Proteiini C

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Proteiini C
Protein PROC PDB 1aut.png
Ihmisen aktiivien proteiini C (PDBID: 1AUT)
Tunnisteet
EC-numero 3.4.21.69
Tietokannat
KEGGt KEGG
Entrez 5624
OMIM 612283
UniProt P04070

Proteiini C (geeni PROC) on ihmisten ja monien muiden eläinten veren inaktiivinen tsymogeeni. Sen tuotto vaatii K-vitamiinia. Aktivoituessaan proteiini C toimii seriiniproteaaseihin kuuluvana entsyyminä, joka hidastaa ja estää veren hyytymisreaktiota hajottamalla tekijä Va:ta ja tekijä VIIIa:ta.[1]

Geeni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä proteiinin C geeni on PROC. Tämä on kromosomissa 2 kohdassa 2q14–21. Geenin pituus on noin 11.2 kiloemäsparia. Siinä on 8 intronia ja 9 eksonia.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proteiinissa C on translaation jälkeen 461 aminohappoa (AH). Translaation jälkeisesti näistä 42 poistuu ja N-terminaalisessa proteiinidomeenissa 9 glutamaattia muuntuu K-vitamiiniriippuvaisesti γ-karboksiglutamaateiksi, joiden lyhenne on Gla. Valmiin inaktiivisen proteiinin C massa on 62 kDa. Siinä on 5 domeenia (lueteltu N-terminaalista C-terminaaliin):[1]

Aktivoituessaan proteiinin C aktivaatiopeptidi katkeaa ja muodostuu kevyt ja raskas ketju. Nämä pysyvät toisissaan disulfidisidoksen avulla. Gla, EGF1 ja EGF2 ovat kevyessä ketjussa, jonka massa on 21 kDa, ja jossa on 155 AH:ta. Aktiivinen kohta on raskaassa ketjussa, jonka massa on 41 kDa, jossa on 262 AH:ta.[1]

Yllä: inaktiivisen proteiinin C aminohapposekvenssi. Alla: aktiivisen proteiinin C sekvenssi. Punainen: aktiivisen kohdan omaava domeeni.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä proteiini C muodostuu pääosin maksassa, josta se vapautuu vereen. Sitä muodostuu vähemmässä määrin myös Leydigin soluissa sekä lisäkivesten ja eturauhasen epiteelissä. Sen pitoisuus veriplasmassa on noin 3–5 mg/l ja puoliintumisaika 6–8 tuntia.[1]

Trombiinin (IIa) yhtyessä trombomoduliiniin (TM) trombiini lakkaa aktivoimasta verihiutaleita ja pilkkomasta fibrinogeeniä fibriiniksi. Muodostunut IIa-TM-kompleksi aktivoi proteiini C:tä. Aktivaatio tehostuu monikertaisesti kompleksin liittyessä endoteelin proteiini C -reseptoreihin (EPCR), joita on verisuonten solukalvoilla. Sitoutuminen niihin tapahtuu proteiini C:n γ-karboksiglutamaattien sitomien kalsiumionien avulla.[1]

Aktiiviseen proteiiniin C yhtyy kofaktoriksi toinen veressä oleva K-vitamiiniriippuvainen proteiini, proteiini S. Proteiinien C ja S γ-karboksiglutamaatit sitovat positiivisesti varautuneita kalsiumioneita, joiden avulla ne sitoutuvat solukalvojen negatiivisesti varautuneisiin fosfolipideihin. Proteiinia S sitoessaan proteiini C inaktivoi tehokkaasti veren tekijä Va:ita ja tekijä VIIIa:ita. Va:ssa katkotut peptidisidokset ovat R306–N307, R506–G507 ja R679–K680. VIIa:ssa sidokset ovat R336–M337, R562–G563 ja R741–S741.[1]

Aktivoitua proteiinia C estää veressä proteiinin C estäjä (PCI), antitrypsiini, plasminogeenin aktivaattorin estäjä 1 (PAI-1) ja α2-makroglobuliini.[1]

Mutaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä proteiinin C toiminnan heikkous sitä koodaavan mutaation takia aiheuttaa autosomaalisesti ja dominantisti periytyvää ominaisuutta/tautia. Noin 1 ihminen 200–500:sta on heterotsygootti toimimattomuutta aiheuttavan mutaation suhteen. He ovat usein oireettomia, mutta heillä ilmenee noin 50% alempi veren proteiini C -pitoisuus. Myös veritulpan saantiriski on kohonnut. Noin 1 ihminen 40 000–250 000:sta on homotsygootti. Heillä ilmenee usein jo pikkuvauvana spontaaneja ja laajoja mustelmia ja ihovaurioita. Ilmiön nimi on purpura fulminans. Myös homotsygotia altistaa veritulpille.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h ND Rawlings et al: Handbook of proteolytic enzymes, s. 2933-2935. 3. painos. Academic Press, 2012. ISBN 9780123822192.
  2. MS Harbi, AW El-Hattab: Protein C deficiency caused by a novel mutation in the PROC gene in an infant with delayed onset purpura fulminans. Case Reports in Dermatological Medicine, 2017. PubMed:29082047. doi:10.1155/2017/8915608. ISSN 2090-6463. Artikkelin verkkoversio.