Antiravintoaine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fytiinihappo (kuvassa on sen deprotonoitu fytaatti anioni) on antiravintoaine, joka häiritsee mineraalien saantia ravinnosta.

Antiravintoaineet ovat luonnossa esiintyviä tai synteettisiä yhdisteitä, jotka häiritsevät ravintoaineiden imeytymistä ravinnosta.[1] Antiravintoaineita löytyy laajalti kasvipohjaisista ruoista ja juomista. Antiravintoaineet muodostavat yhden ravintoainetutkimuksen osa-alueen.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiravintoaineita on laajalti lähes kaikissa ruoissa ja useista eri syistä. Niiden määrät kuitenkin ovat pienet moderneissa viljelyskasveissa suhteessa niiden luonnossa esiintyviin kantoihin todennäköisesti domestikaation seurauksena.[23][24] Geenimuuntelun avulla voidaan poistaa kasvien kyky tuottaa antiravintoaineita, mutta niillä voi olla myös terveyttä edistäviä ominaisuuksia, joten yhdisteiden poistaminen ei välttämättä parantaisi ihmisten terveyttä vaikka lisäisikin ruokien ravintoarvoja.[25]

Monet ruoanlaiton menetelmät kuten keittäminen, käyttäminen ja mallastus lisäävät ruoan ravintoarvoja vähentämällä sen fytiinihappojen, polyfenoleiden ja oksaalihappojen määrää.[26] Näitä menetelmiä käytetään laajalti yhteiskunnissa, joissa ruokavalio koostuu lähinnä viljoista ja palkokasveista.[27][28] Yksi tärkeä menetelmä on maniokin käymisprosessi ennen sen jauhamista jauhoksi.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cammack, Richard, Ph. D.: Oxford dictionary of biochemistry and molecular biology, s. 47. Oxford: Oxford University Press, 2006. DOI: 10.1093/acref/9780198529170.001.0001, OCLC: 65467611. ISBN 9780198529170. Teoksen verkkoversio.
  2. Päivi Ekholm, Liisa Virkki, Maija Ylinen, Liisa Johansson: The effect of phytic acid and some natural chelating agents on the solubility of mineral elements in oat bran. Food Chemistry, 2003, 80. vsk, nro 2, s. 165–170. doi:10.1016/s0308-8146(02)00249-2. Artikkelin verkkoversio.
  3. Munir Cheryan: Phytic acid interactions in food systems. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 1980, 13. vsk, nro 4, s. 297–335. PubMed:7002470. doi:10.1080/10408398009527293. ISSN 1040-8398. Artikkelin verkkoversio.
  4. Lisbeth Bohn, Anne S. Meyer, Søren K. Rasmussen: Phytate: impact on environment and human nutrition. A challenge for molecular breeding. Journal of Zhejiang University. Science. B, maaliskuu 2008, 9. vsk, nro 3, s. 165–191. PubMed:18357620. doi:10.1631/jzus.B0710640. ISSN 1673-1581. Artikkelin verkkoversio.
  5. Yueming Dersjant-Li, Ajay Awati, Hagen Schulze, Gary Partridge: Phytase in non-ruminant animal nutrition: a critical review on phytase activities in the gastrointestinal tract and influencing factors. Journal of the Science of Food and Agriculture, 30.3.2015, 95. vsk, nro 5, s. 878. PubMed:25382707. doi:10.1002/jsfa.6998. Artikkelin verkkoversio.
  6. Anna L. Tan-Wilson, Jean C. Chen, Michele C. Duggan, Cathy Chapman, R. Scott Obach, Karl A. Wilson: Soybean Bowman-Birk trypsin isoinhibitors: classification and report of a glycine-rich trypsin inhibitor class. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 1.11.1987, 35. vsk, nro 6, s. 974–981. doi:10.1021/jf00078a028. ISSN 0021-8561. Artikkelin verkkoversio.
  7. A. M. Heck, J. A. Yanovski, K. A. Calis: Orlistat, a new lipase inhibitor for the management of obesity. Pharmacotherapy, maaliskuu 2000, 20. vsk, nro 3, s. 270–279. PubMed:10730683. doi:10.1592/phco.20.4.270.34882. ISSN 0277-0008. Artikkelin verkkoversio.
  8. Harry G. Preuss: Bean amylase inhibitor and other carbohydrate absorption blockers: effects on diabesity and general health. Journal of the American College of Nutrition, kesäkuu 2009, 28. vsk, nro 3, s. 266–276. PubMed:20150600. doi:10.1080/07315724.2009.10719781. ISSN 1541-1087. Artikkelin verkkoversio.
  9. Laurie C. Dolan, Ray A. Matulka, George A. Burdock: Naturally Occurring Food Toxins. Toxins, 20.9.2010, 2. vsk, nro 9, s. 2289–2332. PubMed:22069686. doi:10.3390/toxins2092289. ISSN 2072-6651. Artikkelin verkkoversio.
  10. Laurie C. Dolan, Ray A. Matulka, George A. Burdock: Naturally Occurring Food Toxins. Toxins, 20.9.2010, nro 9, s. 2289–2332. PubMed:22069686. doi:10.3390/toxins2092289. ISSN 2072-6651. Artikkelin verkkoversio.
  11. Fiber 28.4.2014. Linus Pauling Institute. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 15.4.2018. (englanniksi)
  12. Charles Coudray, Christian Demigné, Yves Rayssiguier: Effects of Dietary Fibers on Magnesium Absorption in Animals and Humans. The Journal of Nutrition, 1.1.2003, 133. vsk, nro 1, s. 1–4. PubMed:12514257. doi:10.1093/jn/133.1.1. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  13. Nathalie Scheers: Regulatory Effects of Cu, Zn, and Ca on Fe Absorption: The Intricate Play between Nutrient Transporters. Nutrients, 20.3.2013, 5. vsk, nro 3, s. 957–970. PubMed:23519291. doi:10.3390/nu5030957. ISSN 2072-6643. Artikkelin verkkoversio.
  14. G. Sarwar Gilani, Kevin A. Cockell, Estatira Sepehr: Effects of antinutritional factors on protein digestibility and amino acid availability in foods. Journal of AOAC International, toukokuu 2005, 133. vsk, nro 3, s. 967–987. PubMed:16001874. doi:10.1093/jn/133.10.3248S. ISSN 1060-3271. Artikkelin verkkoversio.
  15. Laure-Anne Poissonnier, Stephen J. Simpson, Audrey Dussutour: Observations of the “Egg White Injury” in Ants. PLoS ONE, 13.11.2014, 9. vsk, nro 11. PubMed:25392989. doi:10.1371/journal.pone.0112801. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  16. C. M. Baugh, J. H. Malone, C. E. Butterworth: Human biotin deficiency. A case history of biotin deficiency induced by raw egg consumption in a cirrhotic patient. The American Journal of Clinical Nutrition, helmikuu 1968, 21. vsk, nro 2, s. 173–182. PubMed:5642891. doi:10.1093/ajcn/21.2.173. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  17. Gary R. Beecher: Overview of dietary flavonoids: nomenclature, occurrence and intake. The Journal of Nutrition, lokakuu 2003, 133. vsk, nro 10, s. 3248S–3254S. PubMed:14519822. doi:10.1093/jn/133.10.3248S. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  18. Magdalena Karamać: Chelation of Cu(II), Zn(II), and Fe(II) by Tannin Constituents of Selected Edible Nuts. International Journal of Molecular Sciences, 22.12.2009, 10. vsk, nro 12, s. 5485–5497. PubMed:20054482. doi:10.3390/ijms10125485. ISSN 1422-0067. Artikkelin verkkoversio.
  19. Bartosz Adamczyk, Judy Simon, Veikko Kitunen, Sylwia Adamczyk, Aino Smolander: Tannins and Their Complex Interaction with Different Organic Nitrogen Compounds and Enzymes: Old Paradigms versus Recent Advances. ChemistryOpen, 16.8.2017, 6. vsk, nro 5, s. 610–614. PubMed:29046854. doi:10.1002/open.201700113. ISSN 2191-1363. Artikkelin verkkoversio.
  20. V. H. Difo, E. Onyike, D. A. Ameh, G. C. Njoku, U. S. Ndidi: Changes in nutrient and antinutrient composition of Vigna racemosa flour in open and controlled fermentation. Journal of Food Science and Technology, syyskuu 2015, 52. vsk, nro 9, s. 6043–6048. PubMed:26345026. doi:10.1007/s13197-014-1637-7. ISSN 0022-1155. Artikkelin verkkoversio.
  21. Tessa Moses, Kalliope K. Papadopoulou, Anne Osbourn: Metabolic and functional diversity of saponins, biosynthetic intermediates and semi-synthetic derivatives. Critical Reviews in Biochemistry and Molecular Biology, marraskuu 2014, 49. vsk, nro 6, s. 439–462. PubMed:25286183. doi:10.3109/10409238.2014.953628. ISSN 1040-9238. Artikkelin verkkoversio.
  22. S. G. Sparg, M. E. Light, J. van Staden: Biological activities and distribution of plant saponins. Journal of Ethnopharmacology, lokakuu 2004, 94. vsk, nro 2-3, s. 219–243. PubMed:15325725. doi:10.1016/j.jep.2004.05.016. ISSN 0378-8741. Artikkelin verkkoversio.
  23. Plant toxins and antinutrients 12.6.2008. Cornell University. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 15.4.2018.
  24. Bhupendra Chaudhary: Plant Domestication and Resistance to Herbivory. International Journal of Plant Genomics, 2013, nro 2013. PubMed:23589713. doi:10.1155/2013/572784. ISSN 1687-5370. Artikkelin verkkoversio.
  25. Ross M. Welch, Robin D. Graham: Breeding for micronutrients in staple food crops from a human nutrition perspective. Journal of Experimental Botany, helmikuu 2004, 55. vsk, nro 396, s. 353–364. PubMed:14739261. doi:10.1093/jxb/erh064. ISSN 0022-0957. Artikkelin verkkoversio.
  26. Christine Hotz, Rosalind S. Gibson: Traditional food-processing and preparation practices to enhance the bioavailability of micronutrients in plant-based diets. The Journal of Nutrition, huhtikuu 2007, 137. vsk, nro 4, s. 1097–1100. PubMed:17374686. doi:10.1093/jn/137.4.1097. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  27. J. K. Chavan, S. S. Kadam: Nutritional improvement of cereals by fermentation. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 1989, 28. vsk, nro 5, s. 349–400. PubMed:2692608. doi:10.1080/10408398909527507. ISSN 1040-8398. Artikkelin verkkoversio.
  28. R. D. Phillips: Starchy legumes in human nutrition, health and culture. Plant Foods for Human Nutrition (Dordrecht, Netherlands), marraskuu 1993, 44. vsk, nro 3, s. 195–211. PubMed:8295859. ISSN 0921-9668. Artikkelin verkkoversio.
  29. G. Oboh, M. K. Oladunmoye: Biochemical changes in micro-fungi fermented cassava flour produced from low- and medium-cyanide variety of cassava tubers. Nutrition and Health, 2007, 18. vsk, nro 4, s. 355–367. PubMed:18087867. doi:10.1177/026010600701800405. ISSN 0260-1060. Artikkelin verkkoversio.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Antinutrient