Rutiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rutiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-(3,4-dihydroksifenyyli)-
4,5-dihydroksi-3-(3,4,5-
trihydroksi-6-(3,4,5-<trihydroksi-6-metyyli-
oksaani-2-yyli)oksimetyyli)
oksaani-2-yyli]oksi-kromen-
7-oni
CAS-numero 153-18-4
PubChem CID 5280805
Ominaisuudet
Molekyylikaava C27H30O16
Moolimassa 610,52 g/mol g/mol
Sulamispiste 125 °C
Tiheys 1,799 g/cm3

Rutiini on sitrusflavonoidi, jolla on lääketieteellisesti hyödyllisiä ominaisuuksia antioksidanttina sekä metallien kelatoijana.

Kemiallinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutiini on glykosidi, jonka aglykoni on kversetiini (flavonoli) ja glykoni on rutinoosi (disakkaridi).

Lääketieteelliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutiini voi kelatoida kationeja sitoen mm. Fe2+:n ja siten estäen sen reagoinnin vetyperoksidin (H2O2) kanssa, joka voisi muuten tuottaa Fenton reaktion kautta voimakkaampia vapaita radikaaleja (mm. OH*), jotka voivat vaurioittaa soluja. Rutiini on lisäksi antioksidantti ja voi siksi auttaa useissa hitaasti kehittyvissä rappeumasairauksissa, syövän ehkäisyssä ja raudan yliannostuksen hoidossa.kenen mukaan?

Rutiini voimistaa hiussuonia ja voi siksi vähentää verenvuototaudin oireita.lähde? Rutiini saattaa ehkäistä suonikohjujen syntymistä sekä vähentää sydänsairauksien riskiä estämällä LDL:n hapettumista sekä vähentämällä hapettuneen sytotoksisuutta.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutiinia esiintyy tattarissa, Rheum-suvun kasvien (esimerkiksi raparperin) lehdissä ja varsissa, brasilialaisen Fava D'Anta -puun (Dimorphandra mollis) hedelmissä, sekä monissa muissa kasveissa pienissä määrin. Kelatoimisominaisuutensa ansiosta rutiini toimii kasveissa ravinteiden kuljettajana maaperästä kasvin eri osiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.