Suomen Rakennustyöväen Liitto
| Suomen Rakennustyöväen Liitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1924 |
| Lakkautettu | 1930 |
| Tyyppi | ammattiliitto |
| Toimiala | rakennustyöntekijöiden edunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Päämaja | Sirkuskatu 5 |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Kattojärjestö |
SAJ RI |
| Jäsenlehti | Rakentaja |
Suomen Rakennustyöväen Liitto oli vuosina 1925–1930 toiminut rakennustyöntekijöiden ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön. SRL oli SAJ:n suurin jäsenliitto,[1] johon oli järjestäytynyt parhaimmillaan 20 156 työläistä syksyllä 1928[2]. SRL oli Suomen ensimmäinen kaikkia rakennustyöläisiä yhdistämään pyrkinyt liitto ja siihen yhdistettiin alan työntekijät viidestä eri liitosta.[1] Liitto julkaisi lehteä Rakentaja.
Liiton järjestämisalaan kuuluivat kirvesmiehet, rakennuspuusepät, kivityömiehet, maalarit, sähkötyöntekijät, putki- ja vesijohtotyöntekijät, tiili-, kipsi-, riksilevy-, asfaltti-, sementti- ja kalkkityöläiset, rakennusten, siltojen ja kanavien rakennustyöläiset, rakennuksilla työskentelevät naiset ja aputyöläiset sekä muut rakennusteollisuuden työläisryhmät.[3] Vuoden 1928 lopussa liitolla oli 72 työehtosopimusta, jotka kattoivat noin kolme neljäsosaa jäsenistöstä.[2]
SAJ:hin kuuluneet liitot pakotettiin lopettamaan toimintansa kommunistilaeilla vuonna 1930 ja SRL osastoineen lakkautettiin tuomioistuimissa 1931–1933[4]. Marraskuussa 1930 (nimellä Suomen Rakennustyöläisten Liitto) perustettu[2] Rakennusliitto laskee toimintansa alkaneen vuodesta 1924.[5]
Liiton puheenjohtajana toimi Uno Nurminen perustamisesta vuoden 1930 liittokokoukseen, jossa tilalle valittiin Väinö Hannula. Nurminen syrjäytettiin, koska hän kuului Suomen työväen vasemmistoryhmään, jonka kannattajia liitossa enemmistön muodostaneet kommunistit pitivät ”hoipertelijoina”.[6] Liiton sihteerinä toimi muun muassa Toivo Hj. Långström (1927–1929).[7]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton perustaminen oli osa SAJ:n vuoden 1923 edustajakokouksessa päätettyä järjestelyä, jossa liittojen määrää pyrittiin vähentämään muodostamalla teollisuusliittoperiaatteen mukaisia laajoja järjestöjä.[1] Rakennustyöläiset yhdistävän liiton tarpeellisuudesta oli käyty SAJ:ssa keskustelua jo vuodesta 1912 alkaen.[2] Rakennustyöväen liittoon yhdistyivät Suomen Maalarintyöntekijäin Liitto, Suomen Kivityöntekijäin Liitto ja Suomen Tie- ja Vesirakennustyöntekijäin Liitto, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Suomen Puutyöntekijäin Liitosta sekä Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liittoon kuuluneet rakennusaputyöläiset ja rakennusaineteollisuuden työntekijät. Liittoon oli tarkoitus yhdistää myös Suomen Muurarien, Rapparien ja Uunintekijäin Liitto ja Suomen Sukeltajain Liitto, jotka päättivät kuitenkin jatkaa itsenäisesti ammattikuntapohjaisina.[1]
Liiton perustava kokous pidettiin Helsingin työväenyhdistyksen talolla 3.–6. toukokuuta 1924,[3] ja se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1925 alkaessa.[1]
Liiton ensimmäinen lakko oli Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liitolta peritty nuohoojien työtaistelu, joka alkoi marraskuussa 1924 ja päättyi työntekijöiden voittoon 10. tammikuuta 1925.[8]
1926–1930[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosialidemokraattien johtama Suomen Lasiteollisuustyöväen Liitto erosi SAJ:stä vuonna 1930, jolloin SAJ kehotti linjalleen uskollisia työläisiä eroamaan lasiliitosta ja liittymään rakennusliittoon.[6]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton järjestörakenne koostui osastoista, työhuonekunnista ja alueellisista teollisuusneuvostoista. Liiton yhteydessä toimi Työttömyys- ja matka-apukassa.[3]
Liiton jäsenmäärä (vuoden lopussa) oli 8 581 vuonna 1925, 11 300 vuonna 1926, 16 509 vuonna 1927, 19 315 vuonna 1928 ja 14 272 vuonna 1929.[1][2]
Lokakuussa 1925 liittoon liittyi noin 800 rautateiden rakennustyöläistä.[2]
Osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittoon kuului vuonna 1927 noin 200 osastoa, joista suurimmat olivat Helsingin sekatyöntekijäin ammattiosasto (1 266 jäsentä), Helsingin kirvesmiehet (764) ja Helsingin maalarit (650).[9]
- 1 Helsingin maalarit
- 2 Helsingin kirvesmiehet
- 3 Helsingin kivityöntekijät
- 4 Helsingin sekatyöntekijät
- 5 Helsingin tiilenkantajat
- 6 Helsingin sekatyöläisnaiset
- 7 Helsingin asfalttityöntekijät
- 8 Helsingin sementtityöntekijät
- 9 Helsingin kunnantyöntekijät
- 10 Helsingin nuohoojat
- 11 Turun maalarit
- 12 Turun kivityöntekijät
- 13 Turun kirvesmiehet
- 14 Turun sekatyöntekijät
- 15 Turun sekatyöläisnaiset
- 16 Turun asfaltti- ja sementtityöntekijät
- 17 Turun nuohoojat
- 18 Tampereen kirvesmiehet
- 19 Tampereen kivityöntekijät
- 20 Tampereen maalarit
- 21 Tampereen sekatyöntekijät
- 22 Tampereen kunnantyöntekijät
- 23 Rantaperkiön rakennustyöntekijät
- 24 Pispalan sekatyöntekijät
- 25 Pispalan kirvesmiehet
- 26 Messukylän rakennustyöntekijät
- 27 Rauman maalarit
- 28 Viipurin maalarit
- 29 Viipurin sekatyöntekijät
- 30 Viipurin kivityöntekijät
- 31 Viipurin kirvesmiehet
- 32 Viipurin sementti- ja asfalttityöntekijät
- 33 Viipurin nuohoojat
- 34 Kelkkalan sekatyöntekijät
- 35 Kotkan kirvesmiehet
- 36 Kotkan kivityöntekijät
- 37 Kotkan sekatyöntekijät
- 38 Porin kirvesmiehet
- 39 Kotkan maalarit
- 40 Kuopion maalarit
- 41 Kuopion kivityöntekijät
- 42 Kuopion kirvesmiehet
- 43 Terijoen rakennustyöntekijät
- 44 Jyväskylän kirvesmiehet
- 45 Jyväskylän maalarit
- 46 Jyväskylän kivityöntekijät
- 47 Tornion rakennustyöntekijät
- 48 Raahen rakennustyöntekijät
- 49 Oulun rakennustyöntekijät
- 50 Mäntän rakennustyöntekijät
- 51 Vaasan kivityöntekijät
- 52 Vaasan sekatyöntekijät
- 53 Vaasan maalarit
- 54 Vaasan kirvesmiehet
- 55 Lapua rakennustyöntekijät
- 56 Kajaanin kirvesmiehet
- 57 Simpeleen kirvesmiehet
- 58 Vanajan Idänpään rakennustyöntekijät
- 59 Tienhaaran sekatyöntekijät
- 60 Varkauden rakennustyöntekijät
- 61 Hyvinkään rakennustyöntekijät
- 62 Hämeenlinnan maalarit
- 63 Hämeenlinnan kivityöntekijät
- 64 Hämeenlinnan sekatyöntekijät
- 65 Hämeenlinnan kirvesmiehet
- 66 Lahden kirvesmiehet
- 67 Hangon kivityöntekijät
- 68 Talikkalan sekatyöntekijät
- 69 Tuusulan kirvesmiehet
- 70 Lohjan kivityöntekijät
- 71 Lohjan kirvesmiehet
- 72 Kemin rakennustyöntekijät
- 73 Mikkelin kirvesmiehet
- 74 Kuusankosken kivityöntekijät
- 75 Kuusankosken kirvesmiehet
- 76 Virkkalan rakennustyöntekijät
- 77 Koskenmäen kirvesmiehet
- 78 Pasilan rakennustyöntekijät (aik. Fredriksbergin)
- 79 Uudenkaupungin kivityöntekijät
- 80 Antrean kivityöntekijät
- 81 Uudenkaupungin sekatyöntekijät
- 82 Voikkaan rakennustyöntekijät
- 83 Rovaniemen rakennustyöntekijät
- 84 Kokkolan rakennustyöntekijät
- 85 Joensuun rakennustyöntekijät
- 86 Juurikorven rakennustyöntekijät
- 87 Bergön kivityöntekijät
- 88 Lahden kivityöntekijät
- 89 Sohlbergin kivityöntekijät
- 90 Savonlinnan maalarit
- 91 Helsingin kadunkivittäjät
- 92 Porvoon maalarit
- 93 Lappeenrannan rakennustyöntekijät
- 94 Porvoon kirvesmiehet ja sekatyöntekijät
- 95 Pietarsaaren rakennustyöntekijät
- 96 Savonlinnan rakennustyöntekijät
- 97 Iisalmen rakennustyöntekijät
- 98 Sortavalan rakennustyöntekijät
- 99 Huopalahden sekatyöntekijät
- 100 Harlun sekatyöntekijät
- 101 Porin maalarit
- 102 Turengin rakennustyöntekijät
- 103 Enson kirvesmiehet ja maalarit
- 104 Kouvolan kirvesmiehet
- 105 Pälkäneen kirvesmiehet
- 106 Forssan kirvesmiehet
- 108 Kauhavan kirvesmiehet
- 109 Vehmaan kivityöntekijät
- 110 Nokian sekatyöntekijät
- 111 Tainionkosken kirvesmiehet
- 112 Tainionkosken sekatyöntekijät
- 113 Riihimäen kirvesmiehet
- 114 Kaukaan kirvesmiehet
- 115 Nokian kirvesmiehet
- 116 Launosten rakennustyöntekijät
- 117 Vilppulan rakennustyöntekijät
- 118 Paraisten rakennustyöntekijät
- 119 Läskelän sekatyöntekijät
- 120 Jääsken sekatyöntekijät
- 121 Kymin kirvesmiehet
- 122 Kaskisten kirvesmiehet
- 123 Ylistaron rakennustyöntekijät
- 124 Hyvinkään kivityöntekijät
- 125 Heinolan rakennustyöntekijät
- 126 Käkisalmen kirvesmiehet
- 127 Hamarin rakennustyöntekijät
- 128 Äänekosken rakennustyöntekijät
- 129 Lehtoniemen kirvesmiehet
- 130 Malmin kirvesmiehet
- 131 Pakinkylän rakennustyöntekijät
- 132 Albergan kirvesmiehet
- 133 Inkeroisten rakennustyöntekijät
- 134 Helsingin talonmiehet
- 135 Pitäjänmäen sekatyöntekijät
- 136 Jokelan rakennustyöntekijät
- 137 Oitin tiilitehtaantyöntekijät
- 138 Porin sekatyöntekijät
- 139 Lahden Mukkulan tiilitehtaantyöntekijät
- 140 Leppäkosken tiilitehtaantyöntekijät
- 141 Ryttylän tiilitehtaan ja sekatyöntekijät
- 142 Jyväskylän Jokivarren rakennustyöntekijät
- 143 Jyväskylän sekatyöntekijät
- 144 Helsingin eristäjät
- 145 Rauman sekatyöntekijät
- 146 Euran sekatyöntekijät
- 147 Salon sekatyöntekijät
- 148 Maarian sekatyöntekijät
- 149 Helsingin Arabian porsliinitehtaan työntekijät
- 150 Turun kaakelityöntekijät
- 151 Imatran rakennustyöntekijät
- 152 Imatran Tainionkosken rakennustyöntekijät
- 153 Käpylän rakennustyöntekijät
- 154 Lauritsalan rakennustyöntekijät
- 155 Helsingin näyttämötyöntekijät
- 156 Grankullan rakennustyöntekijät
- 157 Koskenkorvan rakennustyöntekijät
- 158 Auran rakennustyöntekijät
- 159 Vihdin rakennustyöntekijät
- 160 Kainuunkylän rakennustyöntekijät
- 161 Juurikkalahden rakennustyöntekijät
- 161 Nurmeksen os.
- 162 Monolan rakennustyöntekijät
- 162 Uuraan os.
- 163 Kaksinaisten rakennustyöntekijät
- 163 Lappilan os.
- 164 Vesangan os.
- 164 Jänissalon os.
- 165 Kintauden os.
- 165 Nunnanlahden os.
- 166 Kontiomäen os.
- 166 Vaajakosken os.
- 167 Muhoksen rakennustyöntekijät
- 167 Salmenkylän os.
- 167 Vierumäen os.
- 168 Alkkulan rakennustyöntekijät
- 168 Kurun os.
- 169 Kaislahden os.
- 169 Suurperon rakennustyöntekijät
- 169 Ahtialan os.
- 170 Voltin rakennustyöntekijät
- 171 Naapurinvaaran rakennustyöntekijät
- 172 Nivalan rakennustyöntekijät
- 173 Mattisenlahden rakennustyöntekijät
- 173 Kurikan os.
- 174 Kajaanin maalarit
- 176 Toijalan rakennustyöntekijät
- 177 Lievestuoreen rakennustyöntekijät
- 178 Johanneksen rakennustyöntekijät
- 179 Karihaaran rakennustyöntekijät
- 180 Lappajärven rakennustyöntekijät
- 180 Jyväskylän os.
- 181 Piikkiön rakennustyöntekijät
- 182 Outokummun rakennustyöntekijät
- 183 Hämekosken rakennustyöntekijät
- 184 Ruskealan rakennustyöntekijät
- 185 Lahdenpohjan rakennustyöntekijät
- 186 Seinäjoen rakennustyöntekijät
- 187 Malmin tiilityöntekijät
- 188 Loimaan rakennustyöntekijät
- 189 Halikon rakennustyöntekijät
- 189 Lahden os.
- 190 Haapamäen rakennustyöntekijät
- 191 Jaalanka (aik. Utajärven rakennustyöntekijät)
- 192 Elomäen rakennustyöntekijät
- 192 Valtimon os.
- 193 Heinjoen rakennustyöntekijät
- 193 Koljolan os.
- 194 Ristseppälän rakennustyöntekijät
- 194 Kuopion os.
- 195 Niskajoen rakennustyöntekijät
- 195 Kervan os.
- 196 Muolaan rakennustyöntekijät
- 196 Kaukilan os.
- 197 Rättijärven os.
- 198 Myllykosken rakennustyöntekijät
- 199 Helsingin tiilenpurkajat
- 200 Lahden rakennustyöntekijät
- 201 Vaalan os.
- 202 Vahannan os.
- 203 Napialan os.
- 204 Orijärven os.
- 205 Kauklahden os.
- 206 Ruosniemen os.
- 207 Kuopion os.
- 208 Tikkurilan os.
- 211 Järvenpään os.
- 212 Pölläkkälän os.
- 213 Sysmän os.
- 214 Keljon os.
- 215 Hiitolan os.
- 216 Vaasan os.
- 217 Viipurin os.
- 218 Kemijärven os.
- 219 Pyhäjärven os.
- 220 Iittalan os.
- 221 Vaasan os.
- 222 Noormarkun os.
- 222 Karhunpään os.
- 223 Harjavallan os.
- 224 Kankarin os.
- 225 Kiehimän os.
- 226 Melalahden os.
- 227 Kivesjärven os.
- 228 Mikkelin os.
- 231 Impilahden os.
- xxx Roikonkosken os.
Teollisuusneuvostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Rakennustyöväen Teollisuusneuvosto
- Turun Rakennustyöväen teollisuusneuvosto
- Kotkan ja ympäristön Rakennustyöläisten Teollisuusneuvosto
- Viipurin ja ympäristön Teollisuusneuvosto
- Tampereen ja lähiympäristön Rakennustyöläisten Keskusjärjestö
- Jyväskylän ja lähiympäristön osastojen keskustoimikunta
- Kuopion Teollisuusneuvosto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Pirjo Ala-Kapee & Marjaana Valkonen: Yhdessä elämä turvalliseksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kehitys vuoteen 1930, s. 701, 704. SAK, 1982. ISBN 951-714-034-7.
- ↑ a b c d e f Rakennustyöväen edustajat ovat koolla liittoa perustamassa. Suomen Sosialidemokraatti, 24.11.1930, nro 8-9. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c S. Rakennusteollisuustyöväen liitto perustettu. Suomen Ammattijärjestö, 1924, nro 8-9. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.
- ↑ Rakennusliitto 100 v. ja kesäpäivät Tampereella Rakennusliitto.fi, luettu 6.4.2024
- ↑ a b Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 743, 757. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
- ↑ Toivo Långström Eduskunta, luettu 6.4.2024
- ↑ Liittomme ensimmäinen työtaistelu. Rakentaja, 1925, nro 1-2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b S. Rakennustyöväen liiton osastojen tilitykset 1.1.—15.5. väliseltä ajalta 1927. Rakentaja, 1927, nro 5-6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ S. Rakennustyöväen liiton osastojen tilitykset 1.11.—31.12. väliseltä ajalta 1925. Rakentaja, 1926, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Pöytäkirja Suomen Rakennustyöväen Liiton ensimmäisestä edustajakokouksesta, s. 15-18. Suomen Rakennustyöväen Liitto, 1927.
- ↑ a b Osoitteita. Rakentaja, 1930, nro 5. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakentaja-lehdet 1925–1930 (Kansalliskirjasto)