Karjalan lennosto
| Karjalan Lennosto | |
|---|---|
 Karjalan lennoston joukko-osastotunnus |
|
| Toiminnassa | 1918– |
| Valtio | Suomi |
| Puolustushaarat | Ilmavoimat |
| Aselajit | ilmavoimat |
| Rooli | valmiusyhtymä |
| Tukikohta | Rissala, Kuopion lentoasema |
| Kalusto | F/A-18 Hornet |
| Värit |
 |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Johan Anttila 1.8.2023 alkaen |
Karjalan Lennosto (KARLSTO, aikaisempi lyhenne KarLsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä ja joukko-osastoista. Nimestään poiketen sen päätukikohta ei sijaitse Karjalassa, vaan Pohjois-Savon maakunnassa, Kuopion lentoasemalla Siilinjärven Rissalassa. Lennoston toiminta-alue on Etelä-Suomi.[1]
Yleistietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennostossa palvelee 750 henkilöä, joista palkattua henkilöstöä on 500 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia noin 250 henkilöä. Se on ollut 2015 lähtien Suomen suurin ilmavoimien yksikkö.[2]
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat saavat tarvittaessa käyttöönsä Karjalan lennoston lentotukikohdan Rissalassa.[3]
Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esikunta vastaa lennoston hallinnosta ja sitä johtaa esikuntapäällikkö, joka toimii lennoston komentajan sijaisena. Lennoston kokonaistoiminnan kannalta tärkeitä tehtäviä suunnitellaan, valmistellaan ja toimeenpannaan esikunnassa yhteensä viidellä eri osastolla, jotka ovat henkilöstöosasto, operatiivinen osasto, johtamisjärjestelmäosasto, lentotekninen osasto sekä huolto-osasto.[4]
7. Pääjohtokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
7. Pääjohtokeskus (7. PääJoke) valvoo ja hallitsee ilmatilaa sekä turvaa alueellista koskemattomuutta sekä suunnittelee ilmapuolutustusta. Sen alaisuudessa toimivat alueen tutka-asemat. Pääjohtokeskuksen muodostavat esikunta, valvontakeskus, torjuntakeskus ja tekninen keskus.[4]
Huoltokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoltokeskus ylläpitää lennostoa tuottamalla tarvittavat huoltopalvelut, varastoi perustettaville joukoille varatun materiaalin sekä ylläpitää ajoneuvokalustoa. Tarvittaessa se järjestää maakuljetuksia.[4]
Hävittäjälentolaivue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Hävittäjälentolaivue 31
Lennoston pääkaluston muodostavat Hävittäjälentolaivue 31:n F/A -18 Hornet-torjuntahävittäjät. Se ylläpitää Etelä-Suomen tunnistuslentovalmiutta.[1] Sen pääasiallisena tehtävänä rauhan aikana on valvoa vastuualueensa ilmatilaa sekä tarvittaessa estää ilmatilan luvaton käyttö.
Laivueen komentajana toimii everstiluutnantti Eetu Rikkinen 1.9.2021 alkaen.
Uudet Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät saapuvat Karjalan lennostoon vuonna 2028.[5] Karjalan lennostossa on aloitettu muutostyöt uusien hävittäjien saapumisen johdosta. Kahdella eri konetyypillä tullaan toimimaan vuosina 2026–2028.[6]
Lentoteknikkalaivue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentokniikkalaivue huoltaa ja korjata lentokalustoa. Lentotekniikkalaivue järjestää myös tukitoimintoja, esimerkiksi lentopolttoaineen, varaosat, asiantuntijapalvelut ja maakaluston.[4]
Suojausyksikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojauskomppania kouluttaa varusmiehiä tukikohdan suojaustehtäviin.[7]
Kutsuntojen kautta varusmiespalvelukseen Karjalan Lennostoon määrätyt asevelvolliset voivat suorittaa palveluksensa muun muassa sotilaspoliisi-, lääkintä-, kuljetustehtävissä tai sotilaskeittäjänä. Useimmille aloille koulutetaan miehistön lisäksi myös varusmiesjohtajia aliupseeri- ja reservinupseerikursseilla Ilmasotakoulussa sekä Kainuun Prikaatissa.lähde?
Karjalan Lennostossa palvelee myös komennusmiehinä Ilmasotakoulussa koulutettuja johtokeskusaliupseereita, lentokone-apumekaanikkoja, ilmatorjuntamiehiä sekä sotilaskuljettajia.lähde?
Syksyllä 2021 tukikohdassa alkoi uuden kasarmin rakennus. Uuden kasarmin on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2023. Vanha kasarmi oli tarkoitus peruskorjata, mutta todettiin se olevan niin huonossa kunnossa, että kasarmi päätettiin purkaa ja tilalle aletaan rakentamaan uudisrakennusta. Koko hankkeen arvo on noin 16 miljoonaa euroa.[8]
Viestitekniikkakorjaamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viestitekniikkakorjaamo toimenkuvaan kuuluu lennoston valvonta-, johtamis- ja lennonvarmistusjärjestelmien rakentaminen, asentaminen ja kunnossapito.[4]
Komentajat ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennoston komentajina ovat olleet[9]:
- eversti Oskar Tuomisalo (1913–2004) 1955–1958
- everstiluutnantti Kalevi Sarvanto (1912–1963) 1958–1960
- eversti Lauri Pekuri (1916–1999) 1960–1968
- eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1968–1972
- eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 11. tammikuuta 1972 – 1. maaliskuuta 1978
- eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1. maaliskuuta 1978 – 30. kesäkuuta 1980
- eversti Pertti Tolla (s. 1936) 30. kesäkuuta 1980 – 31. joulukuuta 1984
- eversti Matti Antikainen (s. 1940) 1. tammikuuta 1984 – 30. marraskuuta 1987
- eversti Matti Ahola (s. 1943) 1. joulukuuta 1987 – 30. syyskuuta 1991
- eversti Aarno Liusvaara (s. 1944) 1. lokakuuta 1991 – 30. marraskuuta 1994
- eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1. joulukuuta 1994 – 31. maaliskuuta 1996
- eversti Heikki Lyytinen (s. 1953) 1. huhtikuuta 1996 – 2002
- eversti Hannu Karjalainen (1956 – 2005) 2003 – 16. marraskuuta 2005
- eversti Ari Jussila (s. 1960) 2005 – 2006 ja 1.6.2009 – 30.6.2012
- eversti Juha Suonperä (s. 1958) 2006 – 2009
- eversti Ossi Sivén (s. 1963) 1.7.2012 – 31.8.2015
- eversti Jari Mikkonen (s. 1967) 1.9.2015 –31.7.2017
- eversti Markus Päiviö (s.1969) 1.8.2017 – 14.2.2018 (siirto erityistehtävään Ilmavoimien esikuntaan; myöhemmin tuomio hovioikeudessa mm. esimiesaseman väärinkäyttämisestä)[10][11]
- eversti Timo Herranen 1.3.2018 – 31.12.2020
- eversti Aki Puustinen 1.1.2021 – 31.7.2023
- eversti Johan Anttila 1.8.2023 alkaen
ja esikuntapäälliköt[9]:
- everstiluutnantti Juho Alanko 3. toukokuuta 1977 – 30. syyskuuta 1980
- everstiluutnantti Aku Miettinen 30. syyskuuta 1980 – 31. tammikuuta 1985
- everstiluutnantti Sakari Isosomppi 1. helmikuuta 1985 – 31. maaliskuuta 1987
- everstiluutnantti Carl-Gustav Karling 1. huhtikuuta 1987 – 31. toukokuuta 1990
- everstiluutnantti Seppo Nieminen 1. kesäkuuta 1990 – 31. toukokuuta 1993
- everstiluutnantti Hannu Myöhänen 1. kesäkuuta 1993 – 31. joulukuuta 1997
- everstiluutnantti Lauri Valleala 1. tammikuuta 1998 – 31. joulukuuta 2004
- ...
- everstiluutnantti Timo Antikainen 2018 – 2021
- everstiluutnantti Tomi Böhm 1.3.2021 – 2023
- everstiluutnantti Tommi Pyöriä 1.6.2023 alkaen
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lennoston katsotaan aloittaneen toimintansa vuonna 1918 Lento-osasto 2 -nimisenä. Lentotoiminta alkoi antrealaiselta pellolta, kun sille saapui neljä neuvostoarmeijalta varastettua ranskalaisvalmisteista Nieuport-konetta. Koneita lensivät venäläiset 1. maailmansodan veteraanit, jotka osoittautuivat hyvin taitaviksi. Heidät oli saatu houkuteltua valkoisen armeijan riveihin lentokoneineen lupaamalla, että he saisivat 25000 ruplaa koneelta ja Suomen kansalaisuuden. Sodan jälkeen lentäjille annettiin kaksi viikkoa aikaa poistua maasta, sekä kansalaisuus että rahat jäivät saamatta.[12]
50-luvulla lennosto toimi nimellä 3. lennosto ja sitä aikaisemmin muun muassa nimen Lentorykmentti 3 alla.[13] Lennoston ja sen edeltäjien perinteitä vaalii Karjalan Lennoston kilta.[14]
Rissalassa tapahtui 3. lokakuuta 1978 Ilmavoimien rauhanajan vakavin lento-onnettomuus, jossa kuoli 15 ihmistä. He osallistuivat maanpuolustuskurssin jatkotapaamiseen. Kuolleiden joukossa oli korkea-arvoisia upseereita, poliitikkoja ja yritysjohtajia.[15]
Los Kyherös -yhtye[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Los Kyherös on lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n pääasiassa ohjaajista koostuva yhtye, mutta joukossa on muutamina vuosina ollut myös lentotekniikan edustajia. Yhtyeeltä on ilmestynyt levy vuonna 2001 kantaen nimeä Poltto palaa! Los Kyherös on saanut alkunsa vuonna 1981, jolloin yhtye esitti ensimmäiset itsesanoittamansa kappaleet Hävittäjälentolaivue 31:n laivuejuhlissa. Yhtyeen kokoonpano on myös vaihtunut useasti vuosien varrella. Alussa esiintymiset olivat akustisia laulelmia, joita säestettiin pianolla ja kitaralla. Nykyinen bändi sai alkunsa 90-luvun alussa, jolloin yhtye siirtyi myös sähköiseen kauteen.lähde?
Marraskuussa 2008 albumi Poltto palaa! sai jatkoa, kun Los Kyherös julkaisi uuden albuminsa Gunrock. Idea on pysynyt samana, vain musiikin raskauteen on nyt kiinnitetty enemmän huomiota. lähde?
Pelastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karjalan Lennoston sotilaspalokunta sijaitsee KARLSTO:n sotilasalueella Rissalassa ja se on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokunta joka saa tietyltä vastealueelta tiedon hälytystehtävistä ja osallistuu niihin, jos mahdollista. Virka-aikana tai hävittäjien ollessa ilmassa paikalla on vähintään 2 pelastusmiestä.lähde? Sotilaspalokunnan ajoneuvokalusto:lähde?
- MRA301 - kevyt pelastusauto Toyota Hiace 4x4 vm. 2007
- MRA341 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2002
- MRA342 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2004
- MRA343 - vaahtoauto Scania P400 6x6 vm. 2011
- MRA351 - pelastus-/raivausauto Scania P380 6x6 vm. 2009
- MRA381 - puhdistusajoneuvo Scania P400 6x6 vm. 2010
- MEA331 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2010
- MEA332 - ambulanssi MB Sprinter 315CDI 4x4 vm. 2009
- MEA333 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2005
- Lisäksi yksi suurehko vene "Tyrsky" sekä ilmatyynyaluslähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pernaa, Veli: Karjalan lennoston historia 1918 - 2000. Ilmavoimien historia -sarja osa III. Kuopio: Karjalan lennoston kilta ry, 1997. ISBN 952-90-8731-4.
- Toimituskunta: Suomen ilmavoimat 80 vuotta. Jyväskylä: Suomen ilmavoimat - The Finnish Airforce, 1998. ISBN 952-5026-10-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Karjalan lennosto -Tietoa meistä Ilmavoimat. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Hinkkanen, Riitta: Karjalan Lennosto on kohta Suomen suurin. Viikkosavo, 2014, nro 27, s. 2. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b c d e Lipponen, Tatu: Työilmapiiri Karjalan lennostossa Pro gradu -tutkielma. Maaliskuu 2009. Maanpuolutuskorkeakoulu.
- ↑ Hiltunen, Vesa-Pekka: Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät tulevat Rovaniemelle – Lapin lennosto aloittaa 150 miljoonan euron rakennusprojektin Yle Uutiset. 28.5.2022. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Niiranen, Pekka: Uusien hävittäjien tulo tietää remonttia Karjalan lennostossa, koska F-35-koneen siivet eivät käänny – komentaja: "Muutamia talleja pitää avartaa" Yle Uutiset. 14.12.2021. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Karjalan lennosto - Varusmiehenä meillä Ilmavoimat. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Puolustuskiinteistöt laajentaa ja peruskorjaa Rissalan kasarmia Siilinjärvellä Senaatti. 1.6.2021. Viitattu 27.11.2021.
- ↑ a b Suomen ilmavoimat 80 vuotta s. 35
- ↑ Niiranen, Pekka: Karjalan lennoston komentaja syrjään: taustalla rikosepäily Yle Uutiset. 16.2.2018.
- ↑ Kilpeläinen, Kia: Karjalan lennoston ex-komentaja tuomittiin Lemmenjoen kohuharjoituksesta – herjasi humalassa osallistujia ”homorunkkareiksi” Iltalehti. 25.6.2019.
- ↑ Tuominen, Arvo: Vuoksi virtaa vuolaasti 10.1.2022. Yleisradio. Viitattu 20.12.2023.
- ↑ Lennoston historia :: Karjalan lennoston kilta ry www.karjalanlennostonkilta.fi. 2.9.2023. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Karjalan lennoston kilta kotisivu www.karjalanlennostonkilta.fi. 12.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Rummukainen, Anu: Suomea järkyttäneestä lentoturmasta 40 vuotta: moottori sammui, kone syöksyi järveen, räjähti ja 15 kuoli Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 17.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karjalan lennosto
- Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön evaluointi lähestyy
- Pilven Veikko-lehti 1/2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||
| ||||||||||
