Hakaniemi

Arenan talo

Hakaniemi (ruots. Hagnäs) on rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella. Se sijaitsee kaupunginosajaon mukaan Kallion kaupunginosassa,^lähde? sen Siltasaaren osa-alueella. Meren rannalla sijaitsevan alueen erottaa ydinkeskustasta Siltavuorensalmi ja Linjoista Hämeentie. Hakaniemen postinumero on 00530.

Hakaniemessä sijaitsevat SAK:n päärakennus sekä SDP:n ja Vasemmistoliiton puoluetoimistot ja Helsingin työväentalo. Työväen vappumarssi alkaa Helsingissä usein Hakaniementorilta.

Sijainti

Hakaniemen metroasema avattiin vuonna 1982.

Hakaniemi sijaitsee Kallion eteläosassa. Kruununhaasta sen erottaa Siltavuoren salmi, jonka yli kulkevat Pitkäsilta ja Hakaniemen silta.

Nykyisin Helsingin virallisessa aluejaossa ei ole Hakaniemi-nimistä osa-aluetta eikä ole yksiselitteisesti määriteltävissä, kuinka laajaa aluetta nimi tarkoittaa. Koska alueella on täytetty merenlahtia ja salmia, ei Hakaniemeä myöskään enää ole niemenä alkuperäisessä, aikoinaan selvästi tunnistettavassa muodossaan. Yleensä Hakaniemeksi käsitetään Hakaniemen tori lähialueineen. Tällöin siihen kuuluvat Siltasaaren osa-alueen itäosa sekä eteläisin osa Linjojen osa-alueesta; toisinaan siihen luetaan myös Merihaka. Hakaniemen metroasema sijaitsee osittain Siltasaaren, osittain Linjojen alueella. Aluella kulkeva Hakaniemenranta-niminen katu alkaa Siltasaarenkadulta ja ulottuu Merihakaan saakka, jonka se kiertää rantaa pitkin, itäisimmältä osaltaan kävelykatuna. Tämän rantakadun varrella on myös Maailman rauha -veistos, jonka läheisyydessä olevalta laiturilta on kesäisin vesiliikenneyhteys Korkeasaareen.

Alun perin Hakaniemi oli kuitenkin selvästi mereen pistävä niemi, joka sijaitsi nykyisen Hakaniemen torin ja Merihaan välisellä alueella. Siltasaaresta sen erotti nykyisen torialueen poikki kulmittain kulkenut kapeahko salmi. Niemessä oli 1700-luvun lopulla eläinten laitumena käytetty haka, nimeltään Generalshagen, ja laidunhaan vuoksi niemi sai jo tuolloin nimen Hagnäs. Nimen suomenkielisenä vastineena oli 1880-luvulla Hagnääsi ja vuodesta 1909 Hakaniemi. Tämän niemen mukaan ovat saaneet nimensä muun muassa Hakaniemen kauppahalli, Hakaniemenkatu, Hakaniemenkuja, Hakaniemen metroasema, Hakaniemen puisto, Hakaniemenranta, Hakaniemen silta, Hakaniemen tori ja Hakaniemen torikatu.

Historia

Merenlahden täyttö

Vuonna 1651 rakennettiin ensimmäiset sillat Töölönlahden poikki Vironniemeltä (Kruununhaasta) Vanhaankaupunkiin johtavaa tietä varten. Kun sillat vuonna 1832 jälleen kerran uusittiin, saivat lahdessa olevat saaret nimet Iso Siltasaari ja Pikku Siltasaari. Siltavuorelta Isoon Siltasaareen johtavaa siltaa kutsuttiin Pitkäksisillaksi ja Pikkusiltasaaren yli johtavaa siltaa Pikkusillaksi.

Vuonna 1886 alettiin nykyisen torin kohdalla ollutta, siihenastista Siltasaarta sen pohjois- ja itäpuolisesta manneralueesta (johon myös siihenastinen Hakaniemi oli kuulunut) erottanutta meren salmea täyttää Sörnäisten satamasta saadulla ruoppausmassalla. Täyttömaan mereen valumisen estämiseksi rakennettiin lahden poikki pato maasta, kivistä ja kuusenrungoista. Pian täytön alettua pato antoi periksi. Koska ruoppausmassaa oli runsaasti saatavilla, päätettiin rakentaa uusi pato kauemmaksi lahdelle. Vuonna 1891 Pikkusilta oli yhä jäljellä, mutta se oli jäänyt kuivalle maalle. Torialue kuivui hitaasti ja alueen yli täytyi kulkea pitkospuita pitkin. Vasta vuoden 1897 jouluksi pääsivät torikauppiaat aloittamaan myynnin alueella.

Työväen koti

Näkymä Siltasaareen vuodelta 1908. Kuvan keskellä työväentalon torni.

1800-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli haka. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna 1846 valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla Helsinki alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja Sörnäisen alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja Pitkänsillan toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.

Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan porvariston ja pohjoisen työväen luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja Hakaniemen torilla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 Viaporin kapinan aikana siellä tapahtui niin sanottu Hakaniemen mellakka, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli Helsingin työväentalossa Otto Wille Kuusisen ja V. I. Leninin johdolla.^lähde? Suomen sisällissodan alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.

Myöhemmät vaiheet

Sotien jälkeen puiset talot korvattiin monikerroksisilla tiili- ja kivitaloilla, yhä useammat yritykset ja valtion laitokset muuttivat alueelle, ja 40 000 asukkaan väkiluku kääntyi hiljalleen laskuun.

Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin Merihaka, Itä-Pasilan tyyppinen "betonilähiö". Asukaskato kuitenkin jatkui, ja 1980-luvun taitteessa asukkaita koko Kalliossa oli enää 20 000. Hakaniemen metroasema avattiin vuonna 1982.

Tulevaisuus

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Hakaniemen ja Yliskylän välille. Siltojen rakennus alkaa vuonna 2018.

Hakaniemenrantaan, Merihakaan ja Sörnäisten rantatien ympäristöön on suunnitteilla paljon uusia rakennuksia. Norjalainen Arthur Buchardt haluaisi rakentaa uuden hotellin Maailman rauha -patsaan lähelle. Huonokuntoinen Hakanimen silta ajotaan purkaa.

Hakaniemen metroaseman yhteyteen suunnitellaan rautatieasemaa osana pisararataa.

Kuvia

• 
  Hakaniemen tori
• 
  Siltavuorensalmi kuvattu Hakaniemenrannalta.
• 
  Ympyrätalo
• 
  Hakaniemen kauppahalli
• 
  Hakaniemenkujan arkkitehtuuria.
• 
  Johannes Haapasalon Nyrkkeilijät-patsas Hakaniemessä.
• 
  Pitkäsilta avattiin liikenteelle vuonna 1912.

Lähteet

• Mauri Virtanen (toimittanut): Siltasaari – ennen ja nyt. Helsinki 1993 ISBN 952-90-5088-7.
• Helsingin kadunnimet. Helsinki 1981 ISBN 951-771-220-0.
• Helsinki. Kiinteistökartta 1:10 000.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakaniemi Wikimedia Commonsissa