Vesivoimalat Suomessa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harjavallan voimalaitos alajuoksulta kuvattuna.

Suomessa vesivoimalat ovat olleet aluksi mekaanisen energian tuotantoa varten perustettuja sahojen ja myllyjen voimaloita. Sähkön yleistyessä 1920-luvulla vesivoima siirtyi sähköaikaan sähkömoottoreiden yleistymisen myötä. Vesimyllyjen kanssa rinnakkain on ollut tuulimyllyjä. Suomen ensimmäinen vesisähkövoimala otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimala, otettiin käyttöön 1928. Se oli 178 MW tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin[1], mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen 182 MW:n teholla, vuoden 2011 tehonnoston jälkeen. [2]. Maailman suurimpien vesisähkövoimalaiden, kuten Kolmen rotkon pato Kiinassa, sähköteho on yli satakertainen.

Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[3]

Luettelo vesivoimalaitoksista Suomessa [muokkaa]

Suuret yksiköt (yli 100 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Imatra 178[4] 1000 25,0 Vuoksi Imatra 1928 Imatran Voima/Fortum
Isohaara 106 310 12,0 Kemijoki Keminmaa 1949 Pohjolan Voima
Pyhäkoski 129[4] 555 32,3 Oulujoki Muhos 1951 Imatran Voima/Fortum
Petäjäskoski 182[5] 590 20,5 Kemijoki Rovaniemi 1957 Kemijoki
Taivalkoski 115 480 20,0 Kemijoki Keminmaa 1976 Kemijoki
Pirttikoski 110 490 26,0 Kemijoki Rovaniemi 1959 Kemijoki
Seitakorva 128 430 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi 1963 Kemijoki
Keskisuuret (20–100 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Jumisko 30 310 96,0 Askanjoki Kemijärvi 1954 Pohjolan Voima
Ossauskoski 96 435 15,5 Kemijoki Tervola 1966 Kemijoki
Vanttauskoski 83 415 22,0 Kemijoki Rovaniemi 1970 Kemijoki
Valajaskoski 70 320 11,5 Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki
Tainionkoski 62[4] 330 7,8 Vuoksi Imatra 1949 Imatran Voima/Fortum
Kaltimo 24 135 10,0 Pielisjoki Joensuu 1958 Kaukas/UPM-Kymmene
Kuusankoski 29,4[6] 180 9,2[6] Kymijoki Kouvola 1945 /UPM-Kymmene
Voikkaa 29[6] 178 8,6[6] Kymijoki Kouvola 1929 /UPM-Kymmene
Mankala 25[6] 130 8,1[6] Kymijoki Iitti 1950 Mankala Oy Ab/HE[7]
Anjalankoski 35[6] 9,7[6] Kymijoki Kouvola 1922 Kemijoki Oy
Ahvenkoski 24[6] 110 11,3[6] Kymijoki Pyhtää 1933 E-G/HE[7]
Myllykoski 21[6] 7[6] Kymijoki Kouvola 1928 Pato [8]
Harjavalta 74 400 26,5 Kokemäenjoki Nakkila 1939 Länsi-Suomen Voima
Kolsi 26 150 12,3 Kokemäenjoki Kokemäki 1945 Kolsi Oy/Statkraft Suomi Oy
Melo 64 200 19,5 Kokemäenjoki Nokia 1971 Pohjolan Voima
Pamilo 83 265 49,4 Koitajoki Joensuu 1955 Pamilo Oy/Vattenfall
Nuojua 81[4] 355 22,0 Oulujoki Vaala 1955 Oulujoki/Fortum
Utanen 58[4] 255 15,7 Oulujoki Utajärvi 1957 Oulujoki/Fortum
Pälli 51[4] 240 13,9 Oulujoki Muhos 1954 Oulujoki/Fortum
Jylhämä 57[4] 200 14,0–11,0 Oulujoki Vaala 1951 Oulujoki/Fortum
Montta 43[4] 195 12,2 Oulujoki Muhos 1957 Oulujoki/Fortum
Aittokoski 47[4] 125 28,8 Emäjoki Suomussalmi 1960 Oulujoki/Fortum
Merikoski 39[9] 289 11,0 Oulujoki Oulu 1954 Oulun kaupunki
Seitenoikea 39[4] 125 15,7 Emäjoki Ristijärvi 1961 Oulujoki/Fortum
Leppikoski 21[4] 75 11,1–13,3 Kiehimänjoki Paltamo 1963 Oulujoki/Fortum
Raasakka 36 200 21,0 Iijoki Ii 1970 Pohjolan Voima
Pahkakoski 34 173 20,5 Iijoki Yli-Ii 1961 Pohjolan Voima
Maalismaa 32 171 18,0 Iijoki Ii 1967 Pohjolan Voima
Kierikki 31 157 18,5 Iijoki Ii 1965 Pohjolan Voima
Haapakoski 27 135 16,0 Iijoki Ii 1963 Pohjolan Voima
Pienvoimaloita, luettelo puutteellinen (alle 20 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Eurakoski 0,1 0,5 2,7 Eurajoki Eura 2006 Eurakosken Woima Oy
Katerma 12,5 43 10 Ontojoki Kuhmo 1950 Kajaani Oy/UPM-Kymmene
Kallioinen 13,5 43 9 Ontojoki Sotkamo 1957 Kajaani/UPM-Kymmene
Kuokkastenkoski 1,8 5 10,0 Valtimonjoki Nurmes 1990 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Kuurna 18 115 6,9 Pielisjoki Kontiolahti 1971 Kuurnan Voima Oy/PKS
Lieksankoski 16 75 12,0 Lieksanjoki Lieksa 1960 /Kemijoki Oy
Louhikoski 0,5 2,2 11,0 Saramojoki Nurmes 1987 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Makkarakoski 0,2 1,0 4,0 Noormarkunjoki Pori 1914 A. Ahlström Oy
Palokki 7,4 29,5 20,7 Kermajärvi Heinävesi 1961 /PKS
Paneliankoski 0,3 1,6 6,1 Eurajoki Eura 1921/1961 Paneliankosken Voima Oy
Pankakoski 15 65 10,5 Lieksanjoki Lieksa 1964 /Kemijoki Oy
Pappilankoski 0,5 1,9 7,3 Eurajoki Eurajoki 1924/2008 Paneliankosken Voima Oy
Puhos 0,8 1,5 3,7 Puruvesi Kitee 1961 /PKS
Puntarikoski 6 11 11,7 Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava) Kontiolahti 1957 PKS
Ruskeakoski 3,2 15 20,0 Jänisjoki Joensuun Kiihtelysvaara 1957 /PKS
Saario 1,6 6,3 6,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1984 /PKS
Tammerkoski, keskiputous 7,3[10] 5,7 Tammerkoski Tampere 1932 Tampereen kaupungin sähkölaitos
Tammerkoski, yläputous 6,5[11] 28 7,3 Tammerkoski Tampere 1916 (alkujaan 1891 Tampereen kaupungin sähkölaitos
Vihtakoski 1,4 6,9 8,3 Jänisjoki Joensuun Kiihtelysvaara 1952 /PKS
Vääräkoski 1,8 8,5 7,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1992 /PKS
Keltti 16,5[6] 6,1[6] Kymijoki Kouvola 1940 /UPM
Ediskoski 0,4[6] 3,0 9,1[6] Kymijoki Pyhtää 1990 /HE[7]
Klåsarö 4,6[6] 30 3,1[6] Kymijoki Pyhtää 1983 /HE[7]
Vuolenkoski 11[6] 3,5[6] Kymijoki Iitti 1928 Pato [12]
Korkeakoski 10[6] 13[6] Kymijoki Kotka 1906 /Statkraft Suomi Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Huruskoski 4,8 28 5,3 Huruskoski Varkaus 1912 A. Ahlström Oy/Stora Enso
Jokioinen 0,75 3,4 9 Loimijoki Jokioinen 1926/1999(mod.) Ferraria/Fortum
Koivukoski 1,9[13] 4,5[6] Kymijoki Kotka 1933 /Statkraft Suomi Oy
Parantalankoski[14] 1,2 3,0 13,0 Saarijärven reitti Äänekoski 1960 Parantalankosken Voima Oy
Vaajakoski 3,5 20 2 Vaajavirta Jyväskylä 1942 /Suur-Savon Sähkö
Tyrvää 12,6[15] 6,1[15] Kokemäenjoki Sastamala 1950 Tyrvään Voima Oy[15]/UPM-Kymmene
Äetsä 9,7[16] 6,0[16] Kokemäenjoki Sastamala 1921, uusi voimalaitos 1996 W. Rosenlew & Co Oy [15]/UPM-Kymmene Oyj
Ämmä 16[4] Emäjoki 1959 Fortum
Puutteelliset tiedot
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Tammerkoski, alakoski 5,0 Tammerkoski Tampere 1936 Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas[11][17]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Kemijoki Oy, Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos
  3. ↑ Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l Fortum, vesivoimalaitokset
  5. ↑ [1] Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.11.2010.
  7. ↑ a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010.
  8. ↑ Pato Osakeyhtiön kotisivu
  9. ↑ Merikosken voimalaitos Oulun Energia. Viitattu 14.2.2013.
  10. ↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4.
  11. ↑ a b Tammerkosken voimalaitokset Pirkanmaan ELY. Viitattu 16.10.2010.
  12. ↑ Pato Osakeyhtiön kotisivu
  13. ↑ Päätös nro 97/10/2 (pdf) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Viitattu 1.8.2012.
  14. ↑ Vesirakentaja sivusto 5.9.2009
  15. ↑ a b c d Fokus, 4. osa. Otava, 1965.
  16. ↑ a b Kokemäenjoen käyttötieto
  17. ↑ Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vesivoimalat_Suomessa&oldid=12696939