Suomen Setlementtiliitto

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Teollisuusseutujen evankelioimisseura)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Setlementtiliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö sekä setlementtiyhdistysten keskusjärjestö. Sen jäseniä ovat 36 paikallista setlementtiä ja seitsemän alueellista lapsi- ja nuorisotyön piirijärjestöä. Setlementtiliikkeen palveluksessa Suomessa on runsaat 4000 henkilöä ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee joukko vapaaehtoisia.

Kansalaisjärjestönä Setlementtiliiton perustehtävä on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista. Setlementtiliitto toimi seitsemällä toimialalla, joita ovat asumisen palvelut, monikulttuurinen työ, kansalaisvaikuttaminen, opinto- ja kulttuuritoiminta, lapsi- ja nuorisotyö, seniori- ja vanhustyö sekä vaikeat elämäntilanteet.

Keskusjärjestönä Setlementtiliitto tukee ja yhdistää paikallisia setlementtejä, tuottaa jäsenpalveluja sekä tarjoaa asiantuntijatukea. Yhdessä jäsentensä kanssa Setlementtiliitto levittää setlementtityön toimintamalleja ja koordinoi valtakunnallisia hankkeita.

Setlementtiliitto on pääomistajana kolmessa yhteiskunnallisessa osakeyhtiössä. Vuonna 2000 toimintansa aloittanut S-Asunnot Oy tuottaa yleishyödyllisiä asumisen palveluja, joiden tarkoitus on mahdollistaa hyvin suunniteltuja, tehokkaita, turvallisia, rauhallisia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksinasuville ihmisille sekä perheille. S-Asunnot Oy:n tytäryhtiö Senioriasumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja yli 55-vuotiaille. Oskelakoti on 12-paikkainen, päihdeongelmaisille miehille tarkoitettu asumispalveluyksikkö Helsingin Malmilla.

Setlementtityön perusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus
  • Yhteisöllisyys
  • Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö


Toimintaa ohjaavat arvot

  • Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
  • Erilaisuuden hyväksyminen ja ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus
  • Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan
  • Paikallisuus
  • Usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen
  • Sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen


Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät

  • Yksilön elämänhallinnan edistäminen
  • Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen
  • Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen
  • Yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen

Liiton historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Setlementtiliike syntyi Englannissa 1800-luvun lopussa, kun yliopistojen opiskelijat heräsivät teollistuneen yhteiskunnan lieveilmiöihin – slummiutumiseen, kurjistumiseen ja syrjäytymiseen. He perustivat Lontoon köyhien kortteleihin kansalaiskeskuksia, setlementtejä, joissa tarjottiin rohkaisua, koulutusta ja tukea sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaileville. Ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, perustettiin vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteliin. Työn lähtökohtana oli, ja on edelleen, luottamus ihmisten ja yhteisöjen kykyyn ratkaista ongelmia.

Setlementtiliike levisi nopeasti maailmalle. Suomeen se tuli ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla, kun Alli Trygg-Helenius (1852-1926) perusti Helsingin Kallioon Kansankodin. Varsinaisen setlementtityön käynnistäjä oli Sigfrid Sirenius (1877-1961), jonka toimesta setlementtiliike asettui pysyvästi Suomeen vuonna 1918. Samana vuonna perustettiin Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, myöhemmin nimeltään Suomen Setlementtiliitto.

Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon vuonna 1919. Seuraavina vuosina työkeskuksia, setlementtejä, perustettiin mm. Viipuriin, Tampereelle, Kemiin ja Rovaniemelle. Työmuotoina olivat nuorisotyö, lastentarhat ja eri kansalaisryhmiä yhdistämään tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet.

Suomalaisen setlementtityön perusta on aina ollut sillan rakentaminen eri ryhmittymien välille. Liikkeen tavoitteena on alusta asti ollut pyrkimys edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja etsiä yhteiskunnallista konsensusta.

Suomen Setlementtiliiton ilme ja sen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Setlementtiliiton ilme on vuosikymmenten kuluessa muuttunut maltillisestiselvennä. [1]

1918 perustettu Setlementtiliitto, tuolloin nimeltään Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, käytti oman toiminansa tunnuksena ristinmerkkiä. Vuonna 1929 perustetun setlementtitoiminnan kuukausijulkaisun Yhdysside -lehden tunnukseksi luotiin ristinmerkin lisäksi kättelevät kädet.

1941 liiton nimi vaihtui Kristillis-yhteiskunnalliseksi Työkeskusliitoksi ja omaksui 1940-luvun kuluessa tunnuksekseen risti-ratas-merkin, joka oli alun perin toimintaan liittyvä kerhomerkki. 1983 liitto otti käyttöönsä nykyisen Suomen Setlementtiliitto nimen ja säilytti samalla risti-ratas-merkin virallisena tunnuksenaan.

2009 käyttöön otettu SETLEMENTTI-sana ja -kuvamerkki ovat koko setlementtiliikkeen Suomen toiminnan yhdistävä tunnus ja myös Suomen Setlementtiliiton virallinen tunnus.

Liiton puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton pääsihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Setlementit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Setlementtiliikkeen kansalaisopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitolla on 18 kansalaisopistoa eri paikkakunnilla:

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[2] 425 000 € 403 000 € 403 000 € 367 500 € 360 000 € 360 000 € 360 000 €


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Irene Roivainen valittiin Setlementtiliiton puheenjohtajaksi Vihreä Lanka. 18.11.2010. Viitattu 18.11.2010.
  2. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.