Oulun Kärpät

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. helmikuuta 2009 kello 21.21 käyttäjän Tanár (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulun Kärpät
Oulun Kärpät kaudella 2008–2009
Tiedosto:Oulun Kärppien logo.svg
Perustettu 1946
Entiset nimet Oulun Kärpät 46
Kaupunki Oulu
Kotiareena Oulun Energia Areena
– kapasiteetti 6 614
Sarjataso SM-liiga
Värit keltainen, musta, valkoinen
Toimitusjohtaja Juha Junno
Puheenjohtaja Seppo Arponen
Päävalmentaja Matti Alatalo
Kapteeni Ilkka Mikkola
Omistaja Kärppä-säätiö
Mestaruudet 1981, 2004, 2005, 2007 ja 2008
Hopeaa 1987 ja 2003
Pronssia 1980, 1984, 1985, 1986 ja 2006

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu[1] suomalainen jääkiekkoseura. Kärpät on hallitseva Suomen mestari (2008), ja se on voittanut jo neljä mestaruutta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, joten sitä voidaan pitää 2000-luvun menestyneimpänä suomalaisena SM-liigaseurana. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Raksilan jäähallissa, josta käytetään sponsorin mukaan nimeä Oulun Energia -areena.

SM-liigakausi 2008–2009 on Kärppien 24. pääsarjatasolla,[2] mutta 21. SM-liigassa.[3]

Historia

Tiedosto:Karpat Vanhalogo.jpg
Oulun Kärppien alkuperäinen logo.

Seuran perustaminen

Oulun Kärpät perustettiin vuonna 1946, kun opiskelijakaverukset Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat idean perustaa Ouluun urheiluseuran.[4] Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa.[4] Lajeiksi valittiin silloin suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä. Seura sai nimekseen Oulun Kärpät 46, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt eikä niistä tarvinnut muuttaa kuin kaupungin nimi. Lisäksi kärppä herätti monenlaisia mielikuvia, kuten että se on pieni ja vikkelä pohjoisen petoeläin.[5] Sääntöjen mukaan "seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."[4]

Toiminnan alku

Kärpät pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan. Ottelu päättyi tasan 4–4. Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa saman vuoden marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.[4] Myöhemmin jääpallon suosio kuitenkin hiipui, joten sen pelaaminen päätettiin lopettaa 1955. Jalkapalloa sen sijaan pelattiin vuoteen 1974.

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa ja Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Oulun Kärpät perusti siis Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston.[6][7]. Suomen Jääkiekkoliitto lupasi ensimmäiselle Oululaiselle seuralle joka ottaa jääkiekon ohjelmaansa varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa.[7] Tuolloin jääkiekko oli Oulussa vielä harrastelijoiden marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin.[7] Vuonna 1948 kaupunkiin perustettiin kuitenkin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat (OJK), ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa.[4]

Ensimmäinen jääkiekko-ottelu

»Oululainen jääurheiluyhteisö on tämän talven aikana jo saannut tutustua jääkiekkoiluun Oulun Jääkiekkoilijain järjestämien näytösotteluiden avulla. Oulun Kärpät saa ensi sunnuntaina vieraakseen Raahen Vesan jääkiekkojoukkueen. Ottelusta voimme odottaa näkemisen arvoista, koska Raahessa on valmentauduttu toden teolla. On mm. saatu kuulla, että siellä osataan pelata kovaakin peliä, onpa miehiä taklattu vallinkin yli. Ensi sunnuntaina siis menemme joukolla seuraamaan tätä ensimmäistä täysillä joukkueilla ja täydellä ajalla (3×20 min.) pelattavaa jääkiekko-ottelua Oulussa»
(Kaleva 28. tammikuuta 1949.[8])

Kärpät pelasi siis ensimmäisen ottelunsa jääkiekossa sunnuntaina 30. tammikuuta 1949 ja voitti Raahen Vesan maalein 5–3 (2–0,1–1,2–2). Kärppien paras pelaaja oli Tauno Ollikainen, joka teki kaksi maalia. Sankassa lumipyryssä pelattua ottelua seurasi Keskuskentällä 200 katsojaa. Kärppien voitto oli yllätys, sillä Raahessa oli jääkiekkoa pelattu jo muutama vuosi. Raahelaiset voittivatkin muutamaa päivää myöhemmin kotiottelussaan Kärpät maalein 14–0. Valmentaja Jorma Nykänen sanoi suurinumeroisen häviön johtuneen "ylikunnosta". Kärppien silloisen hyökkääjän Eero Tauriaisen mukaan pelaajien piti erätauoilla puhdistaa jäätä itse, koska kentänhoitaja toimi saamiensa ohjeiden mukaan.[8]

Seuraavana talvena Kärpät oli ainoa oululainen joukkue, joka osallistui virallisiin sarjapeleihin. Kärpät oli Maakuntasarjan pohjoislohkon toinen ja nousi seuraavaksi kaudeksi Suomensarjaan.[4]

Vuoroin Suomen sarjassa ja SM-sarjassa

Kun Kärpät menestyivät jääkiekossa, siitä tuli seuran ykköslaji. Jääpallosta luovuttiin vuonna 1955. Kärpät karsi pääsystä Mestaruussarjaan vuonna 1956 mutta epäonnistui.[9]

Taloudellisesti 1950-luku oli niukkaa aikaa sotakorvausten ja sodasta toipumisen vuoksi koko maassa, eikä Kärpilläkään ollut yhtään taloudellista tukijaa. Ensimmäiset pelipaidat ostettiin armeijan ylijäämävarastoista ja mailat lakattiin moneen kertaan, jotta eritysnauha ei olisi kulunut niin nopeasti.[10] Vaikean taloustilanteen vuoksi keskusteltiin jopa seuran lakkauttamisesta, mutta toimintaa päätettiin kitenkin jatkaa tappioista huolimatta. Jalkapallon pelaaminen maakuntasarjassa vuonna 1957 maksoi seuralle 40 000 markkaa.[11]

Kärpät nousi jääkiekon Mestaruussarjaan vuonna 1960, ja siitä tuli pohjoisin Suomen korkeimmalla sarjatasolla pelannut joukkue. Samana vuonna Suomen Jääkiekkoliitto antoi Ruotsin mallin mukaan luvan käyttää mainoksia pelipaidoissa. Kärppien ensimmäinen sponsori oli Oulun Säästöpankki.[11][12] Ensimmäinen mestaruussarjan peli pelattiin HJK:ta vastaan 4. joulukuuta 1960. Ottelu keskeytettiin, koska kentällä oli liikaa vettä.[11] Tosin oululaisten mielestä HJK:n pelaajat olivat painostaneet tuomaria lopettamaan ottelun, sillä Kärpät hallitsi peliä. Uusintaottelua, jonka HJK voitti 3–5, seurasi Oulussa 6 000 (kaikkiaan 6 500[13]) maksanutta katsojaa.[9][13] Kärpät putosi sarjasta kauden päätteeksi, mutta joukkue nousi SM-sarjaan kaudeksi 1960–1961, kun se pudotti Kokkolan Hermeksen.[9] Joukkue jäi kuitenkin sarjan yhdeksänneksi ja putosi jälleen mestaruussarjasta.[14]

1960-luvulla Kärpät voitti Suomensarjan kahdesti (1965 ja 1967). Vuonna 1977 se voitti I-divisioonan ja nousi SM-liigaan.[15]

Vuonna 1960 perustettiin Erkki Koret´n esityksestä Kärppien juniorityö, joka on tuottanut useita huippupelaajia aina NHL:ään asti.[9] Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, ja peliolosuhteet kohenivat edelleen, kun Oulun jäähalli rakennettiin 1974. Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto.[9]

SM-liiga 1977–1989

Kärpät nousi uudelleen jääkiekon SM-liigaan maaliskuussa 1977 pudotettuaan Forssan Palloseuran karsinnassa kotihallissaan maalein 7–3.[9] Tuloksellista kasvatustyötä tehnyt seura kohosi nopeasti sarjan eliittiin. Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin kaudelle 1979–1980.[16] Kauden lopuksi Kärpät voitti keväällä 1980 pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2–0, ja joukkue pääsi juhlimaan ensimmäistä kiekkomitaliaan aikuisten sarjassa.[16]

Kaudella 1980–1981 Kärpät oli runkosarjan kolmas. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue sai vastaansa Tampereen Ilveksen, jonka se voitti otteluin 2–0.[16] Seuraavaksi Kärpät pelasi mestarisuosikki TPS:ää vastaan. Ottelusarja ratkesi Kärppien voittoon vasta viidennen ottelun jatkoajalla, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin.[16] Loppuottelussa vastassa oli Tampereen Tappara.[16] Kärpät voitti mestaruuden voitoin 3–2, vaikka ratkaisevassa viidennessä ottelussa Tappara johti jo ottelua 2–0.[16] Mestaruutensa jälkeen seura voitti kolmesti pronssia kausina 1983–1984, 1984–1985 ja 1985–1986. Kaudella 1986–1987 Kärpät voitti runkosarjan ja sai lopulta hopeaa.

I-divisioona 1989–1994

Vuonna 1989 Kärpät putosi SM-liigasta, kun se hävisi 1. elokuuta Helsingin Jokereille ratkaisevan viidennen SM-liigakarsintaottelun maalein 2–5. Joukkueen tavoite oli nousta nopeasti takaisin liigaan, ja ensimmäisellä divisioonakaudella uho oli kova: joukkue luisteli avausotteluunsa täysin mustassa peliasussa. Lisäksi paikallinen mainostoimisto oli kehittänyt seuran markkinointiin teeman "musta kostaja". Syntyi myös iskulause "paha palaa takaisin". Myöhemmin lause väännettiin muotoon "paha palata takaisin", ja kauden 1993–1994 jälkeen siitä tuli "paha sai palkkansa". Kärppien ensimmäinen nousuyritys vaikeutui, kun divisioonaan putosi toinen perinteikäs liigaseura, Porin Ässät. Ässät voitti divisioonan, ja Kärppien edelle sarjataulukossa tuli vielä Lahden Kiekko-Reipas. Kärpät teki kaudella peräti 500 000 markkaa tappiota.[17]

Kaudella 1990–1991 Kärpät tuli jo toiseksi JoKP:n jälkeen, mutta Rauman Lukko piti Kärpät yhä divisioonassa voitoin 3–1. Seuraavalla kaudella 1991–1992 Kärpät oli jälleen toinen, tällä kertaa Kiekko-Espoon jälkeen, ja karsinnassa vastaan tuli Tampereen Tappara. Kärppien suurin tähti oli tšekkiläinen Vladimir Kames, joka välillä jopa piti Tapparan pakkeja pilkkanaan. Kärpät voitti kotiottelunsa 8–4, mutta Tapparan puolustaja Jari Grönstrand keihästi Kamesin kolmannessa erässä. Tappara säilytti lopulta liigapaikkansa voitoin 3–1.

Kaudella 1992–1993 Kärpät ei selvinnyt edes karsintoihin vaan oli runkosarjan neljäs. Lisäksi Kärppien Matti Veivo loukkaantui pahasti ottelussa Kalajoen Junkkareita vastaan. Veivo taklattiin pää edellä laitaan, ja hän sai pysyvän selkäydinvamman.

Kaudella 1993–1994 Kärpät alkoi ottaa riskejä. Joukkue tarjosi suuria pelaajapalkkioita ja sai joukkueeseen sekä entisiä että tulevia tähtiä, kuten Kari Jalonen, Harri Aho, Pekka Arbelius, Ilkka Sinisalo, Jouni Loponen, Reijo Ruotsalainen, Hannes Hyvönen ja Petri Pakaslahti.[17][18] Raksilan jäähalli oli ääriään myöten täynnä, kun numero 10, Reijo Ruotsalainen, palasi Oulun Kärppiin. Ruotsalainen pelasi kuitenkin vain neljä ottelua, joissa hän teki yhden maalin ja viisi maalin johtanutta syöttöä.[18] Kärppien alkukausi oli loistava, ja menestys jätti varjoonsa sen, että talous oli entistä pahemmassa tilassa. Pelaajapalkkiot jäivät osittain maksamatta, ja tähtipelaajat lähtivät seurasta ennen siirtorajan umpeutumista. Jalonen lähti Lukkoon ja sai kauden päätteeksi SM-liigassa pronssia, ja Sinisalo siirtyi Ilvekseen. Tunnetuin Kärppiin jäänyt pelaaja oli Pekka Arbelius.[17]

Kärpät ei lopulta selvinnyt edes liigakarsintaan, vaan jäi runkosarjassa viidenneksi. Kärppien talous oli jo niin huonossa kunnossa, että seura jätti oikeudelle hakemuksen velkasaneerauksesta. Velkojat eivät kuitenkaan enää hyväksyneet sitä, joten Kärpät Hockey Team (Kärpät HT) haki itsensä konkurssiin.[17] Siitä käytettiin nimeä "kuuden miljoonan markan konkurssi".[19] Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan pelioikeus voitiin saada takaisin vasta sarjatason laskemisen jälkeen, joten Kärpät pelasi kaudella 1994–1995 II-divisioonassa.

II-divisioona 1994–1995

Kärpät alkoi pyrkiä suunnitelmallisesti takaisin SM-liigaan Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen johdolla vuonna 1995, jolloin Oulun talousalueella alkoi myös voimakas talouskasvu.[20] Kärppien johtokunta uudistettiin, ja kausi 1994–1995 vietiin läpi vain 800 000 markan budjetilla. Lisäksi pelaajasopimukset aiheuttivat ongelmia, koska oli epäselvää olivatko ne Arsenal-pankin panttina vai kuuluivatko ne konkurssipesälle. Lopulta päädyttiin siihen, että Kärpät ostivat pelaajat konkurssipesältä. Johtokunnan jäsenet joutuivat aluksi ottamaan lainaa omin vakuuksin, sillä laman jälkeen pankki ei myöntänyt lainoja pelaajaoikeuksia vastaan. Eräs suuri ongelma oli pienet pääsylipputulot: Hallissa saattoi olla 2 000 katsojaa, joista vain tuhat oli maksanut. Kärpät päättivät luopua vapaakorteista.[21] Kaudella 1994–1995 Kärpissä pelasi melkein pelkästään omia nuoria. Kärppien aluekehitysjärjestelmä keräsi lupaavat juniorit Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta ja jopa Lapista.[20] Pelaajasopimuksista huolehtinut johtokunnan jäsen Heikki Airio kuvasi tilannetta näin.

»Kaikki pelaajat, jotka pääsivät lähtemään, käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Joukkueeseen jäivät lähinnä sellaiset juniorit, jotka eivät viellä kelvanneet muualle pelaamaan tai vanhemmat eivät heitä päästäneet. Lisäksi keräsimme vanhenpia pelimiehiä naapuriseuroista. Palkkaa ei ollut juuri varaa maksaa, eivätkä pelaajat sitä vaatinetkaan.»
(Heikki Airio[22])

Kärpät voitti II-divisioonan pohjoislohkon ylivoimaisesti ja oli noususarjan neljäs. Vielä edellisellä kaudella se ei olisi riittänyt sarjanousuun, mutta Fazer-liigaa (I-divisioona) laajennettiin neljällä joukkueella. Kärppien parhaat pistemiehet olivat Markku Holappa ja Miikka Rousu. Valmentajana toimi Reino Ruotsalainen.[22]

Fazer-liiga 1995–2000

Kaudella 1995–1996 Kärpät oli Fazer-liigan kahdeksas. Runkosarjan paras pistemies oli Juha Joenväärä, ja tulevia suurnimiä olivat esimerkiksi Esa Pirnes ja Ilkka Mikkola.[22] Kärppien talous alkoi koheta, ja seuraavalla kaudella Kärpät jo voitti runkosarjan ja sijoittui ylemmässä jatkosarjassa toiseksi. Ennen pudotuspelejä Kärppien päävalmentajaksi tuli Hannu Jalosen tilalle Kari Heikkilä. Kärpät aloitti pudotuspelit voittamalla Forssan Palloseuran puhtaasti 3–0 ja etenemällä kaksivaiheiseen liigakarsintaan. Ensimmäisessä vaiheessa Kärpät voitti Kiekko-Karhut 3–0, mutta toisessa KalPa voitti Kärpät puhtaasti 3–0.[23]

Kaudella 1997–1998 Kärppien päävalmentajaksi tuli nuori Risto Dufva, kun Heikkilä lähti SM-liigaan HPK:n riveihin. Kärpät voitti runkosarjan seitsemän pisteen erolla ennen Kokkolan Hermestä. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Kärpät kohtasi Diskoksen. Erikoista oli, että kumpikin joukkue vaihtoi valmentajaansa pudotuspelien aikana: Ensinnäkin Diskoksen Tuomas Räty siirtyi Kärppien junioreiden valmennuspäälliköksi, ja Diskoksen päävalmentajaksi tuli Pertti Rastela. Toiseksi Risto Dufva joutui jättämään valmentajan tehtävät kolmen pelin jälkeen, kun Diskos johti sarjaa 2–1, ja Kari Heikkilä tuli jälleen päävalmentajaksi. Kärpät voitti kaksi seuraavaa ottelua ja eteni liigakarsintaan, jonka ensimmäisestä kierroksesta joukkue selvisi niukasti voittamalla Hermeksen otteluin 3–2.[24] Kärpät ei kuitenkaan vieläkään päässyt liigaan, vaan hävisi KalPalle 3–1.[25]

Kaudeksi 1998–1999 Kärppien valmentajaksi tuli "Aurinkokuningas" Juhani Tamminen.[25] Oulussa alettiin todella rakentaa liigajoukkuetta, ja Tamminen sai pyydettyä Ouluun puolustajat Karri Kiven ja Kristian Taubertin. Joukkueeseen palasivat Miikka Rousu, Harri Aho ja Juha Joenväärä. Maalivahdiksi hankittiin Peter Åslin, ja toinen merkittävä ulkomaalaishankinta oli kanadalainen Martin Bergeron. Kärpät voitti divisioonan runkosarjan ylivoimaisesti.[26] Tammisen mukaan ainoastaan maalivahtipeli oli alittanut riman, ja Åslin erosi joukkueesta. Kärpille kuitenkin pudotuspeleistä muodostui painajainen, sillä jo ensimmäisellä kierroksella TuTo pudotti Kärpät otteluvoitoin 2–3. Kärpät ei siis selvinnyt edes liigakarsintaan.[27]

Kaudella 1999–2000 maalivahtikysymys saatiin ratkaistuksi, kun Ilveksestä saatiin joukkueeseen Markus Korhonen. Avainpelaajista vain Esa Pirnes lähti, Espoo Bluesiin.[28] [29] Samalla Kärpät hankki Ari Hillin maalivahtivalmentajakseen. Kovin paluumuuttaja oli puolustaja Mikko Haapakoski, ja uusia hyökkääjiä olivat Niklas Hagman, Kimmo Salminen ja Vjatsheslav Fandulin.[29]

Kärpät, etenkin Juha Junno ja Tamminen, yrittivät saada SM-liigan kolmentoista joukkueen suuruiseksi. Neuvottelut eivät tuoneet tulosta, vaan paikka piti hankkia urheilullisin näytöin. Kärpät sai neuvottelupöydässä kuitenkin yhden suuren voiton: aikaisemmin divisioonan voittajan oli pelattava pudotuspelit ennen pääsyä liigakarsintoihin, mutta nyt voittajalle taattiin suora pääsy neljän liigakarsijan joukkoon.[30] Kärpät voitti jälleen suvereenisti runkosarjan.[31] Liigakarsinnan ensimmäinen vaihe käynnistyi Vaasan Sportia vastaan, jonka Kärpät kaatoi voitoin 4–2, 1–4 ja 5–2. Ratkaisevaan liigakarsintaotteluun vastaan saapui odotetusti liigan jumboksi jäänyt Pelicans. Ensimmäisen ottelun Kärpät voitti puolustaja Jaako Niskavaaran maalilla 4–5, mutta toisen ottelun Pelicans taas voitti ansaitusti 1–5.[32] Kärpät voitti Lahdessa pelatun kolmannen osaottelun jatkoajalla 0–1. Seuraavassa ottelussa Kärpät löi Pelicansin kotonaan 4–1 ja pääsi lopulta SM-liigaan.[33] Joukkue oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta.[34]

2000-luku

Kärpät on voittanut viisi peräkkäistä mitalia 2003–2007. Kuva kevään 2006 pudotuspeleistä.
Kärpät juhlii ratkaisevaa 2–0 voittoa Jokereista vuoden 2005 loppuottelussa.
Kärppien vaihtoaitio ottelussa Espoo Bluesia vastaan 2. helmikuuta 2008.

2000-luvun alku oli menestyksellistä aikaa Kärpille sekä urheilun että talouden kannalta. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksanneksi mutta pääsi pudotuspeleissä pronssiotteluun saakka, jonka tosin hävisi Ilvekselle.

Kaudella 2001–2002 Kärpät oli runkosarjassa kuudes, ja pudotuspeleissä tuleva mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät heti ensimmäisellä kierroksella.[35] Sijoitus on Kärppien toistaiseksi huonoin 2000-luvulla. Kaudella 2002–2003 Kärpät pääsi loppuotteluun Tapparaa vastaan, mutta Tappara oli parempi otteluvoitoin 3–0.[36]

Kaudella 2003–2004 Kärpät oli runkosarjassa toinen ja nousi jälleen loppuotteluun, tällä kertaa Turun Palloseuraa vastaan. Kärpät voitti Suomen mestaruuden sarjan neljännessä ottelussa Ari Vallinin tekemällä jatkoaikamaalilla.[37]

Kaudella 2005 Kärpät voitti runkosarjan 121:llä ja kaudella 2006 peräti 122 pisteellä, mikä on jääkiekon SM-liigan runkosarjan yhden kauden piste-ennätys. Keväällä 2005 Kärpät pelasi loppuottelusarjan Helsingin Jokereita vastaan ja uusi mestaruutensa neljännessä ottelussa. Keväällä 2006 Kärpät hävisi välierissä Porin Ässille mutta voitti HIFK:n pronssiottelussa tuloksella 6–2.[38]

Kaudella 2006–2007 Kärpät voitti runkosarjan 115 pisteellä ja sai myös neljännen Suomen mestaruutensa.[39] Samalla joukkue teki liigahistoriaa, kun se voitti kaikki kymmenen playoff-otteluaan. Kaudella 2007–2008 Kärpät voitti neljännen kerran peräkkäin runkosarjan, tällä kertaa 121 pisteellä, ja sai myös Suomen mestaruuden.[40]

Saavutukset

Tiedosto:Kärppien sijoutukset.jpg
Kärppien sijoitukset I-divisioonassa (punainen) ja SM-sarjassa/liigassa (sininen).

Suomen pääsarjassa

Kausi 2008–2009 on Kärppien 24. kausi pääsarjassa. Joukkue on pelannut 23 kauden aikana yhttensä 963 ottelua, joista 497 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 394 tappioon. Pisteitä se on saanut yhteensä 1229, eli keskimäärin 1,28 ottelua kohti. Maalierotus on 3621–3394 (+227).[2]

Kärpät on kuudenneksi eniten suomenmestaruuksia voittanut seura, ja 2000-luvun mestaruuksista se on saanut peräti neljä. Muita mitaleita joukkue on saanut 2000-luvulla kausilta 2003 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso oli 1980-luvulla, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruutensa (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980,1984,1985 ja 1986). Runkosarjan Kärpät on voittanut viisi kertaa: ensin 1987 ja sitten neljä kertaa peräkkäin vuosina 2005–2008.

Kansainvälisissä otteluissa

Vuosina 2005–2008 pelatussa European Champions Cupissa Kärpät oli menestynein suomalainen joukkue. Se on saanut kaksi hopeaa, vuosina 2005 ja 2006.

Myös Nordic Trophyssa Kärpät ovat menestyneet hyvin. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestads BK:lle. Vuonna 2007 Kärpät hävisi runkosarjassa vain Tapparalle ja Frölunda HC:lle, ja loppuottelussa se voitti Frölundan. Kärpät on tähän mennessä ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn. [41]

Kärppien pelaajia jääkiekon mestareiden liigassa ennen Eisbären Berlin ottelua.

Jääkiekon mestarien liiga

Pääartikkeli: Oulun Kärpät kaudella 2008–2009

Kaudella 2008–2009 Kärpät pelasi uudessa jääkiekon mestareiden liigassa. Samassa alkulohkossa oli saksalainen Eisbären Berlin ja venäläinen Metallurg Magnitogorsk, joka eteni aina loppuotteluun. Kärpät pelasi heikosti ja hävisi kaikki ottelunsa. Joukkueesta eniten pisteitä teki puolustaja Oskari Korpikari, joka teki yhden maalin ja syötti kaksi.[42]

Nykyinen joukkue

(Tilanne 21. syyskuuta 2008)

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
31 Suomi Petri Koivisto V 2011 Kiiminki, Suomi
32 Suomi Tuomas Tarkki V 2010 Rauma, Suomi
33 Suomi Antti Rautiola V 2011 Äänekoski, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Suomi Oskari Korpikari A V 2010 Oulu, Suomi
4 Suomi Antti Ylönen V 2010 Liminka, Suomi
5 Suomi Atte Ohtamaa V 2012 Nivala, Suomi
6 Suomi Ilkka Mikkola C V 2011 Oulu, Suomi
25 Suomi Juho Jokinen V 2010 Kalajoki, Suomi
28 Suomi Ossi-Petteri Grönholm V 2010 Kotka, Suomi
29 Suomi Mikko Niemelä O A-juniori Oulu, Suomi
55 Yhdysvallat Justin Forrest V 2009 Auburn, New York, Yhdysvallat
77 Suomi Martti Järventie V 2009 Tampere, Suomi
78 Ruotsi
Suomi 		Josef Boumedienne1 V 2009 Tukholma, Ruotsi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
11 Suomi Tatu Backman O H 2009[43] Pyhäjoki, Suomi
12 Suomi Teemu Normio V LH 2009 Tampere, Suomi
13 Kanada Daniel Corso V KH 2009 Montréal, Kanada
15 Suomi Veikko Karppinen V KH 2009 Kajaani, Suomi
16 Suomi Toni Dahlman O H 2009[44] Helsinki, Suomi
17 Suomi Kristian Kuusela O LH 2010 Seinäjoki, Suomi
18 Suomi Mikko Alikoski V LH 2010 Oulu, Suomi
19 Suomi Juho Keränen O LH 2011 Keitele, Suomi
21 Suomi Tommi Paakkolanvaara V KH 2009 Oulunsalo, Suomi
22 Suomi Toni Koivisto V LH 2009 Ylitornio, Suomi
23 Suomi Tomi Pekkala V LH 2011 Liminka, Suomi
24 Suomi Jari Viuhkola A V KH 2009 Oulu, Suomi
39 Suomi Vesa Viitakoski V LH 2010 Lappeenranta, Suomi
43 Suomi Antti Aarnio V LH 2010 Oulu, Suomi
50 Suomi Juhamatti Aaltonen O LH 2010 Ii, Suomi
71 Ruotsi Jonas Andersson V LH 2009 Tukholma, Ruotsi
Lainat
Numero Pelaaja Status Seura Pelipaikka Laina-aika Syntymäpaikka
29 Suomi Joni Liljeblad Lainalla Hokki puolustaja 2009 Oulu, Suomi

1 Ruotsalaistaustaisella Boumediennella on myös Suomen kansalaisuus, joten hän ei vie ulkomaalaispaikkaa Kärppien miehistössä.[45]

Valmentajat 2008–2009

Talous

Pääartikkeli: Oulun Kärpät (yritys)

Kärppien päämarkkina-alue on Pohjois-Suomi. Tilikausi 2007–2008 oli liikevaihdoltaan yhtiön historian suurin. Liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa, ja yhtiö teki voittoa 1 800 000 euroa (edellisenä vuonna 800 000 euroa).[46]

Kaudella 2008–2009 Kärppien tulo- ja pelaajabudjetit olivat liigan suurimmat: tulobudjetti 8,3 miljoonaa euroa ja pelaajabudjetti 3 miljoonaa euroa.[47][48]

Kärppien taloudessa pääsylipputulot ja yhteistyösopimukset ovat aina olleet merkittäviä (nykyään n. 80 % tuloista). Yhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana tuottanut voittoa noin 1,4 miljoonaa euroa.

Kärppien budjetit viimeisen neljän kauden ajalta
Kausi Tulobudjetti Pääsylipputulot Yhteistyösopimukset Muut tulot Kulubudjetti Pelaajien palkat Tulostavoite Yleisötavoite/ott.
2005–2006[49]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5,6
2006–2007[50]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5,6
2007–2008[51]
6 800
2 500
3 000
1 300
6 500
2 500
300
5,6
2008–2009[52]
8 348
2 800
4 000
1 548
8 148
3 000
200
5,8
Taulukon luvut tuhansina euroina

Liikevaihto 2003–2008

Kärppien SM-liigassa saavuttamat mestaruudet ovat vaikuttaneet seuran talouteen myönteisesti, ja liikevaihto on vuodesta 2003 kasvanut noin 50 prosenttia. Taloudellisesti menestyksekkäin vuosi on ollut 2006, jolloin liikevaihto oli 6,8 milj. euroa ja liikevoitto noin miljoona euroa. Liikevaihdon kannalta paras vuosi oli 2008 (7,8 milj.) Tilikaudella 2008 ei syntynyt voittoa, vaikka liikevaihto oli ennätyksellisen suuri ja parannusta edelliseen tilikauteen oli 172 000 euroa. Sen sijaan tappiota tuli 91 000 euroa, mikä johtuu lähinnä uuden harjoitushallin rakentamisesta Oulun kaupungin kanssa.[46] Investointien vuoksi tulos pysynee poistojen määrän vuoksi vuoden 2008 tasolla.

Kärppien tuloslaskelmat
Vuosi Liikevaihto Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta Tilikauden voitto
2003[53]
5 184
565
10,9
601
0
601
11,59
422
2004[53]
5 774
794
13,8
817
0
817
14,2
579
2005[54]
6 313
605
9,6
604
0
616
9,8
446
2006[55]
6 822
1 016
14,9
1 044
0
1 044
15,3
750
2007[56]
7 593
763
10,0
836
0
836
11,0
623
2008[46]
7 765
-91
-
1,8
0
1,8
-
0,6
Taulukon luvut tuhansina euroina

Raksilan jäähalli

Pääartikkeli: Raksilan jäähalli
Oulun Energia Areena
Tiedosto:Poromafia.png
Poromafian logo

Kärpät pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa, jota on korjattu ja laajennettu vuosina 1988, 1994 ja 2004.[57] Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen.[58] Oulun Kärpät nimesi jäähallin Oulun Energia Areenaksi, kun kaupunki päätti vuonna 2003, että tilojen päävuokralaiset saavat halutessaan myydä toimitilojensa nimen.[59] Helmikuussa 2008 avattiin Ouluun uusi tekojäärata, kun Raksilan harjoitusjäähalli (Raksila 2) valmistui.[60] Harjoitushalli sijaitsee Raksilan urheilukeskuksessa, Oulun jäähalliin ja pesäpallostadionin välissä. Yleisökapasiteetti on noin 150.[61]

Fanitoiminta

Kärppien nykyinen maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin "Verkko heiluu". Ensimmäinen kannatuslaulu oli vuonna 1976 julkaistu Jamppa Tuomisen Kärpät on rautaa.[62]

Kärppien cheerleader-toiminta alkoi kaudella 1999–2000, ja kaudella 2001–2002 cheerleaderit perustivat oman yhdistyksensä, Baby Beast ry:n.[63]

Kärppien virallinen faniklubi on vuonna 1997 nykymuodossaan perustettu Kärpät Fan Club.[64] Sen hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2008–2009 Juha Sipola.[65] Faniklubille perustettiin vuonna 2007 alajaos Poromafia, joka vastaa toiminnasta Raksilan fanikatsomossa. Poromafian tarkoituksena on piristää Raksilan katsomokulttuuria.[66] Etelä-Suomen Kärppäfanit ry (EtäKärpät) on vuonna 2004 perustettu Kärppien kannattajayhdistys, jossa on jo yli 200 jäsentä.[67] Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, ja kaudella 2008–2009 hallituksen puheenjohtajana toimii Marko Sumen.[68]

Maineikkaita pelaajia

Kärpissä on pelannut monia maineikkaita pelaajia, mutta Reijo Ruotsalainen on ainoa, jonka pelinumero (10) on jäädytetty. Ruotsalainen oli Kärppien oma kasvatti ja hän edusti Kärppiä kaudet 1977–1981 ja 1996–1998. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kahdesti.[69] Ruotsalainen on myös aateloitu Jääkiekkoleijonaksi vuonna 2000.[70]

Jääkiekkoleijonat

Palkitut pelaajat

Niklas Bäckström on yksi niistä Kärpistä, jotka ovat pukeneet Leijonapaidan päälleen. Bäckströmillä Kärpissä käyttämänsä kypärä.
Tuomas Tarkki sai kauden 2006–2007 alla kahden kuukauden koesopimuksen. Tarkki pelaa edelleenkin Kärppien ykkösmaalivahtina.[71]
Janne Pesonen on rohmunnut viisi palkintoa.
Ilkka Mikkola valittiin kaudella 2004–2005 parhaaksi puolustajaksi.

Jari Kurri -palkinto

Veli-Pekka Ketola -palkinto

Aarne Honkavaara -palkinto

Jarmo Wasaman muistopalkinto

Urpo Ylönen -palkinto

Pekka Rautakallio -palkinto

Matti Keinonen -palkinto

Raimo Kilpiö -palkinto

SM-liigan All Stars -kentällisessä

Mestis palkinnot

Juniorit

Kärppien kuuluisa "juniorimyllyksi" kutsuttu junioritoiminta alkoi vuonna 1960, jolloin seuralla oli jo A-, B- ja C-juniorijoukkueet.[13] Perustettiin eläinten mukaan nimetyt kaupunginosajoukkueet, joihin liittyi kaupungin nuorimpia jääkiekonharrastajia. Paavo Pikkaraisen luomasta korttelisarjasta tuli heti suosittu, ja se on yhä toiminnassa.[72] Myöhemmin perustettiin D-junioreille oma Kanada-sarja, jonka joukkueet oli nimetty NHL:n kuuden alkuperäisen joukkueen mukaan. C-junioreilla oli taas oma Eurooppa-sarja, jonka joukkueet käyttivät Euroopan vanhojen huippuseurojen nimiä.[73]

Vuonna 1971 Oulun Kärppien E-nuorten joukkue voitti seuran historian ensimmäisen Suomen mestaruuden. Reino Ruotsalaisen valmennuksessa pelasivat mm. Reijo Ruotsalainen, Kari Jalonen, Arto Ruotanen, Pekka Arbelius ja Juha Huikari.[12] Kärppien A-nuoret ovat voittaneet ikäluokkansa mestaruuden vuosina 1979 ja 1985. Hopeaa "Pikkukärpät" ovat saaneet 1978 ja 2006, pronssia 1977, 1981, 1987 ja 1988.[74]

Naisten jääkiekko

Kultaa: 0  
Hopeaa: 7 1996, 1998, 2000, 2001, 2003, 2006, 2007
Pronssia: 3 2002, 2004, 2005

Naisten jääkiekko aloitettiin Kärpissä 1990-luvun alussa, ja vuonna 1994–1995 Kärpät pelasi ensimmäisen kautensa SM-sarjassa. 14 vuoden aikana Kärpän naiset ovat voittaneet 10 mitalia: 7 hopeaa (1996,1998,2000, 2001, 2003, 2006 ja 2007) ja 3 pronssimitalia (2002, 2004 ja 2005).[75] Kärpillä on kaksi tyttöjen joukkuetta: E- ja D-tyttöjen joukkueet.[76] Joukkueenjohtajina toimivat Eero Sirviö ja Petri Kuisma.[77]

Torinon olympialaisissa 2006 Kärpistä oli mukana Terhi Mertanen, Saija Sirviö, Satu Hoikkala ja Marja-Helena Pälvilä.[78] MM-kisoissa 2008 mukana Kärpistä olivat Mira Jalasuo, Saija Sirviö ja Eini Lehtinen (A).[79]


Päävalmentajat miesten SM-liigassa [80]

Jaakko Palsola 28.10.1988 alk.
Kari Heikkilä 24.1.2001 alk.

Kapteenit miesten SM-liigassa[80]

Kärpät SM-liigassa

[81]

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi O V T H LP TM PM P R Y Sija O V H TM PM R Y Sija  
1975–76
1976–77
1977–78 36 13 4 19 0 176 209 30 376 5847 7.               7.  
1978–79 36 12 2 22 0 137 166 26 503 4734 10.               10.  
1979–80 36 18 6 12 0 193 154 42 443 4702 3. 6 3 3 31 24 55 5881 3.
1980–81 36 23 3 10 0 196 129 49 438 5169 3. 12 8 4 51 44 176 6246 1.
1981–82 36 16 6 4 0 177 185 38 488 4255 5. 3 1 2 14 15 22 3470 5.  
1982–83 36 10 3 23 0 150 181 23 487 3823 8.               8.  
1983–84 37 21 6 10 0 175 134 48 495 5085 3. 10 6 4 45 30 128 4164 3.
1984–85 36 22 2 12 0 153 105 46 511 4686 2. 7 3 4 25 22 68 3386 3.
1985–86 36 19 3 14 0 138 139 41 402 4694 4. 5 2 3 16 23 99 3432 3.
1986–87 44 25 4 15 0 209 161 54 507 4871 1. 9 4 5 33 37 132 4728 2.
1987–88 44 22 2 20 0 187 172 46 569 4362 6.               7.  
1988–89 44 14 2 28 0 152 212 30 374 3806 11.               10.  
1989–90
1990–91
1991–92
1992–93
1993–94
1994–95
1995–96
1996–97
1997–98
1998–99
1999–00
2000–01 56 23 8 25 0 165 178 54 736 6310 8. 9 3 6 15 23 107 7041 5.  
2001–02 56 25 9 22 1 156 148 60 640 6097 6. 4 1 3 8 17 62 6527 6.  
2002–03 56 27 14 15 5 187 141 73 752 6036 3. 15 7 8 36 34 261 6500 2.
2003–04 56 29 14 13 6 194 129 78 692 6081 2. 15 10 5 31 37 247 6623 1.
2004–05 56 35 11 10 5 190 122 121 710 5892 1. 12 10 2 34 15 106 6306 1.
2005–06 56 36 10 10 4 180 105 122 816 5791 1. 11 6 5 34 26 174 5629 3.
2006–07 56 33 10 13 6 197 125 115 1071 5697 1. 10 10 0 31 13 185 5980 1.
2007–08 56 32 15 9 10 205 129 121 838 6055 1. 15 12 3 58 32 162 6145 1.
Yhteensä 905 455 134 316 37 3 517 3 024 1 217 11 875     143 86 57 462 392 1 984      

Selitteet

O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli (varsinainen peliaika)
H Häviöt
LP Lisäpisteet
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
R Rangaistusminuutit
Y Yleisökeskiarvo

Lähteet

  • Mika Kulju: Kärpät – pohjoisen kiekkoihme. Jyväskylä: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.

Viitteet

  1. ↑ Oulun Kärpät jatkoaika.com. Viitattu 4.11.2008.
  2. ↑ a b Kahden liigan loukussa. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 69. Egmont. ISSN 1238-0903.
  3. ↑ Joukkueet: Kärpät Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 9.12.2008.
  4. ↑ a b c d e f Oulun Kärppien historia 1946–1950 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  5. ↑ Kulju, Mika; sivu 61
  6. ↑ Kulju, Mika; sivu 62
  7. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 63
  8. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 66
  9. ↑ a b c d e f Oulun Kärppien historia 1951–1976 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  10. ↑ Kulju, Mika; sivu 67
  11. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 68
  12. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 221
  13. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 69
  14. ↑ SM-liigan runkosarja kaudella 60–61 sm-liiga.fi. Viitattu 30.9.2008.
  15. ↑ I divisioonan voittajat. Jääkiekkokirja, vuosikirja 2002–2003, 2002, s. 199.
  16. ↑ a b c d e f Oulun Kärppien historia 1977–1989 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  17. ↑ a b c d Kulju, Mika; sivu 96
  18. ↑ a b Roster for Kärpät Oulu, I divisioona (93–94) Eurohockey.com. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
  19. ↑ Oulun Kärppien historia 1990–2000 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  20. ↑ a b Joose Palonen: Kärpät on 2000-luvun dynastia. IS Urheilu, 13.4.2007, s. 5.
  21. ↑ Kulju, Mia; sivu 184
  22. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 100
  23. ↑ Kulju, Mika; sivu 101
  24. ↑ Kulju, Mika; sivu 103
  25. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 105
  26. ↑ Kulju, Mika; sivu 108
  27. ↑ Kulju, Mika; sivu 109
  28. ↑ Kulju, Mika; sivu 113
  29. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 114
  30. ↑ Kulju, Mika; sivu 115
  31. ↑ Kulju, Mika; sivu 117
  32. ↑ Kulju, Mika; sivu 119
  33. ↑ Kulju, Mika; sivu 120
  34. ↑ Oulun Kärpät nousi pelaamalla SM-liigaan 12.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 25.9.2008.
  35. ↑ Stenkka: Oulun Kärpät Jääkausi / Huhtikuu 2002 Huhtikuu 2002. oulunkarpat.fi. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  36. ↑ Sampo Anttila: Tapparasta Suomen Mestari, Kärpille loistavien suoritusten saattelemana hopea 7.4.2003. junnut.com. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  37. ↑ Sampo Anttila: SM-liigan play-offs 203-2004 24.6.2004. junnut.com. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  38. ↑ Sampo Anttila: SM-liigan playoff pelit 2006 11.7.2007. junnut.com. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  39. ↑ Sampo Anttila: Kärpät SM-liigassa 2006-2007 30.7.2007. junnut.com. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  40. ↑ Sampo Anttila: Kärpät SM-liigassa 19.5.2008. junnut.com. Viitattu 28.1.2009. (suomeksi)
  41. ↑ oulunkarpat.fi/ottelut oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9..
  42. ↑ Player statics by team: KAR - Karpat Oulu 19.1.2009. IIHF. Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  43. ↑ Tatu Backmanille sopimus oulunkarpat.fi. 28.9.2008. Viitattu 30.9.2008.
  44. ↑ Toni Dahlman liittyy Kärppiin oulunkarpat.fi. 23.10.2008. Viitattu 24.10.2008.
  45. ↑ Josef Boumedienne palaa Kärppiin 20.01.2009. MTV3. Viitattu 21.1.2009.
  46. ↑ a b c Oulun Kärpät oy:n tilinpäätöstiedote 1.5.2007–30.4.2008 oulunkarpat.fi. Viitattu 24.10.2008.
  47. ↑ Kärpillä kallein miehistö, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  48. ↑ Kärpät liigakauteen suurimmalla tulobudjetilla, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  49. ↑ Pelaajapalkkiot yli 22 miljoonaa. Jääkiekko, 89.9.2005, 13.. vsk, nro 7, s. 17. Egmont.
  50. ↑ Pelaajapalkkiot yli 23 miljoonaa euroa. Jääkiekko, 8.9.2006, nro 7, s. 15. Egmont.
  51. ↑ JYP nosti eniten pelaajabudjettia. Jääkiekko, 7.9.2007, nro 7, s. 14. Egmont.
  52. ↑ Tv-sopimus hilasi budjetit ennätyslukemiin. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 14. Egmont.
  53. ↑ a b Kärpät Oy:n liikevaihto kasvoi yli 11 prosenttia oulunkärpät.fi. 16.8.2004. Viitattu 26.10.2008.
  54. ↑ Oulun Kärpät Oy:n liikevaihto nousi yhdeksän prosenttia oulunkärpät.fi. 12.9.2005. Viitattu 26.10.2008.
  55. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 10.8.2005. Viitattu 26.10.2008.
  56. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 16.8.2004. Viitattu 26.10.2008.
  57. ↑ junnut.com junnut.com. Viitattu 21.9.2008.
  58. ↑ ouka.fi ouka.fi. Viitattu 21.9.2008.
  59. ↑ Kaleva, 13.9.2006, s. 5.
  60. ↑ Harjoitushalli toimii jo täydellä kapasiteetilla 6.2.2008. Oulun Kärpät. Viitattu 30.1.2009.
  61. ↑ RAKSILAN HARJOITUSHALLI. " RAKSILA 2" OULU 21.1.2008. Junnut.com. Viitattu 30.1.2009.
  62. ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
  63. ↑ babybeast.net babybeast.net. Viitattu 16.10.2008.
  64. ↑ Kärpät Fan Club – Yhdistys Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  65. ↑ Kärpät Fan Club – Hallitus Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  66. ↑ Kärpät Fan Club – Poromafia Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  67. ↑ Jäsenmäärä yli 200! 14.12.2007. Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. Viitattu 20.11.2008.
  68. ↑ Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. – Säännöt Etelä-Suomen Kärppäfanit ry.. Viitattu 20.11.2008.
  69. ↑ Reijo Ruotsalainen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
  70. ↑ Reijo Ruotsalainen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  71. ↑ Tuomas Tarkki Kärppien maalille mtv3.fi. Viitattu 21.10.2008.
  72. ↑ Kulju, Mika; sivu 69
  73. ↑ Kulju, Mika; sivu 70
  74. ↑ A-nuorten mitalistit finhockey.fi. Viitattu 1610.2008.
  75. ↑ Kärpät naiset – historia oulunkarpat46.fi. Viitattu 2.10.2008.
  76. ↑ Tyttöjen ja naisten joukkueet oulunkarpat46.fi. Viitattu 2.10.2008.
  77. ↑ Joukkueiden kokoonpanot Kärpät finhockey.fi. Viitattu 2.10.2008.
  78. ↑ Jääkiekko, naiset torinokisasivut.sporttisaitti.com. Viitattu 2.10.2008.
  79. ↑ Suomen kokoonpano MM-kisoissa 2008 217.119.36.89. Viitattu 2.10.2008. (englanniksi)
  80. ↑ a b Kärpät-Oulu, Faktat. Jääkiekko, 7.9.2008, nro 7, s. 71. Egmont.
  81. ↑ Historia: Kärpät Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 9.12.2008.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärpät.

Malline:Harry Lindbladin muistopalkinto

Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen · II Vaara · III Vanhatulli · IV Hollihaka · V Leveri · Myllytulli · Intiö · Raksila
2. Höyhtyä Höyhtyä · Karjasilta · Lintula · Mäntylä · Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas · Oulunsuu · Peltola · Värttö
4. Kaukovainio Hiironen · Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli · Nuottasaari · Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri · Kiviniemi · Metsokangas · Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas · Heikkilänkangas · Iinatti · Juurusoja · Knuutila · Maikkula · Madekoski · Pikkarala
8. Tuira Hietasaari · Koskikeskus · Pikisaari · Toppilansaari · Tuira · Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko · Puolivälinkangas · Pyykösjärvi · Takalaanila · Välivainio
10. Koskela Alppila · Koskela · Taskila · Toppila
11. Pateniemi Rajakylä · Pateniemi · Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju · Kuivasjärvi · Liikanen · Linnanmaa · Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto · Hintta · Kirkkokangas · Kynsilehto · Laanila · Myllyoja · Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas · Sanginjoki · Sanginsuu · Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju · Korvenkylä · Korvensuora · Rusko · Ruskonselkä · Saviharju · Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos · Nuoritta · Vepsä · Vesala · Vuotto · Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo · Hiukkavaara · Kivikkokangas · Niiles · Puolukkakangas · Saarela · Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas · Jokikylä · Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä · Kello
30. Kiiminki Alakylä · Hannus · Huttukylä · Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä · Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli · Oulunsalo · Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala · Tannila · Yli-Ii
Luonto
Järvet Ahmasjärvi · Heikkilänjärvi · Huutilampi · Iso Seluskanjärvi · Iso Uumajärvi · Iso-Vuotunki · Jolosjärvi · Juopulinjärvi · Jäälinjärvi · Kalimeenlampi · Karahkanjärvi · Kivijärvi · Kuivasjärvi · Lavajärvi · Lylyjärvi · Lämsänjärvi · Mannisenjärvi · Mikanlampi · Niilesjärvi · Papinjärvi · Pyykösjärvi · Tervalampi · Vaaralampi · Karahkan Valkiainen · Jokikokon Valkiainen · Valkiaisjärvi · Vepsänjärvi · Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto · Hautausmaa · Heinätorin puisto · Isokankaan luonnonsuojelualue · Hirvisuon soidensuojelualue · Hollihaan puisto · Hupisaaret · Kasvitieteellinen puutarha · Kaupunginojan puistovyöhyke · Letonniemi · Mannerheimin puisto · Markkuun ryhmäpuutarha · Pilpasuo · Tuiranpuisto · Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba · Hermannit · Hietasaari · Kahvankari · Kellon Kraaseli · Kirkkosaari · Korkiakari · Kääriänsaari · Laitakari · Pulkkisenmatala · Riitankari · Runniletto · Saapaskari · Selkäkari eli Piispanletto · Varjakansaari · Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski · Iijoki · Jolosjoki · Juopulinkoski · Kalimeenoja · Kiiminkijoki · Koitelinkoski · Kuivasoja · Martimojoki · Nuorittajoki · Oulujoki · Siuruanjoki · Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama
Historia
Oulun palot v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström
Kuntaliitokset Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta
Katso myös Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus · Heinäpään palloiluhalli · Heinäpään urheilukeskus · Iinatin moottoriurheilukeskus · Kisakangas · Linnanmaan jäähalli · Linnanmaan liikuntahalli · Lintulan urheilukeskus · Ouluhalli · Oulun jäähalli · Oulun uimahalli · Oulun urheilutalo · Oulun ravirata · Raatin urheilukeskus · Raatin stadion · Raksilan pesäpallostadion · Sankivaaran golfkenttä · Virpiniemi
Urheiluseurat AC Oulu · Kiekko-Laser · Merikoski SBT · Northern Lights · Oulun Kärpät · Oulun Lippo · Oulun Luistinseura · Oulun Merenkävijät · Oulun NMKY · Oulun Työväen Palloilijat · Oulun Palloseura · Oulun Purjehdusseura · Oulun Pyrintö · Oulun Tarmo · Oulun Työväen Pursiseura · Oulun Uimaseura · RB-Oulu · SK Pohjantähti · Tervarit · Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race · Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikenne Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka
Liikennekeskukset Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata
Keskustan kadut Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu
Muut kaupungin sisäiset tiet Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie
Sillat Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto kaupunginvaltuusto · vaakuna
Media Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ
Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva
Oppilaitokset AMK · Yliopisto · OSAO
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_Kärpät&oldid=6210036”