Ero sivun ”Siilinjärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
15 072 muokkausta
p r2.6.5) (Botti lisäsi: ru:Сийлинъярви
Rivi 440: Rivi 440:
[[pl:Siilinjärvi]]
[[pl:Siilinjärvi]]
[[ro:Siilinjärvi]]
[[ro:Siilinjärvi]]
[[ru:Сийлинъярви]]
[[se:Siilinjärvi]]
[[se:Siilinjärvi]]
[[sv:Siilinjärvi]]
[[sv:Siilinjärvi]]

Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 09.47

Siilinjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°04′30″N, 27°39′35″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Kuntanumero 749
Perustettu 1925
Kuntaliitokset Kuopion mlk (osa, 1969) Maaninka (2013)
Kokonaispinta-ala 507,81 km²
219:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 400,97 km²
– sisävesi 106,84 km²
Väkiluku 21 290
47:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 53,10 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 21,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • PS
 • KD
16
9
8
4
3
2
1
www.siilinjarvi.fi

Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 23 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Kunnassa asuu 21 290 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 507,81 km2, josta 106,84 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 53,1 asukasta/km2. Siilinjärven naapurikunnat ovat Kuopio, Lapinlahti, Maaninka ja Nilsiä.

Vuonna 2008 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn mukaan Siilinjärvellä on koko maan toiseksi paras imago oman kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista (vuonna 2007 Siilinjärvi oli kyselyn ensimmäinen). Ensimmäiseksi tässä tutkimuksessa sijoittui Raisio. Myös naapurikaupunki Kuopio on yli 50 000 asukkaan kokoluokassaan menestynyt jatkuvasti imagotutkimuksissa.

Siilinjärvi menestyi erinomaisesti vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kolme siilinjärveläistä ehdokasta valittiin kansanedustajiksi, kun esimerkiksi Kuopiosta valittiin vain kaksi ehdokasta. Eduskuntaan päässeet siilinjärveläiset olivat Jyrki Katainen (kok.), Tuula Väätäinen (sdp) ja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Siilinjärveltä valittiin eniten kansanedustajia uuteen eduskuntaan, kun määrä suhteutetaan kuntien asukaslukuun.[7] Vuonna 2008 tosin Hannakaisa Heikkinen muutti Kiuruvedelle.[8]

Helmikuussa 2008 kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Sotkamon kunnanjohtaja Jari Tolonen. Tolonen seurasi tehtävissään 90-luvun alusta asti kunnanjohtajana toiminutta Jouni Mutasta, joka siirtyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän johtajaksi.[9] Maaliskuussa 2009 Tolonen valittiin Kajaanin uudeksi kaupunginjohtajaksi, jolloin Siilinjärvellä alkoi uuden kunnanjohtajan etsiminen. [10] Elokuussa 2009 ilmoitettiin, että uudeksi kunnanjohtajaksi oli valittu Kaavin kunnanjohtaja Vesa Lötjönen.[11]

Siilinjärvellä ilmestyy Uutis-Jousi -niminen paikallislehti.

Geologia, maantiede ja ympäristö

Kallioperä

Siilinjärven kallioperä on vanhaa ja koostuu useista kivilajeista. Vanhimmat kivet ovat iältään yli 2500 miljoonaa vuotta, kun nuorimpiin kuuluu noin 1880–1870 miljoonan vuoden ikäisiä kiviä. Vanhimmat kivet edustavat nykyisten Alppien tapaisen, mutta ikivanhan jo lähes tasaiseksi kuluneen vuoriston juuriosaa. Nämä ns. pohjagneissit ovat seoskiviä. Nykyään Siilinjärvellä näitä kiviä voi ihastella kantatie 75:n varrella Päivärinteen ABC-aseman jälkeen ennen Sulkavanniityn risteystä tien oikealla puolella olevassa kallioleikkauksessa. Todisteena tulivuoritoiminnasta ovat noin 2060 miljoonaa vuotta vanhat laavakivet. Siilinjärven kallioperän kiviä on hyödynnetty muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineeksi, sekä murskeena ja sepelinä korvaamaan harjujen soraa ja hiekkaa.

Siilinjärven arkeeinen kallioperä rikkoutui noin 2 600 miljoonaa vuotta sitten, kun silloiseen maankuoreen aukeni mahdollisesti 100–200 kilometrin syvyyteen asti ulottuvia repeämiä. Niihin purkautui kivisulaa, josta kiteytyivät muun muassa Yaran (ent. Kemira) kaivoksen alueella nähtävät karbonatiitti- ja glimmeriittikivet samoin kuin feniitti.[12]

Maaperä

Siilinjärven maisemaa ja maapeitettä muovaili suurimmaksi osaksi nykyaikaa edeltänyt Veiksel-jääkausi.

Mannerjään sulaessa suurin osa Siilinjärvestä jäi aluksi meren alle. Tuolloin alue kuului Yoldianmeren ulkosaaristoon. Jälkiä muinaisesta merenrannasta on nähtävissä mäkien rinteillä. Nykyisin silloinen merenranta on Siilinjärvellä noin 150 metrin korkeudessa. Suurten järvien pinnan laskujen ohella soistuminen on eniten muuttanut Siilinjärven maisemaa viimeksi kuluneiden 5000 vuoden aikana.

Nykyisin yleisin maalaji on moreeni. Suurin osa kunnan alueesta on kumpuilevaa kallio- ja moreenimaastoa. Siilinjärven kautta kulkee Suomen pisin yhtenäinen harjujakso. Keskustan alueella harjualue haarautuu. Pidempi haara jatkuu pohjoisluoteeseen ja lyhyempi länsiluoteeseen. Solmukohdassa sijaitseva Patakukkula-Tarinaharju on kerrospaksuudeltaan yksi Suomen suurimpia harjukerrostumia. Se kohoaa ympäristöstään noin 80 metriä ja maakerroksen paksuus on yli 100 metriä. Alueella on myös suppamaastoa. Kunnan keskiosien alavilla alueilla esiintyy runsaasti jäätikköjokien aikanaan aikaan saamia savi- ja silttikerrostumia.

Kasvillisuus

Tutkimusten perusteella on selvitetty, että ennen jääkautta Siilinjärven metsien valtapuina olivat mänty, koivu ja leppä. Metsissä kasvoi myös tammea, jalavaa, saarnea, lehmusta ja pähkinäpensasta. Kuusi oli harvinainen. Tuon aikaisia kasveja olivat muun muassa misteli, tähkäkanerva ja kuningassaniainen.

Jääkauden jälkeen ensimmäinen kasvillisuustyyppi oli tundramainen pioneerikasvillisuus. Koivu levisi alueelle enintään 100–200 vuotta jään sulamisen jälkeen. Tuolloin koivumetsät muistuttivat lähinnä Lapin tunturikoivikkoja. Ilmaston lämmettyä mänty levisi alueella noin 9800–9900 vuotta sitten ja syrjäytti koivun valtapuuna. Tällöin ilmasto oli lämminkesäinen ja kuiva, mutta talvet olivat kylmiä. Rannoilla kasvoi tyrniä. 8000 vuotta sitten alkanut lämpökausi(lämpötila noin kaksi astetta nykyistä korkeampi) toi alueelle lepän. Lämmin kausi jatkui kolmetuhatta vuotta ja tänä aikana yleistyivät myös jalot lehtipuut lehmus, pähkinäpensas, jalava ja tammi. Metsät olivat tuolloin sekametsiä. 5000 vuotta sitten ilmaston alkaessa kylmentyä kuusi levisi alueelle ja syrjäytti lämpökauden lajit. Viimeksi kuluneen 2000 vuoden ajan metsät ovat olleet havupuuvaltaisia.

Vesistöt

Siilinjärven kirkonkylä sijaitsee Siilinjärven luoteisrannalla. Pitkulainen järvi laskee kaakkoisosastaan Juurusveteen.

Historiaa

Ulkonäkymä Siilinjärven kirkosta, kuvan vasemmassa reunassa "Sankariuurna".

Kunnan vaakunan kaksi kassaraa liittyvät Kasurilan kylän nimeen, jonka mukaan itsenäistynyt kunta alun perin määrättiin nimettäväksi. Vaakunan vesilehvä viittaa järveen, jonka mukaan kunta sai nykyisen nimensä.

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä.[13] Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirinmielisairaala. Tuolloin oli tavallista että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi tavallisista ihmisistä.

1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. Näin moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) välistä.

1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) tehtaalla oli suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Nykyään laaja Yaran alue suunnattomine kipsivuorineen hallitsee selvästi maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään jo yksin yli kolmen kilometrin pituinen.

Soraisilla harjuilla merkittävä vaikutus kehitykseen

Koska aikoinaan kunnan nykyisen keskustan läheltä otettiin paljon soraa eritoten teollisuuden ja lähiseutujen tienrakennuksen tarpeisiin, ovat sorakuopat tuttu näky. Siksipä Siilinjärvi valittiin vuonna 1985 Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi (ei kunnaksi, kuten usein mainitaan) Helsingin Sanomien äänestyksessä.[14]

Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tähän aikaan osa nykyistä keskustaa oli vielä koskematonta harjualuetta. Ahmon sora-alueen jälkeen 1950-luvulla alettiin hyödyntää keskustan länsipuolella Tarinaharjun alueella sijainnutta sora-aluetta. Tämä alue nimettiin "ykkösmontuksi". Alueen soravaroja hyödynnettiin erittäin tehokkaasti mistä todisteena on edelleen alueella ammottava suunnaton monttu. Paikoitellen alueelta otettiin soraa, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin aluetta on hyötykäytetty rakentamalla sinne hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.

1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun aluetta ja varsinkin Patakukkulan alueen ainutlaatuista harjumaisemaa. Soranotto alueella loppuikin vaikka aluetta ei virallisesti suojeltu. Soranotto siirtyi tämän jälkeen alueen länsipuolelle kauemmaksi keskustasta Maaningantien varteen, jonne syntyi myöhemmin vielä suurempi soramonttu ns. kakkosmonttu. Tämän lisäksi soramonttuja on syntynyt myöhemmin vielä muun muassa Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen.[12]

Väestö

Väestön kehitys[15]
Vuosi Asukkaita kunnassa
1925 4 699
1930 4 702
1940 5 665
1950 7 190
1960 8 023
1970 10 834
1980 15 182
1990 18 748
2000 19 742
2006 20 609
2010 20 975

Siilinjärvi on yksikielinen suomenkielinen kunta. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Väestö on varsin nuorta. Keski-ikä on 37,6 vuotta. Väestö on myös hyvin koulutettua, sillä 68,9 % 18 vuotta täyttäneistä on suorittanut vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon.

Työttömyys kunnassa on laskenut joka vuosi vuodesta 1993 lähtien. Työttömyysaste oli marraskuussa 2007 5,8 %, joka oli koko Pohjois-Savon pienin.[7]

Väestöstä noin puolet asuu keskustassa ja sitä ympäröivillä asuinalueilla, reilu neljännes maaseutualueella ja vajaa neljännes Toivala-Vuorelassa.

Asuminen

Kerrostaloja rakenteilla Siilinjärven Vuorelassa maaliskuussa 2008.

Suurin osa asumisesta on keskittynyt kunnan etelä-pohjois-suunnassa halkaisevan valtatie 5:n varteen. Tämän lisäksi ympäri kuntaa sijaitsee useita pieniä kyläkeskittymiä. Kesämökkejä kunnassa on 935.

Kahden navan kunta

Vuorelan Sandelsintielle vuonna 2008 valmistunut kerrostalo.

Siilinjärvellä on kaksi suurta asuinkeskittymää, jotka sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan; Kirkonkylä ja Toivala-Vuorela. Kirkonkylän alueella asuu noin 10 000 henkeä ja sen suurimmat asuinalueet ovat; keskusta, Leppäkaarre, Simonsalo, Harjamäki ja Kasurila. Kuopion rajan tuntumassa sijaitseva Toivala-Vuorela on noin 5 000 hengen asuinkeskittymä ja siihen kuuluvat Toivalan, Vuorelan ja Haaparinteen asuinalueet.

Keskustan läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Siilinpään, Sulkavanniityn, Kirkonmäen, Räisälän, Ahmon, Pyylammen, Vesijärven, Joentauksen, Päivärinteen, Honkamäen, Tynnörisen ja Vanhan Pappilan asuinalueet.

Kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi Vuorelaan, Harjamäkeen, Siilinpäähän, Simonsaloon, Kirkonmäelle ja Leppäkaarteeseen.

Vuonna 2009 keskustassa alkoi mittava rakennushanke, kun Asematielle alettiin rakentaa useiden kerrostalojen asuinkokonaisuutta. Kerrostalot tulevat olemaan 4–7-kerroksisia.[16] Toinen suuri menossa oleva rakennushanke on Haaparinteen asuinalueen rakentaminen. Täysin uutta omakoti- ja rivitaloaluetta rakennetaan Toivalan, Vuorelan ja moottoritien väliseen kolmioon. Alueen viisiosainen rakennushanke kattaa yhteensä toistasataa asuinrakennusta. Tällä hetkellä rakennetaan alueen neljättä vaihetta.[17]

Viinamäelle rakentuvia kerrostaloja vuonna 2010.

Siilinjärven asuinalueet

Siilinjärven kylät

Nähtävyydet

Siilinjärven torilla on esiintymislava.

Liikenne

Siilinjärven liikenneyhteydet ovat verraten monipuoliset. Jokaiseen pääilmansuuntaan kulkevien maanteiden lisäksi Siilinjärven keskustassa on juna-asema, jolla matkustajajunat pysähtyvät. Kunnan alueeseen kuuluu syväsatama ja Kuopion lentoasema. Lentoaseman yhteyteen sijoittuu myös veneilyterminaali.

Maantiet

Kunnan läpi kulkee Valtatie 5 etelä-pohjois-suuntaan, valtatie 9 Joensuuhun, kantatie 75 Nurmeksen kautta Kuhmoon ja kantatie 77 Viitasaaren kautta Kyyjärvelle. Siilinjärveltä ajaa moottoritietä pitkin kesäisin reilussa 10 minuutissa ja talvisin reilussa 15 minuutissa Kuopioon.

Seuraavat tiet Valtatie 17:ää lukuun ottamatta kulkevat aivan Siilinjärven keskustan ohi. Valtatie 17 alkaa Vuorelasta.

Kuopio, Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Joensuu (Itään)

Nurmes, Kuhmo (Itään)
Viitasaari (Länteen)

Välimatkoja Siilinjärveltä

Rautatie ja linja-autot

Pääartikkeli: Siilinjärven rautatieasema

Savon rata kulkee kunnan läpi, ja junat pysähtyvät Siilinjärven rautatieasemalla. Päivittäin matkustajajunia kulkee runsaat viisi kappaletta suuntaansa. Seuraava matkustajaliikenteen käytössä oleva asema on pohjoisessa Lapinlahti ja etelässä Kuopio. Myös Toivalassa ja Pöljällä on juna-asemat, joissa matkustajajunat eivät kuitenkaan enää pysähdy. Junamatka Kuopioon kestää alle 20 minuuttia.

Yöjunia ei Siilinjärvellä ole matkustajakäyttöön tarjolla. Linja-auton yöpikavuoro kuitenkin liikennöi Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä päivittäin Siilinjärven kautta. Siilinjärven keskustaajamasta pääsee pikavuoroilla ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Ouluun, Kajaaniin, Nurmekseen, Savonlinnaan sekä poikittaisella pikavuorolla Vaasaan, Seinäjoelle ja Viitasaarelle. Pikavuorot Joensuuhun ajetaan Siilinjärvellä Vuorelan ja Toivalan kaupunginosien kautta.

Lentoliikenne

Pääartikkeli: Kuopion lentoasema

Siilinjärvellä sijaitseva Kuopion lentoasema on noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Siilinjärven keskustasta.

Lentoasemalta pääsee reittilennoilla Helsinkiin ja Riikaan. Tämän lisäksi useiden matkatoimistojen suorat lennot eri lomakohteisiin lähtevät asemalta.

Paikallisliikenne

Siilinjärvellä liikennöivät paikallisliikenteen bussit ovat osa Kuopion paikallisliikenteen verkostoa. Tiheimmin paikallisliikenteen bussit liikennöivät Siilinjärven eteläosissa Toivalassa ja Vuorelassa. Keskustan alueella ja sen ympäristössä (Harjamäki, Leppäkaarre, Simonsalo, Kasurila) bussien liikennöintiväli on noin puoli tuntia. Tämän lisäksi bussiverkosto kattaa myös Jännevirran.

Bussimatka keskustasta Kuopioon paikallisliikenteen vuorolla kestää 30-40 minuuttia. Pikavuorolla matka kestää noin 20 minuuttia.

Elinkeinoelämä

Siilinjärvellä sijaitsee Kuopion lentoasema, jolla toimii myös Ilmavoimien Karjalan Lennosto. Suurimmat yritykset Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tehdas ja apatiittikaivos, Lujabetoni Oy, Hydroline Oy, Virkistysuimala Fontanella ja Kylpylähotelli Kunnonpaikka.

Työttömyyslukemat ovat Pohjois-Savon alhaisimmat (5,8 %) ennen perässä seuraavia naapurikuntia Nilsiää (6,3 %) ja Maaninkaa (7,6 %).[7] Vähäisen työttömyyden selittää osaltaan Siilinjärven sijainti Kuopion kyljessä. Monet Kuopiossa työskentelevät ovat muuttaneet Siilinjärvelle hyvin toimivien sosiaali-ja terveyspalvelujen, sekä halvemman asumisen vuoksi. Siilinjärvi on varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Siilinjärveltä kävi Kuopiossa työssä 3 600 ja Kuopiosta Siilinjärvellä 1 200 työntekijää (v. 2004). Siilinjärven työpaikkaomavaraisuus oli 71,5 prosenttia.

Lähivuosina Toivalaan lentokentän läheisyyteen on kohoamassa Rissalan yrityskylä, jonne toivotaan syntyvän lähivuosina noin 1 500 uutta työpaikkaa.

Viime aikoina on esitetty paljon kritiikkiä kunnan tavasta kehittää Siilinjärven keskustaa. Keskustasta on purettu liiketiloja ja tilalle aiotaan rakentaa vain asuintaloiksi tulevia kerrostaloja, jotka sopisivat ennemmin nukkumalähiöihin kuin kunnan keskustaan. Lisäksi tulevat rakennukset aiotaan rakentaa irrallisiksi, joka vain entisestään pirstaloi keskustaa. Kunta näyttänee hylänneen ajatuksen tehdä keskustasta vetovoimainen liikekeskittymä. Tulevaisuudessa keskusta muuttuneekin vain suureksi asuinalueeksi, jolloin Siilinjärvi viimeistään menettää mahdollisuutensa toimia itsenäisenä kuntana. Yrittäjien etujärjestö Siilinjärven Yrittäjät ja Savon Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti Siilinjärven keskustan kehittämiseksi.

Green Valley

Green Valley on työnimi kunnan eteläosaan Vuorelan ja Haaparinteen väliin rakennettavalle jättimäiselle ostoskeskukselle. Alueen koko tulee olemaan yli 18 hehtaaria, eli samaa luokkaa kuin Pieksämäelle valmistuva Ideapark. Aluetta rakennetaan vuosina 2010–2014. Ensimmäiset liiketilat avautuvat vuonna 2010-luvun alussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 70 miljoonaa. Liiketiloja tulee 53 000 kerrosneliömetriä ja pysäköintipaikkoja 2 300 autolle. Rakentamisesta vastaa YIT.[18]

Green Valleyn uskotaan synnyttävän noin 150 uutta työpaikkaa. Alueelle sijoittuvista yrityksistä ei ole kerrottu julkisuuteen.[19][20][21]

Kunnanvaltuusto

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa:

Kokoomus on ollut Siilinjärvellä suurin voittajapuolue viime vuosina. Vielä vuoden 2000 vaaleissa puolue sai vain 6 paikkaa. Samaan aikaan Keskustan paikkamäärä on vähentynyt jokaisissa kuntavaaleissa 2000-luvulla.

Koulutus

Peruskoulun luokat 1–6:

Siilinlahden koulun alaisuuteen kuuluvat myös Siilinpään ja Päivärinteen koulut. Lisäksi kunnassa on erityiskoulu.

Peruskoulun luokat 7–9:

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Muu koulutus

Ystävyyskaupungit

Siilinjärven kunnalla on kuusi ystävyyskuntaa:

Urheilu

Siilinjärvi on tunnettu pesäpallopaikkakunta. Nykyään jalkapallo ja jääkiekko ovat nousseet kisaamaan kunnan ykköslajin asemasta. Pesäpallon aseman heikkeneminen johtuu osaksi Siilinjärven Pesiksen miesten joukkueen lopettamisesta vuonna 1999. Miesten joukkue fuusioitui tuolloin kuopiolaisen Kelta-Mustat joukkueen kanssa. Uuden seuran nimeksi tuli Puijon Pesis ja kotipaikkakunnaksi Kuopio.

Eniten junioritoimintaa on tällä hetkellä Siilinjärven Palloseuralla. Muita isoja junioriseuroja ovat Siilinjärven Pesis ja Toivalan Urheilijat.

SiiPen ja seuran edeltäjän SiiPon miesjoukkueet pelasivat yhteensä 18 kautta maan ylimmällä sarjatasolla. Vuonna 1986 SiiPo voitti hopeaa. Se on ainoa siilinjärveläisen miesjoukkueen voittama SM-tason mitali. SiiPen naiset ovat pelanneet pääsarjassa lähes 20 vuotta. Vuonna 1999 joukkue voitti Suomen mestaruuden. Silepa pelasi lentopalloa parhaimmillaan SM-sarjassa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Jalkapallossa ToU pelasi vuosina 1983 ja 1985 Kakkosessa.

Vuorelan Veikot voitti miesten rullakiekon Suomen mestaruuden 2009.

Merkittävimmät urheilualueet ovat Mantun pesäpallostadion, Ahmon urheilualue ja Tuplajäät.

Siipen nuoret pelaamassa pesäpalloa

Urheiluseuroja

Tunnettuja siilinjärveläisiä ja Siilinjärvellä vaikuttaneita henkilöitä


Siilinjärven keskusta panoraamakuvassa. Taustalla näkyy Kemiran (nyk. Yaran) kaivos- ja tehdasalue.
Sama maisema noin 4 vuotta myöhemmin.

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  7. ↑ a b c Savon Sanomat
  8. ↑ [1]
  9. ↑ Savonsanomat.fi
  10. ↑ [2]
  11. ↑ [3]
  12. ↑ a b Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry: Kipsivuoren juurella - Siilinjärven luonnon vaiheita, Karisto Oy 2002
  13. ↑ Kuntaesittely – Historia Siilinjärven kunta. Viitattu 31.10.2007.
  14. ↑ Helsingin Sanomat
  15. ↑ Siilinjärvi.fi
  16. ↑ Uutis-Jousi
  17. ↑ Siilinjärvi.fi
  18. ↑ Repo, Harri: YIT kehittää Siilinjärveä kauppakeskukseksi Tekniikka ja Talous. 27.2.2008. Viitattu 28.2.2008.
  19. ↑ Uusi liikekeskus suunnitteilla Vuorelaan 27.2.2008. Siilinjärven Kunta. Viitattu 27.2.2008.
  20. ↑ Juutilainen, Jouko: Jättimäinen kauppakeidas Siilinjärvelle Savon Sanomat. 27.2.2008. savonsanomat.fi. Viitattu 28.2.2008.
  21. ↑ YIT rakentaa suuren kauppapaikan Siilinjärven Vuorelaan Rakennuslehti. 27.2.2008. Viitattu 28.2.2008.

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siilinjärvi&oldid=10483603”