Kanada
| Canada |
|
|---|---|
|
|
|
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
| Monarkki Kenraalikuvernööri Pääministeri |
Elisabet II Michaëlle Jean Stephen Harper |
| Pääkaupunki |
Ottawa (808 391 as.) 45°24' N, 75°40' W |
| Muita kaupunkeja | Toronto (2 518 772 as.), Montréal (1 812 723 as.), Vancouver (583 296 as.) |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 9 984 670 [1] (sijalla 2) |
| – josta sisävesiä | 8,92 % [1] |
| Väkiluku (2006) | 32 422 919 [2] (sijalla 36) |
| – väestötiheys | 3,3 |
| – väestönkasvu | 0,88 [1] (2006) |
| Viralliset kielet | englanti, ranska¹ |
| Valuutta | Kanadan dollari (CAD) |
| BKT (2006) | |
| – yhteensä | 1 080 000 USD [1] (sijalla 11) |
| – per asukas | 32 900 USD |
| HDI (2003) | 0,949 [3] (sijalla 5) |
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
| – maatalous | 2,2 [1] |
| – teollisuus | 29,1 |
| – palvelut | 68,7 |
| Aikavyöhyke | −3.30...−8 |
| – kesäaika | UTC−2.30...−7 |
| Itsenäisyys – BNA Act – Statute of Westminster – Canada Act |
1. heinäkuuta 1867 11. joulukuuta 1931 17. huhtikuuta 1982 |
| Lyhenne | CA |
| – ajoneuvot: | CDN |
| – lentokoneet: | C / CF |
| Kansainvälinen suuntanumero |
+1 |
| Tunnuslause | A Mari Usque Ad Mare ("Mereltä merelle") |
| Kansallislaulu | ”O Canada” |
Kanada on pohjoisamerikkalainen Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio, jonka rajanaapuri on Yhdysvallat etelässä (ja luoteessa Alaska). Idässä Kanada rajoittuu Atlanttiin, lännessä Tyyneenmereen ja pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen.
Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (n. 10 miljoonaa neliökilometriä), ja väkiluvultaan 36. suurin valtio (n. 32 miljoonaa). Sen virallisia kieliä ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa, ja sen muita suuria kaupunkeja ovat Calgary, Edmonton, Montréal, Québec, Toronto, Vancouver ja Winnipeg.
Kanada muodostaa yhdessä Yhdysvaltojen ja Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.
Nimi
Kanadan nimen uskotaan tulleen irokeesien sanasta ’canada’, joka tarkoittaa ’kylää’ tai ’asutusta’. Vuonna 1535 paikalliset asukkaat käyttivät sanaa kertoakseen Jacques Cartierille missä Stadacona, nykyisen Québecin kaupungin alue, sijaitsee. Cartier viittasi sanalla ’Canada’ Stadaconan lisäksi Stadaconan heimopäällikkö Donnaconan vallan alaisiin alueisiin. Vuonna 1547 kartat alkoivat käyttää samaa nimeä alueesta ja sen ympäristöstä. [4]
Historia
- Pääartikkeli: Kanadan historia
Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen nykyisen Kanadan alueelle Beringinsalmen kohdalla olleen maakannaksen yli noin 35 000–12 000 eaa. Noin 1 200 eaa. nykyisten inuitien esi-isät etenivät itään ja pohjoiseen pohjoiselle napapiirille saakka. Viikingit kävivät Newfoundlandin rannikolla jo noin vuonna 1000.[5][6]
Vuonna 1497 englantilainen John Cabot nousi maihin Newfoundlandiksi kutsumallaan alueella mahdollisesti Saint Lawrence -joen suulla ja julisti alueen kuuluvan Englannin kuningaskunnalle. Ei ole kuitenkaan varmaa, saapuiko Cabot todella nykyiseen Newfoundlandiin vai Nova Scotiaan tai Maineen. 1534 ranskalainen tutkimusmatkailija Jacques Cartier saapui Samuel de Champlainin kanssa Saint Lawrencen lahdelle, ja Cartieria pidetäänkin usein Kanadan löytäjänä. Kummankaan tutkimusmatkailijan jäljiltä ei alueelle jäänyt pysyvää eurooppalaista asutusta. 1500-luvun alkupuolella sekä Englanti että Ranska väittivät omikseen nykyiseen Kanadaan kuuluvia alueita.[7]
Vuonna 1583 Sir Humphrey Gilbert väitti Newfoundlandiä Elisabet I:n myöntämällä erioikeudella Englannin ensimmäiseksi merentakaiseksi siirtokunnaksi.
Vuonna 1604 ranskalaiset uudisasukkaat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka asettuivat pysyvästi asumaan nykyisen Kanadan alueelle. Ranskalaisten siirtokunnista käytettiin nimeä Uusi Ranska. Vuonna 1663 Ludvig XIV teki Uudesta Ranskasta eli nykyisestä Kanadasta Ranskan siirtomaan. Tänä aikana muodostettiin brittiläisiä asutuksia Atlantin rannikolle ja Hudsoninlahden ympärille. Kun nämä siirtokunnat kasvoivat, alkoi Englannin ja Ranskan välillä vuonna 1689 seitsenvuotinen sota Pohjois-Amerikan vallasta. Vähitellen Ranska menetti alueitaan Englannille ja luovutti viimeisetkin osat Uudesta Ranskasta vuonna 1763.[8]
Amerikan vallankumouksen aikaan ja sen jälkeen noin 70 000 Britannialle uskollisuuttaan vannonutta lojalistia pakeni Yhdysvalloista. Asuttaakseen lojalistit Britannia loi osasta Nova Scotiaa New Brunswickin siirtokunnan vuonna 1784, ja jakoi Kanadan kahteen osaan: itäosassa sijainneeseen ranskalaiseen ja katoliseen Ala-Kanadaan, ja lännessä sijainneeseen brittiläiseen ja protestanttiseen Ylä-Kanadaan.[9]
Vuoden 1812 sodassa Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä Kanada oli merkittävä taistelukenttä. Brittien joukot hallitsivat taisteluita, kunnes yhdysvaltalaiset onnistuivat rakentamaan sota-aluksia nopeammin ottaen Suuret järvet hallintaansa. Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli rajoitetut miesvoimat ja voimavarat johtuen Euroopassa käydyistä Napoleonin sodista, ja sota päättyikin lopulta umpikujaan. Vuonna 1814 Yhdistynyt kuningaskunta joutui palauttamaan valloittamansa maat ja Yhdysvallat ei voinut liittää Kanadaa itseensä kuten oli tavoitteena. Napoleonin sotien päätyttyä Euroopassa marraskuussa 1815, alkoi laajamittainen siirtolaisuus Euroopasta Kanadaan.[10]
Vuoden 1837 Ylä-Kanadan ja Ala-Kanadan kapinoiden jälkeen vuonna 1840 Kanadat yhdistettiin yhdeksi siirtokunnaksi, Kanadan provinssiksi. Yhdistämisen tarkoituksena oli vähentää kansan närkästyneisyyttä siihen, etteivät he olleet osallisia siirtokunnan päätöksenteossa, ja ehkä myös sovittaa ranskalaisperäiset kanadalaiset paremmin laajentuvaan yhteisöön. Kanada sai itsehallinnon ja parlamentin, ja näin Ylä- ja Ala-Kanadan kapinoiden vaatimukset vastuullisesta hallinnosta toteutettiin suureksi osaksi.[11]
Vuonna 1846 Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat, että 49. pohjoinen leveyspiiri on läntisen brittiläisen Pohjois-Amerikan raja. Kanadan provinssin ja Brittiläisen Kolumbian siirtokunnan välistä aluetta, Rupertinmaata, hallitsi Hudson's Bay Company, mutta 1850-luvun lopulla jotkut Kanadan provinssin poliitikot panivat alulle useita tutkimusmatkoja lännessä tarkoituksenaan ottaa Rupertinmaa ja arktiset alueet hallintaansa.
Vuosina 1864 ja 1866 Pohjois-Amerikan brittiläiset poliitikot pitivät John A. Macdonaldin johdolla kolme kokousta keskustellakseen valtioliiton perustamisesta. 1. heinäkuuta 1867 Kanadasta tuli Brittiläisen imperiumin ensimmäinen dominio. Siihen liittyivät aluksi Ontario, Québec, New Brunswick ja Nova Scotia. Vuoteen 1880 kaikki nykyiset Kanadan alueet vuonna 1949 liittynyttä Newfoundland ja Labradoria lukuun ottamatta kuuluivat Kanadaan.
Vuonna 1919 Kanadasta tuli Kansainliiton jäsen, ja vuonna 1926 maa otti itselleen täyden vallan omista asioistaan. Vuonna 1931 Westminsterin säädös vahvisti, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin toimet ulottuisi Kanadaan ilman sen suostumusta.
1900-luvun alussa Kanadan väkiluku kasvoi merkittävästi, kun Euroopasta tulleet siirtolaiset asuttivat läntisiä preerioita. Ensimmäisessä maailmansodassa Kanada oli brittien ja ympärysvaltojen puolella Saksan vastaisessa rintamassa. Toisessa maailmansodassa yli miljoona kanadalaista taisteli liittoutuneiden puolella. Sodan jälkeen Kanadan väkiluku kasvoi yli miljoonalla, kun eurooppalaisia siirtolaisia muutti maahan.
Québecin itsenäisyyttä ajava liike on johtanut kansanäänestyksiin vuosina 1980 ja 1995, mutta molemmilla kerroilla ehdotus hylättiin.
27.11.2006 Kanadan parlamentin alahuone hyväksyi päätöksen, joka myöntää Kanadassa sijaitsevalle Québecin provinssille kansakunnan statuksen. Ranskankielinen alue tunnustettiin omaksi valtiokseen äänin 266–16.
Päätös on herättänyt myös vastustusta ja sitä on epäilty pääministeri Stephen Harperin yritykseksi nostaa kannatustaan québeciläisten keskuudessa. Sisäasiainministeri Michael Chong jätti eronpyyntönsä protestina päätöksen esittämiselle.[12]
"Québecin tunnustaminen valtioksi, vaikkakin Kanadan sisällä, on vain etnisen nationalismin tunnustamista", Chong kuvaili.[12]
Separatistiliikkeet Québecissä ovat vaatineet autonomiaa ja itsenäisyyttä jo pitkään.
Maantiede
 | |
| Maanosa | Pohjois-Amerikka |
| Koordinaatit | 60°00′N 95°00′W |
| Pinta-ala - kokonaisala - vettä |
sijalla 2 9 984 670 km² 891 163 km² (8,92 %) |
| Rantaviiva | 202 080 km |
| Korkein kohta | Mount Logan, 5 959 m |
| Matalin kohta | 0 m |
| Pisin joki | Mackenzie, 4 241 km |
| Suurin järvi | Iso Karhujärvi, 31 153 km² |
| Ilmasto: | lauhkeasta arktiseen |
| Luonnonvarat | rautamalmi, nikkeli, sinkki, kupari, kulta, lyijy, molybdeeni, potaska, hopea, kala, tukkipuu, kivihiili, öljy, maakaasu, vesivoima |
| Ympäristöongelmat | ilman ja veden saastuminen, happosateet |
- Pääartikkeli: Kanadan maantiede
Kanada käsittää Pohjois-Amerikan pohjoisosan (41 %) Alaskaa lukuun ottamatta. Sen rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada päättyy Atlanttiin idässä, Tyyneenmereen lännessä ja Pohjoisen jäämereen pohjoisessa.
Kanada on kokonaispinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Suuri osa Pohjois-Kanadasta on kuitenkin kylmistä oloista johtuen viljelykelvotonta, ja niinpä Kanada onkin viljelyskelpoiselta pinta-alaltaan vasta neljänneksi suurin valtio Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Kanadan väestötiheys on 3,5 asukasta neliökilometriä kohden, mikä tekee siitä yhden maailman harvimmin asutuista maista.[13]
Maan tiheimmin asuttu alue on Québecin ja Windsorin välinen alue Itä-Kanadassa.[14] Sen pohjoispuolella sijaitsee Kanadan kilpi, joka on laaja Hudsoninlahtea ympäröivä peruskallioalue.
Ontariosta länteen sijaitsevat Kanadan preeriat, jotka ulottuvat Kalliovuorille. Yukonissa sijaitseva Mount Logan (5 959 m) on Kanadan korkein ja Pohjois-Amerikan toiseksi korkein kohta.
Pohjois-Kanadan kasvillisuus vaihtelee havupuumetsistä tundraan ja lopulta pohjoisimpien napaseutujen karuun maahaan. Pohjois-Kanadan mannerosaa reunustaa valtava saaristo, johon kuuluvat eräät maailman suurimmat saaret.
Ilmasto
Ilmasto on vaihtelevaa Kanadan eri osissa. Talvet voivat olla erittäin ankaria maan monilla alueilla, erityisesti preeria-alueen provinsseissa, joissa talvikuukausien päivien keskilämpötila on noin −15 °C. Brittiläisen Kolumbian rannikko, jossa ilmasto on lauhkeaa ja talvet ovat lauhoja ja sateisia, on poikkeus.[15]Aivan pohjoisimmissa osissa voi talvella olla pakkasta jopa −50 °C, vaikkakin niin kylmät lämpötilat ovat melko harvinaisia.
Rannikkoalueiden keskilämpötila on kesäisin noin 20 °C:n paikkeilla, kun taas keskisessä Kanadassa kesän keskilämpötila on yleensä noin 25–30 °C. Arktisten alueiden kesäkuukausien keskilämpötila on korkeintaan 15 °C:n paikkeilla.
Rannikkoalueilla sataa paljon, länsirannikolla erityisesti talvikuukausina. Lännen sateet jäävät Kordillieereille, minkä vuoksi preeria-alueilla sataa vähän. Erityisen vähän sataa kuitenkin arktisilla alueilla, joissa sadetta saadaan ainoastaan kesäkuukausina hyvin pienissä määrin.
Kasvillisuus
Pohjoinen puuraja kulkee Labradorin itärannalta Ungavan niemimaan yli etelään Hudsoninlahden itärantaa pitkin, ja jatkuu sitten mutkitellen luoteeseen Mackenzie-joen alajuoksulle saakka ja siitä edelleen Alaskaan. Puurajan pohjoispuolella on hyvin vähän tai ei ollenkaan hedelmällistä maaperää, tundraa. Eteläisimpien tundra-alueiden kasvillisuus koostuu matalasta pensaikosta, ruohikosta ja saraheinästä. Pohjoisimmat osat ovat matalampia, sillä kymmenesosa niistä on arktisille erämaille tyypillisen sammalen peitossa.[16]
Puurajan eteläpuolella, Alaskasta Kanadan pohjoisten territorioiden yli Newfoundlandiin, sijaitsee yksi maailman suurimmista havupuualueista.[16] Idässä, Suurilta järviltä Atlantin rannikolle, kasvaa pääasiallisesti sekametsiä, joissa esiintyy muun muassa sokerivaahteroita, pyökkejä, mäntyjä ja kanadanhemlokkeja. Etelärajan alangot ovat lehtimetsien peitossa. Siellä kukkii pähkinäpuiden, tammien ja jalavien lisäksi kastanjoita, metsävaahteria sekä saksanpähkinäpuita.[17]
Lännen vuoristoalueella ovat metsäkuuset, douglaskuuset ja kontortamännyt laajimmin levinneitä. Ylängöillä kasvaa lisäksi haapoja ja keltamäntyjä. Sateisen Tyynenmeren rannikon kasvillisuutta hallitsevat paksut ja korkeat douglaskuuset, punasetrit ja hemlokit.[17]
Preeria-alueet ovat liian kuivia muuten kuin yksittäisten metsikköjen kasvattamiseen. Alkuperäisistä laajoista mäkisistä niittymaista on nykyään vain vähän jäljellä, sillä ne ovat kadonneet lähes kokonaan nykyään tunnettujen vehnävyöhykkeiden alta.[16]
Eläimistö
Pohjoisen vesistöt tarjoavat ravintoa valaille, mursuille, hylkeille ja osittain vedessä eläville jääkarhuille. Tundralla elää myskihärkiä, karibuja, susia, naaleja ja sopuleja. Myös monet muuttolinnut, kuten sorsat, lokit, tiirat ja monet muut merilinnut, viettävät kesän tundralla. Pohjoisen metsät ovat sopiva asuinpaikka karibuille, hirville, ilveksille sekä musta- ja ruskeakarhuille. Majavat, näädät, piisamit ja minkit ovat myös vielä nykyäänkin laajalti turkiskaupan perusta. Etelässä on paljon saksanhirviä, kun taas tiheämmin asutuilla alueilla on ennen kaikkea pienempiä nisäkkäitä, kuten harmaita ja punaisia puu- ja maaoravia, musteloita sekä saukkoja. Lajirikkaaseen lintumaailmaan lukeutuvat muun muassa kerttulit, kuhankeittäjät ja rastaat. Preeria-alueilla elää pienempiä eläimiä, kuten taskurottia, sekä viimeiset biisonit ja hanka-antiloopit. Lännen vuoristoissa elää oloihin hyvin sopeutuneita eläinlajeja, kuten vuorivuohia.[18]
Provinssit ja territoriot
- Pääartikkeli: Kanadan provinssit ja territoriot
Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta. Provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus, territorioilla taas pienempi.
Provinssit vastaavat suurimmasta osasta yhteiskunnallisista toiminnoista – kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista – ja keräävät yhdessä enemmän tuloja kuin liittovaltion hallitus. Liittovaltion hallitus voi panna alulle koko valtion kattavia linjauksia, joita provinssien ei ole pakko noudattaa. Kuitenkin provinssit noudattavat lähes aina valtion linjaa.
Kolme territoriota eivät voi päättää omista asioistaan yhtä vapaasti kuin provinssit, koska niiden asemaa ei ole vahvistettu perustuslaissa, vaan ne ovat maan hallituksen luomia.
| Lippu | Provinssi | Pääkaupunki | Liittyi liittovaltioon |
Väkiluku (2004) | Pinta-ala | Aikavyöhyke (UTC) |
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Brittiläinen Kolumbia | Victoria | 1871 | 4 168 123 | 944 735 km² | -8, -7 |
 |
Alberta | Edmonton | 1905 | 3 183 312 | 661 848 km² | -7 |
 |
Saskatchewan | Regina | 1905 | 996 194 | 651 036 km² | -7, -6 |
 |
Manitoba | Winnipeg | 1870 | 1 170 300 | 647 797 km² | -6 |
 |
Ontario | Toronto | 1867 | 12 439 755 | 1 076 395 km² | -6, -5 |
 |
Québec | Québec | 1867 | 7 560 592 | 1 542 056 km² | -5, -4 |
 |
New Brunswick | Fredericton | 1867 | 751 400 | 72 908 km² | -4 |
| align=left | Nova Scotia | Halifax | 1867 | 938 134 | 55 284 km² | |
 |
Prinssi Edwardin saari | Charlottetown | 1873 | 137 900 | 5 660 km² | |
 |
Newfoundland ja Labrador | St. John's | 1949 | 517 000 | 405 212 km² | -4, -3.5 |
| Lippu | Territorio | Pääkaupunki | Liittyi liittovaltioon |
Väkiluku (2004) | Pinta-ala | Aikavyöhyke (UTC) |
 |
Yukon | Whitehorse | 1898 | 31 200 | 482 443 km² | -8 |
 |
Luoteisterritoriot | Yellowknife | 1870 | 42 800 | 1 346 106 km² | -7 |
 |
Nunavut | Iqaluit | 1999 | 28 300 | 2 093 190 km² | -7, -6, -5, |
Väestö
| Väestötiedot vuonna 2006 (arvio) 1vuoden 2003 arvio Lähde: [1] | |
|---|---|
| Ikärakenne | 0–14-vuotiaita 17,6 % 15–64-vuotiaita 69,0 % yli 64-vuotiaita 13,3 % |
| Mediaani-ikä | 38,9 vuotta |
| Väestönkasvu | 0,88 % |
| Syntyvyys | 10,78 / 1 000 henkilöä |
| Kuolleisuus | 7,80 / 1 000 henkilöä |
| Lapsikuolleisuus | 4,69 / 1 000 syntymää |
| Nettomaahanmuutto | 5,85 / 1 000 henkilöä |
| Eliniänodote | keskiarvo: 80,22 vuotta miehet: 76,86 vuotta naiset: 83,74 vuotta |
| HIV:n levinneisyys aikuisväestössä | 0,3 %1 |
| Lukutaitoisia | 99 % väestöstä |
Kanadassa asuu vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 30 007 094 ihmistä, mutta toukokuussa 2006 väestömäärän on arvioitu kasvaneen noin 32,5 miljoonaan[19]. Väestönkasvu on yksi OECD-maiden suurimpia[20], ja johtuu pääosin maahanmuutosta, mutta osin myös luonnollisesta kasvusta.
Maassa on useita tasokkaita yliopistoja, ja huomattavan suuri osa maan väestöstä on lukutaitoisia. Vaikka noin joka seitsemäs kotitalouksista elää köyhyydessä, on maan elintaso yksi maailman korkeimpia. Väkivaltarikollisuutta on esiintynyt vähän verrattuna muihin Pohjois-Amerikan alueisiin, mutta se on kasvamassa. [20]
Noin kolme neljäsosaa Kanadan väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä Yhdysvaltojen rajasta, ja kaupunkialueilla asuvien osuus on suurin piirtein sama. Suurin väestökeskittymä on Québecin ja Windsorin välinen noin 1 150 kilometriä pitkä alue, jossa sijaitsee kolme maan neljästä suurimmasta kaupungista (Toronto, Montréal ja Ottawa), ja asuu noin puolet koko maan väestöstä. Muita huomattavia väestökeskittymiä ovat Vancouverin alue Brittiläisessä Kolumbiassa, sekä Calgaryn ja Edmontonin välinen alue Albertassa.
Etniset ryhmät
Kanadan vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka sallii tulijoita lähes joka toisesta maailman maasta[20]. Hyvin monet kansat ovatkin edustettuina Kanadan monikulttuurisessa väestössä. Etniseltä taustaltaan eniten on englantilaisia ja ranskalaisia, mutta myös muiden eurooppalaisten kansojen edustajia on runsaasti. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan maassa on 34 vähintään sadantuhannen hengen kansanryhmää. Englantilaista syntyperää on 19,2 %, ranskalaista 15,7 %, skotlantilaista 14,0 %, irlantilaista 12,9 %, saksalaista 9,0 %, italialaista 4,3 % ja kiinalaista 3,5 %, ukrainalaista 3,6 %. [21] Pohjoisessa enemmistöön kuuluviin alkuperäiskansoihin kuuluu 3,4 % väestöstä, mutta kyseisen vähemmistön määrä kasvaa lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu Kanadan väestö. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Kanadassa oli 5 448 480 maahanmuuttajaa.
Uskonto
73 %
–43,2 %
–1,6 %
–29,2 %
16,2 %
2,0 %
1,1 %
1,0 %
1,0 %
0,9 %
Lähde: [22]
Katoliset muodostavat Kanadan suurimman uskonnollisen ryhmän. Suurin osa ranskankielisistä on katolisia, ja noin puolet heistä asuukin ranskankielisessä Québecissä. Seuraavaksi suurimmat ovat protestanttiset United Church of Canada ja anglikaanikirkko. [23] Yhteensä kristittyjä on noin 73 prosenttia ja uskonnottomia noin 16 prosenttia väestöstä. Loput harjoittavat itäisiä uskontoja, juutalaisuutta, alkuperäiskansojen uskontoja tai esimerkiksi New Age -liikkeitä. Viime vuosien muuttoliike Itä- ja Länsi-Aasiasta on tuonut Kanadaan kasvamassa määrin buddhalaisia, hinduja ja sikhejä. [23]
Suurin osa Kanadan mormoneista asuu Albertassa, ja mennoniitit ja hutteriitit ovat keskittyneet preeriaprovinsseihin yleensä. Tietyille alueille keskittyneen maahanmuuton vuoksi suurin osa hinduista asuu Toronton alueella, ja sikheistä Vancouverin alueella. [23]
Kieli
- Pääartikkeli: Kanadan kielet
Kanadan virallisia kieliä ovat englanti ja ranska, jotka ovat myös selvästi puhutuimmat kielet. Ranskaa puhutaan pääasiassa Québecissä, osissa New Brunswickia, itäisessä ja pohjoisessa Ontariossa, Saskatchewanissa, Nova Scotian etelärannalla ja eteläisessä Manitobassa. 85 % ranskaa puhuvista asuu Québecissä.
Québecin virallinen kieli on ranska, ja englannin käyttöä ei juuri suositella. New Brunswick on maan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi. Muiden provinssien ainoa virallinen kieli on englanti.
Useilla alkuperäisasukkaiden kielillä on virallinen asema Luoteisterritorioissa. Inuktitut on Nunavutin puhutuin kieli, ja sillä on siellä virallinen asema. Lähes 5,5 miljoonaa kanadalaista puhuu äidinkielenään muuta kuin virallista kieltä. Näistä eniten puhutaan kiinaa, italiaa, saksaa ja pandžabia.
Suurimmat kaupungit
Suurin osa Kanadasta on erittäin harvaan asuttua tai jopa asumatonta aluetta. Väestö on keskittynyt kaupunkeihin, pääasiassa Yhdysvaltojen vastaisen rajan läheisyyteen. Jopa noin neljäsosa kanadalaisista asuu jossakin kymmenestä suurimmasta kaupungista, ja yli 40 prosenttia jossakin näiden kaupunkien metropolialueista.
| Sija | Kaupunki | Provinssi tai territorio | Väestö kaupungin rajojen sisällä (2001)
|
Väestön tiheys neliö- kilometrillä |
Metropolin asukasluku[25] | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa (2005)
|
sija | |||||
| 1 | Toronto | Ontario | 2 481 494 | 3 939 | 5,30 | 1 |
| 2 | Montréal | Québec | 1 583 590 | 4 327 | 3,64 | 2 |
| 3 | Calgary | Alberta | 878 866 | 1 252 | 1,06 | 5 |
| 4 | Ottawa | Ontario | 774 610 | 279 | 1,15 | 4 |
| 5 | Winnipeg | Manitoba | 671 000 | 1 332 | 0,71 | 9 |
| 6 | Edmonton | Alberta | 666 104 | 974 | 1,02 | 6 |
| 7 | Mississauga | Ontario | 612 925 | 2 125 | -1 | - |
| 8 | Vancouver | Brittiläinen Kolumbia | 545 671 | 4 758 | 2,21 | 3 |
| 9 | Québec | Québec | 507 986 | 964 | 0,72 | 7 |
| 10 | Hamilton | Ontario | 490 268 | 439 | 0,71 | 8 |
- 1 Osa Toronton metropolia.
Kulttuuri
- Pääartikkelit: Kanadalainen kulttuuri, Kanadan urheilu, Kanadan kansallissymbolit
Siirtomaahistoriansa takia kanadalaiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet paljon englantilainen, ranskalainen, irlantilainen ja skotlantilainen kulttuuri, sekä niiden perinteet. Oma lukunsa ovat alkuperäiskansat, jotka asuttivat nykyisen Kanadan aluetta jo ennen eurooppalaisten tuloa. Erityisen vahvasti erottuvat englannin- ja ranskankielinen kulttuuri.
Lisäksi yhdysvaltalaisella kulttuurilla on ollut suuri vaikutus sen läheisyyden ja muuttoliikkeen vuoksi. Monet yhdysvaltalaiset elokuvat, kirjailijat, televisio-ohjelmat ja muusikot ovat yhtä suosittuja Kanadassa kuin Yhdysvalloissa, ja toisin päin. Yhdysvaltalaisen kulttuurin vaikutus on herättänyt kanadalaisten keskuudessa pelkoa sen liiallisesta yliotteesta. Liittovaltion hallitus on tukenut erilaisia ohjelmia, lakeja ja laitoksia tukeakseen vahvempaa ja selvemmin erottuvaa kanadalaista kulttuuria.
Koska Kanada on maantieteellisesti laaja ja etnisesti vaihteleva maa, kulttuuri vaihtelee paljon maan eri alueiden välillä. Nykyään kanadalaiseen kulttuuriin vaikuttaa paljon muuttoliike, joka on tuonut useiden eri kansallisuuksien edustajia maahan. Kanada onkin yksi maailman monikulttuurisimmista maista. Monet kanadalaiset arvostavat monikulttuurisuutta ja pitävät monikulttuurisuutta maan luonnollisena piirteenä.
Kanadan kansallissymboleihin ovat vaikuttaneet maan luonto, historia ja alkuperäiskansat. Erityisesti vaahteranlehti on tunnettu kanadalainen symboli, ja se esiintyykin muun muassa lipussa ja vaakunassa. Muita tunnettuja symboleja ovat muun muassa majava, vaahterasiirappi, ratsupoliisi ja monarkiaa kuvastava kruunu.
Kanadan kansallisurheilulajeja ovat jääkiekko ja haavipallo eli lacrosse.[26] Jääkiekko on maan suosituin urheilulaji niin harrastaja- kuin katsojamäärissäkin.[27] Kanadan kuudella suurimmalla metropolialueella – Torontolla, Montréalilla, Vancouverilla, Ottawalla, Calgaryllä ja Edmontonilla – on joukkueet National Hockey Leaguessa, ja sarjassa pelaa enemmän kanadalaisia kuin muiden maiden edustajia yhteensä. Muita paljon seurattuja lajeja ovat muun muassa curling, kanadalainen jalkapallo[28]. Golfia, baseballia, hiihtoa jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa harrastetaan paljon harrastelijatasolla, mutta ammattilaissarjat eivät ole niin laajoja. Kanada on vuoden 2010 talviolympialaisten isäntämaa. Kisat pidetään Vancouverin alueella ja Whistlerissä. Maa on myös isännöinyt vuoden 1976 kesäolympialaisia Montréalissa ja vuoden 1988 talviolympialaisia Calgaryssä. Kanadassa järjestetään myös jääkiekon MM-kilpailut 2008. Kisat pidetään Nova Scotian alueella Halifaxissa ja Québeckissä.
Tiedotusvälineet
Sanomalehdet
Lähes kaikissa Kanadan suurissa tai keskikokoisissa kaupungeissa ilmestyy päivittäin vähintään yksi sanomalehti, sekä paikallisia, viikoittaisia lehtiä. Suurkaupungeissa ilmestyvistä useista sanomalehdistä yleensä vähintään yksi ilmestyy tabloid-koossa. Kaksikielisissä kaupungeissa, kuten Montréalissa ja Ottawassa, ilmestyy sekä ranskan- että englanninkielisiä sanomalehtiä. Kanadalaiset sanomalehdet ovat useimmiten suurten ketjujen omistuksessa.
Kanadassa ilmestyy kaksi suurta "kansallista" sanomalehteä, jotka ovat molemmat englanninkielisiä: The Globe and Mail sekä National Post. Niiden levikki Kanadan ranskankielisimmässä provinssissa Québecissa onkin juuri kielestä johtuen verrattain vähäistä. Suurin levikki sanomalehdistä on Toronto Starilla, jonka viikkolevikki on noin 3,2 miljoonaa[29], mutta sitä luetaan vain lähinnä Ontarion provinssissa. Ranskankielisistä sanomalehdistä suurin levikiltään on montréalilainen Le Journal de Montréal, jonka viikkolevikki on noin 1,9 miljoonaa [29].
Sähköiset tiedotusvälineet
Kanadassa toimii yli 120 televisiokanavaa sekä lähes 2 000 radiokanavaa. Yleisradioyhtiönä toimii CBC, Canadian Broadcasting Corporation, jolla on sekä englannin- että ranskankielisiä televisio- ja radiokanavia. Lisäksi Kanadassa on neljä suurta yksityisesti omistettua televisiokanavaa: ympäri maata näkyvät, englanninkieliset CTV ja Global, sekä vain Québecissä ja sen lähialueilla näkyvät, ranskankieliset TVA ja TQS.
Tammikuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 21,9 miljoonaa kanadalaista eli noin 66 prosenttia maan väestöstä käyttää Internetiä. Internetin käyttäjien määrässä Kanada sijoittuu maailman maista 12. sijalle. [30]. Laajakaistayhteyksien käyttäjiä maassa on noin 6,7 miljoonaa, mikä on 8. eniten maailmassa.[31]
Politiikka
Kanada on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia parlamentaarisen hallituksen liittovaltiojärjestelmällä. Kanadan poliittinen järjestelmä, joka noudattaa Westminsterin mallia, on periytynyt Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.
Kanadan perustuslaki ohjaa maan laillisia puitteita, ja muodostuu kirjoitetusta tekstistä sekä kirjoittamattomista perimätiedoista ja sopimuksista. Liittovaltion hallitus ja yhdeksän provinssin hallitukset hyväksyivät perustuslakiin tehtävät muutokset marraskuussa 1981, mutta Québecin hallitus ei hyväksynyt muutoksia.
Perustuslain muutos sisälsi Kanadan oikeuksien ja vapauksien peruskirjan, joka takaa kanadalaisille perusoikeudet ja -vapaudet, joita mikään hallinnollinen aste ei yleensä voi kumota. Siinä on kuitenkin pykälä, jonka mukaan liittovaltion parlamentti ja provinssien lakeja säätävät elimet voivat kumota peruskirjan muita kohtia enintään viideksi vuodeksi.
Kanadan suurimmat puolueet ovat Québecin itsemäärämisoikeutta ajava Bloc Québécois, sosiaalidemokraattinen New Democratic Party, Liberaalipuolue sekä Konservatiivipuolue.[32]
Monarkki ja kenraalikuvernööri
Kanada on osa Commonwealth Realmsia, yksi Kansainyhteisön sisäpiirin jäseniä, joten sen suoranaisena valtionpäämiehenä toimii virallisesti Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Elisabet on hallinnut Kanadaa yhtäjaksoisesti 6. helmikuuta 1952 lähtien.
Liittovaltion de facto pää on kuitenkin kenraalikuvernööri, joka yleensä eläkkeelle mennyt poliitikko, asevoimien johtaja tai muu huomattava kanadalainen, jonka nimittää kuningatar. Kuningatarta nimeämistehtävässä neuvoo yleensä pääministeri. Kenraalikuvernööri hoitaa lähinnä muodollisia, seremoniallisia ja symbolisia tapahtumia. Nykyinen kenraalikuvernööri on Michaëlle Jean, joka astui virkaansa 27. syyskuuta vuonna 2005.
Hallinnollinen valta
Hallinnollinen valta on pääministerillä ja kabinetilla. Pääministerin, joka useimmiten on alahuoneen enemmistöpuolueen johtaja, nimittää tehtäväänsä muodollisesti kenraalikuvernööri. Pääministeri kuitenkin valitsee itse kabinettinsa jäsenet, kenraalikuvernöörin kunnioittaessa hänen valintojaan. Kabinetti koostuu perinteisesti pääministerin oman puolueen jäsenistä, jotka ovat joko vaaleilla valitun alahuoneen tai nimitetyn senaatin jäseniä. Suurin osa kabetin jäsenistä tulee yleensä senaatista.
Kanadan historian ensimmäinen pääministeri oli John A. Macdonald. Nykyinen pääministeri on Konservatiivipuolueen johtaja Stephen Harper, joka on toiminut virassaan 6. helmikuuta 2006 lähtien ja on järjestyksessään Kanadan 22. pääministeri. Häntä ennen pääministerinä toimi Paul Martin.[33]
Talous
- Pääartikkeli: Kanadan talous
| Rahayksikkö | Kanadan dollari |
| Talousjärjestöt | muun muassa NAFTA, WTO ja OECD |
| BKT – yhteensä – per asukas |
sijalla 11 (2005) 1 080 000 USD[1] 32 900 USD[1] |
| Työvoima toimialaa kohden | maatalous (2 %), teollisuus (14 %), rakennusala (5 %), palvelut (75 %), muu (3 %) (2004)[1] |
| Työttömyys | 6,4 % (2006) |
| Pääteollisuusalat | kulkuneuvoala, kemikaalit, mineraalit, ruokatuotteet, metsä- ja paperituotteet, kalatuotteet, öljy ja maakaasu |
| Tärkeimmät vientituotteet | moottoriajoneuvot ja niiden osat, teolliset koneet, lentokoneet, teletekniikka, kemikaalit, muovituotteet, lannoitteet, metsätuotteet, sahatavara, raakaöljy, maakaasu, sähkötuotteet, alumiini |
Kanada on hyvin vauras, korkean teknologian teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja kauppaan keskittyneellä talousjärjestelmällään, tuotantomalleillaan ja korkealla elintasollaan. Viime vuosisadan kasvu lopputuotannon, kaivostoiminnan ja palvelualan sektoreilla on tehnyt maatalousyhteiskunnasta teollistuneen ja kaupungistuneen. Kanadalla on suuret maakaasuvarannot itärannikolla, preeriaprovinsseissa ja lännessä, sekä paljon muita luonnonvaroja, mikä tekee maasta energian puolesta omavaraisen.
Kanada on vapaiden markkinoiden talous, joskin sen hallitus puuttuu markkinoihin hieman enemmän kuin Yhdysvalloissa, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin Euroopan valtioissa. Kanadalla on myös perinteisesti ollut matalampi bruttokansantuote asukasta kohden kuin Yhdysvalloilla, jossa varallisuuserot ovat kuitenkin suuremmat, mutta korkeampi kuin läntisen Euroopan talouksilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kanadan talous on kasvanut vuolaasti työttömyyden vähetessä ja hallituksen budjetin ollessa useasti hyvin ylijäämäinen.
Kuten myös muiden läntisten teollisuusmaiden, Kanadan taloutta hallitsee palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljännestä Kanadan asukkaista. Kanada on epätavallinen muiden kehittyneiden länsimaiden joukossa, sillä alkutuotanto on tärkeässä osassa sen taloudessa, metsänhakkuun ja öljyteollisuuden ollessa sen tärkeimpiä teollisuudenaloja. Osittain tämän vuoksi Kanada on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, varsinkin Yhdysvaltain kanssa. Kanadalla on suurehko teollisuussektori, joka on keskittynyt eteläiseen Ontarioon. Erityisesti autoteollisuus on hyvin tärkeätä.
Kanada on sekä OECD:n että G8:n jäsen. Vuoden 1989 vapaakauppasopimus Kanadan ja Yhdysvaltain välillä (FTA) ja vuoden 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) kasvattivat huomattavasti kauppaa ja taloudellista yhdentymistä Yhdysvaltain kanssa. Maa on vuodesta 2001 lähtien välttänyt taloudellisen taantuman, ja pitänyt yllä parasta taloudellista kuntoa G8:ssa.
Liikenne
- Pääartikkeli: Kanadan liikenne
Kanadan liikenne muodostuu pääasiallisesti suurista maantie- ja rautatiejärjestelmistä, jotka yhdistävät maan suuret kaupungit itä-länsisuunnassa. Maan arktisten alueiden liikennejärjestelmä on näiltä osin merkittävästi kehittymättömämpi, minkä vuoksi lentoliikenne onkin näille alueille hyvin tärkeässä osassa.
Rautatieliikenne oli merkittävässä osassa Kanadaa muodostettaessa, mutta sen merkitys on vähentynyt viime vuosikymmeninä pääosin moottoriajoneuvojen suosion vuoksi.[34] Maassa on suuri ja kehittynyt rautatiejärjestelmä, jota käytetään nykyään pääasiassa tavarakuljetukseen. Kanada muodostaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa yhtenäisen rautatieverkon, johon Alaskan on suunniteltu liittyvän.
Maassa toimii kaksi suurta yksityistä tavaraliikennettä hoitavaa rautatieyhtiötä, Canadian Pacific Railway ja Canadian National Railway. Valtion omistama VIA Rail hoitaa matkustajaliikennettä koko maan alueella Lisäksi lukuisat pienet yritykset hoitavat tavaraliikennettä alueellisesti.
Kanadan maantiejärjestelmä on yksi maailman parhaista. Hyvät tiet ovatkin tärkeitä Kanadalle sen hajanaisen asutuksen ja laajuuden vuoksi. Teiden lisääntynyt käyttö ja hallituksen teiden ylläpitoon antaman rahamäärän väheneminen ovat kuitenkin huonontaneet teiden laatua. [34]
Suuri valtatiejärjestelmä, Trans-Canada Highway, yhdistää kaikki kymmenen provinssia toisiinsa itä-länsisuunnassa. Kanadassa ei kuitenkaan ole kattavaa kansallistä valtatiejärjestelmää, koska päätökset teiden rakentamisesta kuuluvat provinsseille.
Kanadan suurin lentoasema on Toronton Pearsonin kansainvälinen lentoasema, joka oli vuonna 2005 matkustajien perusteella maailman 29. vilkkain lentoasema[35] ja lentokoneen nousujen ja laskujen perusteella maailman 23. vilkkain lentoasema [36]. Muita tärkeitä lentoasemia ovat Montréal-Pierre Elliott Trudeauin kansainvälinen lentoasema ja Montréal-Mirabelin kansainvälinen lentoasema Montréalissa, sekä Calgaryn kansainvälinen lentoasema.[34] Kanadan päälentoyhtiö on vuonna 1939 perustettu ja Montréalissa päämajaansa pitävä Air Canada.
Koulutus
- Pääartikkeli: Koulutus Kanadassa
Kanadassa koulutus on provinssien ja niiden sisäisten, pienempien hallinnollisten alueiden järjestämää ja rahoittamaa, minkä vuoksi koulutusjärjestelmä vaihtelee eri puolilla maata. Eniten järjestelmä poikkeaa ranskankielisessä Québecissä. Valtio kuluttaa noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen. Suurimmassa osassa valtiota on mahdollisuus opiskella sekä englanniksi että ranskaksi. Vanhempien ei tarvitse laittaa lapsiaan julkiseen kouluun, ja noin kahdeksan prosenttia oppilaista käykin yksityistä koulua.
Kansainvälisellä tasolla Kanadan koulutustaso on korkeatasoista. Vuoden 2003 PISA-tutkimuksessa, jossa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, Kanada sijoittui selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammalle.[37]
Peruskoulun ensimmäinen luokka aloitetaan Kanadassa yleensä viiden vuoden iässä niin sanotussa kindergartenissa, ja ilmainen, julkisin varoin rahoitettu koulutus jatkuu siitä 12. luokka-asteeseen asti. Lasten täytyy osallistua opetukseen 16. ikävuoteen saakka. Koulut alkavat syyskuussa ja loppuvat kesäkuussa. Vaikka noin kymmenesosa kanadalaisista ei ole suorittanut high schoolia, ja vain seitsemäsosalla on akateeminen loppututkinto, on tilanteeseen näkyvissä nopeaa muutosta osittain siksi, että työmarkkinoilla on alettu vaatia yhä useammin ja voimakkaammin high school -todistus tai jopa akateeminen loppututkinto.
Ontario, Alberta ja jotkin Saskatchewanin kaupungit ylläpitävät julkisin varoin rahoitettuja erillisiä koululautakuntia eri uskontokunnille, yleisimmin katolisille sekä protestanteille. Québecissä koulut on puolestaan jaoteltu ranskan- ja englanninkielisille.
Yliopistojen suhteen suurin ero provinssien välillä on siinä, kuinka paljon julkista rahoitusta ne saavat toimintaansa. Québecin yliopistot saavat eniten varoja käyttöönsä, ja niillä on myös pienimmät koulumaksut. Atlantin läheisyydessä sijaitsevien provinssien yliopistoja on yleensä rahoitettu vähiten, ja jotkut yliopistot ovat lähes kokonaan riippuvaisia yksityisistä varoista. Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuonna 2005 julkaistulla maailman parhaiden yliopistojen listalla Toronton yliopisto sijoittui parhaana kanadalaisena yliopistona sijalle 24. [38]
Turismi
Kanada oli ulkomaisten turistien määrässä maailman 11. suosituin turistikohde vuonna 2004, jolloin maassa vieraili noin 19,15 miljoonaa ulkomaista turistia.[39][40] Turistit toivat maahan rahaa noin 10 325 miljoonaa euroa.[41]
Suosituimpia turistikohteita ovat suurkaupungit, laskettelukeskukset, Kalliovuoret, kansallispuistot, Niagaran putoukset, sekä muut Kanadan luonnonkohteet. Yli kaksi kolmasosaa turismin tuloista tulee kanadalaisilta itseltään, ja jopa noin 75 prosenttia ulkomaisista turisteista tulee Yhdysvalloista. [42]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b c d e f g h i The CIA World Factbook cia.gov. Viitattu 12. toukokuuta 2006.
- ↑ Canada's Population Statistics Canada. Viitattu 12. toukokuuta 2006.
- ↑ Human Development Report – Canada UNDP. Viitattu 12. toukokuuta 2006.
- ↑ Trigger, Bruce G., Pendergast, James F.: Saint-Lawrence Iroquoians, in Handbook of North American Indians, 15. Smithsonian Institution, 1978.
- ↑ The Vikings in Vinland (ca. AD 998-1002) athenapub.com. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ The Vikings Discover America, ca. 1000 Eyewitness History. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ John Cabot's Voyage of 1497 1997. Newfoundland and Labrador Heritage Web Site Project. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ J.M.S. Careless: A Century of New France: 1663-1763 1999. Canadan Heritage Galleries. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ Order in Council Establishing New Brunswick webhome.idirect.com. 1784. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ J.M.S. Careless: Immigration, Colonial Growth and Strife: 1815-1841 1999. Canadan Heritage Galleries. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ Canada in the making: The Rebellions of 1837 and 1838 2001-2005. Canadiana.org. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ a b House passes motion recognizing Québécois as nation 27.11.2006. CBC News. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ Countries of the World (by lowest population density) 2/2006. World Atlas. Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Quebec - Windsor Corridor Jet Train, Canada railwaypeople.com. Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Climate and weather : The Rockies and Pacific region viarail.ca. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ a b c A brief history of Canada 2005. Adventures Great and Small. Viitattu 27.9.2007.
- ↑ a b Forested Ecozones Natural Resources Canada. Viitattu 27.9.2007.
- ↑ Diversity of Canadian Ecozones ec.gc.ca. 1996. Viitattu 22.9.2007.
- ↑ Canada's population clock Statistics Canada. Viitattu 14. toukokuuta 2006.
- ↑ a b c Canada: People MSN Encarta. Viitattu 29. elokuuta 2006.
- ↑ Population by selected ethnic origins, by province and territory Statistics Canada. Viitattu 14. toukokuuta 2006.
- ↑ Statistics Canada – Religion in Canada – tiedot haettu 14. toukokuuta 2006
- ↑ a b c MSN Encarta – Canada – Religion – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
- ↑ Statistics Canada – Population by mother tongue – tiedot haettu 14. toukokuuta 2006
- ↑ Statistics Canada – Population of census metropolitan areas – tiedot haettu 15. toukokuuta 2006
- ↑ Department of Justice Canada – National Sports of Canada Act – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
- ↑ The Conference Board of Canada – National Household Survey on Participation in Sport – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
- ↑ Globe and Mail – Survey: Canadian interest in pro football is on the rise – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
- ↑ a b Canadian Newspaper Association – Canadian Circulation Data – tiedot haettu 6. heinäkuuta 2006
- ↑ Computer Industry Almanac – Worldwide Internet Users Top 1 Billion in 2005 – tiedot haettu 20. kesäkuuta 2006
- ↑ Computer Industry Almanac – USA Leads Broadband Subscriber Top 15 Ranking – tiedot haettu 20. kesäkuuta 2006
- ↑ general Election 2006: Distribution of seats by political affiliation and sex 2006. Elections Canada.
- ↑ J.J. MacCullough: Prime Ministers of Canada filibustercartoons.com.
- ↑ a b c MSN Encarta – Canada – Transportation – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
- ↑ Airports Council International – Passenger Traffic 2005 – tiedot haettu 13. toukokuuta 2006
- ↑ Airports Council International – Traffic Movements 2005 – tiedot haettu 13. toukokuuta 2006
- ↑ Jyväskylän yliopisto – Koulutuksen tutkimuslaitos – Suomen nuorten osaaminen OECD-maiden huippua
- ↑ Shanghai Jiao Tong University – Institute of Higher Education – Top 500 World Universities – tiedot haettu 4. kesäkuuta 2006
- ↑ World Tourism Organization – World's Top Tourism Destinations
- ↑ World Tourism Organization – International Tourist Arrivals by Country of Destination
- ↑ World Tourism Organization – International Tourism Receipts by Country of Destination
- ↑ MSN Encarta – Canada – Tourism – tiedot haettu 29. elokuuta 2006
Yleislähteet
- Statistics Canada Canada's national statistical agency. Viitattu 21.9.2007.
- Study in Canada Edge Interactive. Viitattu 21.9.2007.
- Geographica. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
- Mitchell Beazley Ltd., Bertelsmann Lexikon Verlag GmbH: Maailma nyt: Pohjois- ja Keski-Amerikka sekä Isot-Antillit. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4919-4.
- Maailma tänään: Kanada ja Arktis. Bonniers Specialmagasiner A/S, 1997. ISBN 87-427-0793-5.
- Howlett, Michael ja Ramesh, M.: Political Economy of Canada: An Introduction. McClelland and Stewart, 1992. ISBN 0195413482.
- Wallace, Iain: A Geography of the Canadian Economy. Oxford University Press, 2002. ISBN 0195407733.
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Henrikson, Markku: Kanada, vaahteranlehden maa. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-965-2.
- Maailma tänään: Kanada ja Arktis. Bonniers Specialmagasiner A/S, 1997. ISBN 87-427-0793-5.
Verkkolinkkejä
- Valtion viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
- Pääministerin viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
- Kenraalikuvernöörin viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
- The Atlas of Canada (englanniksi) (ranskaksi) – karttoja
- Statistics Canada (englanniksi) (ranskaksi) – tilastoja
- The Canadian Atlas Online (englanniksi) (ranskaksi)
- Encyclopædia Britannica – Canada (englanniksi)
- MSN Encarta – Canada (englanniksi)
- The World Factbook – Canada (englanniksi)
- Culture.ca (englanniksi) (ranskaksi) – kulttuuri
- Lonely Planet – Canada (englanniksi) – matkailutietoa
- Suomi-Kanada Seura
| ||||||||||||||||||||
Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA