Pohjois-Karjalan Sähkö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS)

Vuonna 1945 perustettu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on energia-alan palveluyritys, joka tuottaa ja kehittää asumisen ja energiankäytön palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat helpommin hallita omaa energian käyttöään ja kustannuksiaan.

Liiketoiminta koostuu kolmesta yksiköstä, joista Sähköliiketoiminta vastaa sähkön tuotannosta ja hankinnasta sekä sähkön myynnistä koko Suomeen. PKS Sähkönsiirto Oy vastaa sähköverkon rakentamisesta sekä kunnossapidosta Pohjois-Karjalassa ja itäisessä Savossa.

Verkostourakointia harjoittaa siihen erikoistunut urakointiyhtiö ENERKE Oy. Pääkonttori sijaitsee Joensuussa ja yhtiön toimitusjohtajana toimii Jorma Korhonen.

Yritys on saanut vihreän sähkön tuotteilleen Ekoenergia-ympäristömerkinnän.

PKS-Konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKS-konserniin kuuluvat sähkökauppa-, sähkön tuotanto-, verkkopalvelu-, ja verkostourakointiliiketoiminnat sekä sähkönjakelutekniikan asiantuntijapalvelut. Emoyhtiönä toimii Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja tytäryhtiöinä Enerke Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Kuurnan Voima Oy sekä Enerke Oy:n tytäryhtiö SLT-Consults Oy. Emoyhtiöön sisältyvät sähkökauppaliiketoiminta, sähkön tuotanto ja konsernipalvelut.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön omistus jakautuu eri omistajaryhmien kesken seuraavasti:

  • Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy 54,1  %
  • Kunnat 45,3 %
  • Valtio 0,5 %
  • Yritykset 0,1 %

PKS lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perustettu vuonna 1945
  • Liikevaihto 119 miljoonaa euroa
  • Investoinnit 36 miljoonaa euroa
  • Sähköenergian myynti 1612 miljoonaa

kilowattituntia

  • Toimialueen asiakkaiden käyttämä sähkön määrä

1147 GWh

  • Sähköverkon pituus 21 000 km
  • Omaa vesivoimantuotantoa 180 GWh
  • Henkilöstöä 285
  • Asiakkaita 86 300
PKS Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun kuparikaivoksen perustamisella v. 1913 oli keskeinen sija maakunnan sähköistämisessä. Kaivoksen sähköntarve oli suuri, ja sitä yritettiin aluksi tyydyttää oman höyryvoimalaitoksen avulla. Ennen pitkää sähköä tarvittiin kuitenkin enemmän kuin oli mielekästä yrittää itse Outokummussa tuottaa.

Imatran Voima Osakeyhtiö rakensi 110 kV johdon Imatralta Varkauteen, ja Outokumpu Oy rakensi itse 45 kV johdon Varkauden ja Outokummun välille vuonna 1934. Tätä kautta saatua sähköä riitti jaettavaksi paitsi outokumpulaisille ja lähiympäristön asukkaille myös Liperiin. Johto oli myös yhteys valtakunnanverkkoon, millä olikin tärkeä merkitys Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:tä perustettaessa.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy perustettiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höytiäisen lasku-uomassa sijaitseva Puntarikoski oli ensimmäisiä kohteita Pohjois-Karjalassa, jonka vesivoima haluttiin valjastaa laajamittaiseen sähköntuotantoon. Koski varattiin aluksi Outokummun kaivoksen tarpeisiin, ja sittemmin se oli vuokrattuna Joensuun kaupungille. 1930-luvun lamavuodet kuitenkin taittoivat kaupungin suunnitelmat voimalaitoksen rakentamisesta.

Liperissä toiminut Liperin Sähkövoima Oy oli aloitteentekijänä käynnistettäessä syksyllä 1942 neuvottelut Liperin ja Joensuun sekä niiden naapurikuntien yhteisestä voimayhtiöstä, joka ottaisi Puntarikosken rakentaakseen. Ajatuksella oli vastustustakin voitettavanaan, mutta sähköä kuitenkin haluttiin, ja kun Outokumpu Oy ilmoitti olevansa valmis toimittamaan sitä laajalle alueelle, alkoi käytännön työ maakunnallisen sähköyhtiön perustamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n perustava kokous pidettiin 12.5.1945. Kokoukseen osallistuivat useimmat Pohjois-Karjalan kunnista, kuntia Itä-Savosta, Joensuun kaupunki sekä joukko maakunnassa toimineita teollisuus- ja liikeyrityksiä.

PKS Tuotteet - Sähköenergia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • PKS Oiva
  • PKS Vihreä
  • PKS Optimi
  • PKS Spot

PKS:n voimalaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisjoessa:

Jänisjoessa:

Vesivoimalaitokset perustietoineen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuurnan voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1971
  • Putouskorkeus: 6,9 m
  • Suunnitteluvirtaama: 316 m3/s
  • Kokonaisteho: 18 MW
  • Vuosienergia: 115 000 MWh

Puntarikoksen voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1957
  • Putouskorkeus: 11,7 m
  • Suunnitteluvirtaama: 70 m3/s
  • Kokonaisteho: 6 MW
  • Vuosienergia: 11 000 MWh

Ruskeakosken voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1957
  • Putouskorkeus: 20 m
  • Suunnitteluvirtaama: 21 m3/s
  • Kokonaisteho: 3,2 MW
  • Vuosienergia: 15 000 MWh

Saarion voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1984
  • Putouskorkeus: 6,5 m
  • Suunnitteluvirtaama: 29 m3/s
  • Kokonaisteho: 1,6 MW
  • Vuosienergia: 6 300 MWh

Vihtakosken voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1952
  • Putouskorkeus: 8,3 m
  • Suunnitteluvirtaama: 21 m3/s
  • Kokonaisteho: 1,4 MW
  • Vuosienergia: 6 900 MWh

Vääräkosken voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1992
  • Putouskorkeus: 7,5 m
  • Suunnitteluvirtaama: 29 m3/s
  • Kokonaisteho: 1,8 MW
  • Vuosienergia: 8 500 MWh

Palokin voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1961
  • Putouskorkeus: 20,7 m
  • Suunnitteluvirtaama: 40 m3/s
  • Turpiiniteho: 7,4 MW
  • Vuosienergia: 29 500 MWh

Kuokkastenkosken voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1990
  • Peruskorjaus: 2010
  • Putouskorkeus: 10 m
  • Suunnitteluvirtaama: 21 m3/s
  • Turpiiniteho: 1,95 MW
  • Vuosienergia: 5 500 MWh

Louhikosken voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1987
  • Putouskorkeus: 11 m
  • Suunnitteluvirtaama: 5 m3/s
  • Kokonaisteho: 0,5 MW
  • Vuosienergia: 2 200 MWh

Puhoksen voimalaitos

  • Valmistumisvuosi: 1961
  • Putouskorkeus: 3,7 m
  • Suunnitteluvirtaama: 20 m3/s
  • Kokonaisteho: 0,8 MW
  • Vuosienergia: 1 500 MWh

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.