Kone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mekaanista tai sähköistä välinettä. Muita merkityksiä katso Kone (täsmennyssivu).
Kuva erilaisista koneista vuodelta 1890.

Kone tarkoittaa välinettä, jolla määrätyllä tavalla muutetaan kappaleiden asemaa tai muotoa tai muunnetaan energiaa muodosta toiseen. Kone toistaa jatkuvasti tai vähintään aina samankaltaisesti toimintonsa tai toimintojensa yhdistelmän. Toistettavuus tässä rajoittuu luonnollisesti valmistustarkkuuteen. [1]

Kone ei yllä olevan määritelmänsä mukaan välttämättä tee työtä fysikaalisessa merkityksessä, koska koneiksi kyseisen määritelmän mukaan luetaan esimerkiksi käsikäyttöiset mekanismit, kuten mekaaninen ovikello tai lukko, jossa työn tekee ihminen. Toimiakseen kone tarvitsee energialähteen ja tämä energian lähde on yleensä jokin moottori, mutta voi olla myös käyttäjä itse. Työkalun, esimerkiksi haarukan tai lapion, erottaa koneesta se, että sillä tehtävän liikkeen toistettavuus riippuu käyttäjästä. Varhemmin koneen käsitteeseen on liitetty vaatimus liikkuvista osista, mutta koska sähköliesi on myös energiaa muuntava kone ja siinä ei tarvita liikkuvia osia, niin tästä vaatimuksesta on luovuttu. Kone-termin merkitys on tullut laajemmaksi tietokoneen vuoksi, koska kyseisessä koneessa muunnetaan informaatiota muodosta toiseen. Laajin "kone"-termin käyttö esiintyy filosofisessa väitteessä "eläin on kone", jossa koneella tarkoitetaan, että eläimen kaikki, niin mekaaniset, sähköiset ja kemialliset toiminnot toimivat luonnonlakien mukaan eli eläimeen ei sisälly mitään yliluonnollista.

Ihminen ja kone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen ja koneen ero on tekniikan kehittyessä tullut yhä vaikeammin erotettavaksi ja ongelmakohdaksi on tullut yhä enemmän ihmisen määrittely tässä vertailussa. Aihepiirin termeissä on siirrytty automaateista, roboteista ja androideista enemmän käsittelemään kyborgeja, "kyberneettisiä organismeja". Tekniikka ei ole enää välttämättä ihmisen suoraan käyttämä väline, vaan se saattaa olla ihmistä itseään, esimerkkinä sydämentahdistin, sisäkorvaimplantti ja tekonivel.[2]

Koneiden jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laboratoriopaperikone.

Koneita voidaan jaotella sen mukaan, kuinka itsenäistä niiden toiminta on. Esimerkiksi käsiporakone vaatii toimiakseen jatkuvasti ihmisen sitä käyttämään. Automatisoituun tuotantolinjaan liitetty porakone voi toimia itsenäisesti ohjelmointinsa mukaan vikaantumiseen saakka. Koneista voidaan muodostaa erilaisia laitoksia, joissa useat erilaiset koneet tekevät teollisia prosesseja kuten tuotteiden valmistusta. Koneet auttavat ihmisiä tekemään liian raskaat tai yksitoikkoiset työt ihmisten puolesta.

Koneet voidaan jaotella myös niiden käyttötarkoituksen perusteella.

  • Energiaa muuttavat koneet - näitä käytetään primäärienergian muuttamiseksi sekundäärienergiaksi eli ns. energiantuotantoon.
    • Lämpövoimakoneet, joilla muutetaan lämpöenergiaa mekaaniseksi energiaksi.
    • Sähkökoneet, joilla mekaanista energiaa muutetaan sähköksi tai sähköä mekaaniseksi liikkeeksi, esimerkiksi sähkömoottori ja generaattori.
  • Työkoneet - näillä tehdään itse haluttu työ muuntaen sekundäärienergiaa halutuksi työksi.
  • Laite-nimitystä käytetään koneista, joissa mekaaninen toiminnallisuus tai energian muuntaminen on vähäistä muuhun toimintaan nähden, esimerkiksi sähköiset kytkinlaitteet, mittalaitteet, laboratorio laitteet ja tutkimuslaitteet tai koneista, joita käytetään pääasiassa informaation käsittelyyn, esimerkiksi elektroniset laitteet.

Yksinkertaiset koneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fysiikassa nimitetään yksinkertaisiksi koneiksi eräitä yksinkertaisia laitteita, joita ei yleiskielessä tavallisesti nimitetä koneiksi, mutta joita käytetään myös varsinaisten koneiden osina. Sellaisia ovat:

Monimutkaisempia koneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wuolijoki, Jaakko: Koneenelinoppi 1-2; OTAVA Helsinki 1972
  2. Mikkonen Kai, Mäyrä Ilkka, Siivonen Timo:Koneihminen -kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella; Atena Kustannus Oy Jyväskylä, 1997; ISBN951-796-058-01
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.