Alfametyylidopamiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alfametyylidopamiini
Methyldopamine.svg
Tunnisteet
CAS-numero 555-64-6
IUPAC-nimi 4-(2-Aminopropyyli)bentseeni-1,2-dioli
SMILES CC(CC1=CC(=C(C=C1)O)O)N
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C9H13NO2
Moolimassa 167.21 g/mol

Alfametyylidopamiini eli 3,4-dihydroksiamfetamiini on muun muassa ihmisissä ja muissakin eläimissä MDMA:sta (ekstaasista) ja MDA:sta (3,4-metyleenidioksiamfetamiinista) muodostuva aineenvaihduntatuote. Alfametyylidopamiini voi muuntua ihmisissä ja monissa muissa eläimissä asetyylikysteiinin sisältäväksi johdannaiseksi, jonka on todistettu olevan hermostolle myrkyllinen eli neurotoksinen. MDMA:n pistäminen suoraan eläinten aivoihin ei saa aikaan neurotoksisia vaikutuksia, joten sen pääosin maksassa muodostuvien aineenvaihduntatuotteiden, kuten alfametyylidopamiinin, epäillään osallistuvan MDMA:n päihdekäytöstä seuraaviin neurotoksisiin vaikutuksiin.[1] MDMA:n neurotoksisuuden mekanismeja ei ymmärretä täysin. Mekanismeja on kuitenkin useita, eikä alfametyylidopamiinin muodostuminen yksin aiheuta neurotoksisuutta.[2][3]

Ihmisillä MDA hajoaa maksassa alfametyylidopamiiniksi ja MDMA hajoaa 3,4-dihydroksimetamfetamiiniksi (HHMA) tai MDA:n kautta alfametyylidopamiiniksi. Kumpikin, HHMA ja alfametyylidopamiini, voi metyloitua metoksiryhmän sisältäviksi tuotteiksi katekoli-O-metyylitransferaasilla (COMT). Vaihtoehtoisesti niiden jompaankumpaan OH-ryhmään voi liittyä glukuronihappo tai sulfaatti, jolloin ne poistuvat virtsaan.[4] Vaihtoehtoisesti HHMA:n tai alfametyylidopamiinin kinonivälituotteen hiileen numero 5 liittyy glutationista peräisin oleva N-asetyylikysteiini. Näiden N-asetyylikysteiinijohdannaisten on osoitettu eläinkokeissa olevan neurotoksisia.[1]

COMT:n kautta metabolisoituneet MDA:n tai MDMA:n aineenvaihduntatuotteet eivät voi muuntua neurotoksisiksi tuotteiksi. Siksi perinnöllisesti heikkotoiminen COMT ihmisissä voi teoriassa lisätä alfametyylidopamiinin ja HHMA:n muodostumista MDMA:sta, jolloin MDMA:n neurotoksiset vaikutukset tehostuvat. Rotissa COMT:n eston on havaittu lisäävän MDMA:n neurotoksisia vaikutuksia.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c JM Herndon et al: Catechol-O-methyltransferase and 3,4-(±)-methylenedioxymethamphetamine toxicity. Toxicological Sciences, 2014, 139. vsk, nro 1, s. 162173. PubMed:24591155. doi:10.1093/toxsci/kfu035. ISSN 1096-6080. Artikkelin verkkoversio.
  2. D Popova et al: Non-serotonergic neurotoxicity by MDMA (ecstasy) in neurons derived from mouse P19 embryonal carcinoma cells. PLOS ONE, 2016, 27861613. vsk, nro 11, s. e0166750. PubMed:27861613. doi:10.1371/journal.pone.0166750. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  3. MA Aguilar, MP García-Pardo, AC Parrott: Of mice and men on MDMA: A translational comparison of the neuropsychobiological effects of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (‘Ecstasy’). Brain Research, 2020, 78. vsk, s. 209-241. PubMed:31812710. doi:10.1016/j.brainres.2019.146556. ISSN 0006-8993. Artikkelin verkkoversio.
  4. AE Schwaninger et al: Development and validation of LC-HRMS and GC-NICI-MS methods for stereoselective determination of MDMA and its phase I and II metabolites in human urine. Journal of mass spectrometry, 2011, 46. vsk, nro 7. PubMed:21656610. doi:10.1002/jms.1929. ISSN 1076-5174. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.