Naton parlamentaarinen yleiskokous
| Naton parlamentaarinen yleiskokous | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Perustettu | 1955 |
| Tyyppi | Nato-maiden parlamenttienvälinen liitto |
| Päämaja | Bryssel, Belgia |
| Puheenjohtaja |
Michał Szczerba ( Puola) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Naton parlamentaarinen yleiskokous[1] (engl. Nato Parliamentary Assembly, ransk. Assemblée parlementaire de l’OTAN[2]) on Nato-liittolaismaiden parlamenttien foorumi, jonka tehtävä on levittää tietoisuutta Pohjois-Atlantin alueen turvallisuusasioista ja vahvistaa transatlanttisia suhteita ja atlanttisia arvoja. Näiksi arvoiksi on määritelty parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate. Parlamentaarinen yleiskokous toimii linkkinä Naton ja sen liittolaismaiden parlamenttien välillä, mutta se on erillinen instituutio Natosta.[3] Yleiskokouksella on täysistunto kaksi kertaa vuodessa.[1]
Naton parlamentaarinen yleiskokous perustettiin vuonna 1955. Siihen kuuluu nykyään 257 valtuuskunnan jäsentä 28:sta jäsenmaan parlamentista ja lisäksi valtuustot 13 Naton liittolaismaasta, neljästä Välimeren kumppanuusmaasta ja kahdeksan tarkkailijavaltuutettua. Eri maiden valtuuskuntien koot perustuvat jäsenmaiden kokoihin ja puolueiden voimasuhteisiin niiden parlamenteissa. Yhteensä valtuutettuja on noin 360. Liitännäisjäsenten valtuuskuntien jäsenet voivat osallistua yleiskokouksen täysistuntoihin, seminaareihin ja lähes kaikkiin komiteoihin. He voivat esittää päätöslauselmia ja lisäyksiä niihin täysistunnoissa sekä toimia raportööreinä komiteoissa, mutta heillä ei ole äänioikeutta eivätkä he osallistu budjetin laatimiseen.[3]
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuosibudjetti on 3,8 miljoonaa euroa.[3] Rahat käytetään Brysselissä sijaitsevan sihteeristön toimintaan.[3][4] Liitännäisjäsenillä ei ole velvollisuutta osallistua yleiskokouksen kustannuksiin.[1]
Suomella on Naton rauhankumppanuusmaana ollut valtuuskunta Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa vuodesta 1998 lähtien. Valtuuskunnassa on neljä jäsentä, joilla ei ole varajäseniä.[1] Vuonna 2023 Suomi liittyi Naton täysjäseneksi.
Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta Eduskunta. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 14.1.2017.
- ↑ À propos de l'AP-OTAN Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (ranskaksi)
- ↑ a b c d About NATO PA Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)}
- ↑ International Secretariat Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
- ↑ NATO PA NATO PA. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||
