Humphrey Gilbert

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sir Humphrey Gilbertin kuva noin vuodelta 1584.

Sir Humphrey Gilbert (noin 15371583) oli Devonista kotoisin ollut englantilainen tutkimusmatkailija, joka oli kruunun palveluksessa Elisabet I:n hallitusaikana. Hän opiskeli navigointia ja sodankäyntiä Oxfordissa, liittyi armeijaan ja haavoittui Le Havressa vuonna 1563.[1]

Gilbert esitti vuonna 1566 ajatuksen, jonka mukaan luoteisväylää purjehtimalla voisi päästä Itä-Intiaan. Kuningatar hylkäsi ehdotuksen ja lähetti Gilbertin sen sijaan Irlantiin, missä Gilbert kukisti kapinaan ja perusti protestanttisia siirtokuntia saaren eteläosaan.[1]

Gilbert esitti vuonna 1566 ajatuksen, jonka mukaan luoteisväylää purjehtimalla voisi päästä Itä-Intiaan. Kuningatar hylkäsi ehdotuksen ja lähetti Gilbertin sen sijaan Irlantiin, missä Gilbert kukisti kapinaan ja perusti protestanttisia siirtokuntia saaren eteläosaan.[1]

Kuingatar tyrmäsi myös Gilbertin suunnitelmat vallata alueita Espanjalta ja Ranskalta, mutta sai valtakirjan vallata "pakanamaita". 3. elokuuta 1583 hän saapui nykyisen Kanadan alueella sijaitsevaan Newfoundlandiin ja valtasi sen Britannian merentakaiseksi siirtokunnaksi. Kotimatkalla hän joutui myrskyyn ja hukkui.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Humphrey Gilbert Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.11.2018.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.