Rakennusteollisuus
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rakennusteollisuus on suhteellisen nuori raskaan teollisuuden ala. Rakennustoimintaa sinänsä ihminen on harjoittanut jo esihistoriasta alkaen, mutta rakentaminen tapahtui vielä 1900-luvun alkupuolelle pääasiassa muuten kuin teollisin menetelmin, lähinnä käsityönä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teollisen rakentamisen edellytykset
Rakennusalan teollistuminen vaatii runsaasti pääomaa ja mielellään suuret markkinat, yksin tekniset edellytykset eivät ole riittävät. Yleinen teollistuminen 1800-luvulla, joka on edellyttänyt väestön keskittymistä, on johtanut myös rakennustoiminnan siirtymiseen esiteolliselta asteelta teolliseen toimintaan.
[muokkaa] Rakennusteollisuus Suomessa
[muokkaa] Suomen rakennusteollisuuden perusta
Perustaa rakennusteollisuudelle olivat luoneet jo tiiliruukit, kiviveistämöt ja sahat. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen Suomen rakennusteollisuus alkoi kehittyä nykyiseen muotoonsa. Tuhoutuneiden ja menetettyjen asuinrakennusten korvaaminen vaati yhteskunnalta massiivista panostusta - sotien jälkeen koko maan väestöstä yli 11 % oli ilman asuntoa. Teollisuuden ja pääomien niukkuuden vuoksi omatoiminen tyyppitalorakentaminen oli välttämätön kehitysvaihe suurten väestöryhmien asuttamiseksi. Samalla päästiin kuitenkin myös harjoittelemaan teollisen tuotannon vaatimia menetelmiä. Toinen tärkeä piirre oli vaatimusten ja menetelmien standardisointi. Näiden avulla päästiin aloittamaan rakennusosien ja pientalojen teollinen esivalmistaminen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.
[muokkaa] Rakennusteollisuuden synty
Alukuvaiheessaan Suomessa rakennusteollisuus käsitti lähinnä rakennusmateriaalien kuten tiilen, sementin ja betonin teollista tuotantoa. 1960-luvulta lähtien teollistumisesta johtuva kaupungistuminen suurine muuttoliikkeineen aiheutti tarpeen runsaaseen ja nopeaan asuntorakennustoimintaan, joka vaati teollista toimintatapaa myös varsinaiselta rakentamiselta, urakoinnilta.
Vastaukseksi tähän asuntotarpeeseen kehitettiin nopeasti rakennettava, teollisesti esivalmistettu betonikerrostalo. Kysymyksessä oli jo pitkälle vietyä teollista toimintaa ja pääomia vaativa tuotanto. 1960-luvun ja 1970-luvun alun kiivastahtisen aluerakentamisen aikana rakennusteollisuus sai nykyiset muotonsa ja toimintatapansa. Uudempi rakennusteollisuuden muoto on valmistalopakettien teollinen tuotanto. Viimeisin kehitysaskel kotimaisessa rakennusteollisuudessa on suurten tilaelementtien kuten hissikuilujen teollisen tuotannon aloittaminen.
[muokkaa] Alan yhteiskunnallinen järjestäytyminen
Merkittävimmät työnantajat ovat järjestäytyneet Rakennusteollisuusliittoon, joka on sopijaosapuoli käsiteltäessä työehtosopimuksia. Toisena osapuolena ovat työntekijöiden ammattijärjestö, SAK:lainen Rakennusliitto. Nämä tekevät keskenään kattavia yleissitovia työehtosopimuksia. Viime aikoina sopimukset on neuvoteltu kolmikantaisesti valtion osallistuessa lopputuloksen syntyyn esimerkiksi veropolitiikan ja työsuojelun kehittämisen avulla.
[muokkaa] Rakennusteollisuuden ongelmia
Rakennusteollisuuden työnantajia on epäilty toisinaan kartellien muodostamisesta hintojen pitämiseksi sopivina. Lisäksi ongelmana on pidetty harmaata taloutta, joka tarkoittaa sitä, että työntekijöille maksetuista palkosta ei tilitetä veroja. Tämä on ollut mahdollista etenkin pitkien aliurakointiketjujen kohdalla: pääurakoitsija tilaa työn aliurakoitsijalta, joka tilaa työn halvemmalta aliurakoitsijalta, joka puolestaan voi vielä tilata työn uudelta aliurakoitsijalta. Ketjun viimeisenä, varsinaisena suorittavana tekijänä voi olla yritys, joka ei suorita verovelvoitteitaan asianmukaisesti, ja sen vuoksi voi tarjota työn muita halvemmalla. Harmaata taloutta on pyritty rajoittamaan muun muassa kontrolloimalla paremmin aliurakoitsijoiden ja muiden työmaalla liikkuvien työntekijöiden henkilöllisyyttä, ja asettamalla työn tilaajalle aliurakoitsijoiden veronmaksusuoritusten tarkastusvelvoitteita.
[muokkaa] Rakennusteollisuuden toimijoita
[muokkaa] Rakennusmateriaalivalmistajia
Tunnettuja rakennusmateriaaleja valmistavia yrityksiä Suomessa ovat olleet muun muassa Finnsementti, Finnforest, Isover, Kymmene, Lemminkäinen, Lohja, Lohja Rudus, Lujabetoni, Partek, Maxit, Paloheimo ja Tikkurila
[muokkaa] Rakennusliikkeitä
Tunnettuja rakennusurakoitsijoita ovat olleet muun muassa Haka, Hartela, Lemcon, Lemminkäinen, Lujatalo, NCC, Oka, Peab Seicon, Puolimatka, Skanska, SRV Viitoset ja YIT.
[muokkaa] Taloteollisuuden toimijoita
Teollisesti valmistettujen talopakettien toimittajia ovat muun muassa Kastellitalot, Suomen taloteollisuus, Honkarakenne, Design-talo ja Pyhännän rakennustuote. Teollisesti valmistettuja suuria rakennusratkaisuja kuten hissikuiluja ja kerrostalojen lisäkerroksia valmistaa NEAPO.
