Kivilaji

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kivilaji on kahdesta tai useammasta luonnollisesta mineraalista muodostunut kiviaines, joka on yleensä levinnyt laajalle alueelle. Osa kivilajeista on muodostunut vain yhdestä mineraalista (esim. kalkkikivessä on pelkkää kalsiittia), useimmat koostuvat kuitenkin monesta.[1] Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kivilajeihin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit ovat erotettavissa vasta mikroskoopilla. Maankuoren kivilajeista 95 % on syntynyt sulasta kiviaineksesta ja vain 5 % on kerrostumalla syntyneita tai niistä muuttuneita.[2]

Magmakivilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magmakivilajit ovat syntyneet jähmettymällä magmasta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat plutonisiin eli syväkivilajeihin, jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä tulivuorista maan pinnalle purkautuneesta laavasta syntyneisiin vulkaanisiin eli pintakivilajeihin. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat graniitti, dioriitti, gabro ja peridotiitti sekä pintakivilajeja puolestaan kvartsiporfyyri, andesiitti ja basaltti. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet juonikivilajit, joita ovat muun muassa graniitti- ja dioriittiporfyyri sekä diabaasi.

Sedimenttikivilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedimentti- eli kerrostuneet kivilajit ovat syntyneet, kun kerrostumalla muodostuneet maalajit ovat iskostuneet tai kun vesiliuoksista on saostunut aineksia kiinteäksi kiveksi. Ne jakautuvat kolmeen tyyppiin: klastisia eli mekaanisia sedimenttikivilajeja ovat muun muassa sorasta iskostunut konglomeraatti, hiekasta iskostunut hiekkakivi ja savesta kovettunut savikivi. Kemiallisia sedimenttikivilajeja ovat vesiliuoksista saostumalla syntyneet suola- ja kalkkikivet, joista mainittakoon sintteri ja merkelikivi. Organogeeniset sedimenttikivilajit ovat syntyneet eloperäisen toiminnan seurauksena: kivihiilikauden kasvijäänteistä syntyi kivihiili, ja liitukauden aikana eläneiden eliöiden kalkkikuorista syntyi eloperäinen kalkkikivi, kuten liitu merten planktoneliöiden kuorista.

Metamorfiset kivilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metamorfiset eli muuttuneet kivilajit ovat kivilajeja, jotka ovat syntyneet metamorfoosin seurauksena magma- tai sedimenttikivilajeista. Metamorfoosissa kivilajien kiderakenne ja mineraalikoostumus muuttuu paineen ja lämpötilan kasvun seurauksena. Ilmiötä esiintyy varsinkin vuorijonopoimutuksissa. Yleisimpiä metamorfisia kivilajeja ovat gneissi, kiilleliuske, amfiboliitti, kiteinen kalkkikivi, serpentiinikivi ja vuolukivi. Suomen kallioperästä suurin osa koostuu metamorfisista kivilajeista, lähinnä syväkivistä ja kiilteisistä liuskeista.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalle Taipale ja Jouko T. Parviainen: Jokamiehen geologia. Kirjayhtymä 1995.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taipale ja Parviainen 1995, s. 34.
  2. Taipale ja P1995, s. 37.
  3. Taipale ja Parviainen 1995, s. 48 ja 71.