuntuu paikallisesti altistumiskohdassa.[7] Verenkiertoon päästessään se aiheuttaa lihaskouristuksia, pupillien supistumisen ja hengityksen muuttumisen raskaaksi.[7]

Altistuminen johtaa myös nesteen kertymiseen keuhkoihin ja elimistön vajaatoimintaan, ja joskus muodostuu vaahtoa suuhun.[7] Tässä vaiheessa voi auttaa vain atropiini, jonka vaikutuksesta aine muuttuu muotoon, jossa se voi siirtyä elimistön aineenvaihduntaan.[7] Jos uhri on jo kuollut, syy voi vaikuttaa sydänkohtaukselta.[10]

Tohtori Vil Mirzajanovin mukaan Novitšok-myrkylle on olemassa vasta-aineita, kuten atropiini ja athene, jotka auttavat pysäyttämään myrkyn vaikutuksen, mutta ne eivät ole parannuskeino,[9] vaan myrkyn uhri vammautuu loppuiäksi.[7]

Novitšok kehitettiin Neuvostoliiton aikana laboratoriossa, joka sijaitsee Šihanyssa, joka on pieni kaupunki Volgan rannalla 805 km Moskovasta kaakkoon Saratovin alueella.[11] Laitos on edelleen toiminnassa, ja nykyään sitä hallinnoi Venäjän orgaanisen kemian ja teknologian tieteellinen tutkimuslaitos Gosniiokhtlähde?.[11] Yhdysvaltalaiset laboratoriot lopettivat hermomyrkkyjen tuotannon vuoden 1970 tienoilla, kun kolmannen sukupolven hermomyrkyt, kuten sariini ja VX, oli kehitetty, mutta Neuvostoliiton tutkijat jatkoivat työtä vielä kaksikymmentä vuotta ja kehittivät neljännen sukupolven hermomyrkyn.[7] Novitšok oli kiinteässä muodossa, kuten jauheena tai tahnana.[7] Jotkut muunnelmat ovat nestemäisessä muodossa.[9] Joidenkin sanotaan koostuvan kahdesta vähemmän vaarallisesta ainesosasta, jotka voidaan yhdistää, jolloin ne reagoivat yhdessä tuottaen myrkkyä.[9]

Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaisesti Venäjä on tuhonnut 39 967 tonnia kemiallisia aseita,[12] mutta Novitšokeja ei ole ilmoitettu OPCW:lle eivätkä ne kuuluneet mihinkään vähennysohjelmaan.[9] Naton käyttämät menetelmät eivät tunnista sitä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Therrien, Alex; Roxby, Philippa: What are nerve agents and what do they do? BBC News. 12.3.2018. Viitattu 12.3.2018. (englanniksi)
  2. Tucker, J. B.: War of Nerves, s. 232–233. New York: Anchor Books, 2006. (englanniksi)
  3. a b Leppänen, Mikko: Britannian mukaan venäläisvakoojaan käytettiin neuvostoliittolaista hermomyrkkyä – Suomalaisasiantuntija: Uhrit saivat luultavasti vasta-ainetta Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2018.
  4. Birstein, Vadim J.: The Perversion of Knowledge: The True Story of Soviet Science. Westview Press, 2004. ISBN 0-8133-4280-5. (englanniksi)
  5. Albats, Yevgenia; Fitzpatrick, Catherine A.: The State Within a State: The KGB and Its Hold on Russia — Past, Present, and Future. Farrar, Straus and Giroux, 1994. ISBN 0-374-18104-7. (englanniksi)
  6. Wintour, Patrick: Novichok used in spy poisoning, chemical weapons watchdog confirms The Guardian. 12.4.2018. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h i j k Barry, Ellen; Yeginsu, Ceylan: The Nerve Agent Too Deadly to Use, Until Someone Did The New York Times. 13.3.2018. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)
  8. Novitshok-hermomyrkylle altistunut brittinainen kuoli. Yle 9.7.2018
  9. a b c d e f g h i What are Novichok nerve agents? BBC News. 19.3.2018. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)
  10. Barry, Ellen; Yeginsu, Ceylan: The Nerve Agent Too Deadly to Use, Until Someone Did The New York Times. 13.3.2018. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)
  11. a b Parfitt, Tom: Shikhany lab complex: cafés, schools – and a nerve agent lab The Times. 6.4.2018. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)
  12. OPCW Director-General Commends Major Milestone as Russia Completes Destruction of Chemical Weapons Stockpile under OPCW Verification www.opcw.org. Viitattu 4.5.2018. (englanniksi)