Ero sivun ”1991” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: jbo:1991moi |
|||
Rivi 385: | Rivi 385: | ||
[[pdc:1991]] |
[[pdc:1991]] |
||
[[de:1991]] |
[[de:1991]] |
||
⚫ | |||
[[et:1991]] |
[[et:1991]] |
||
[[el:1991]] |
[[el:1991]] |
||
Rivi 434: | Rivi 433: | ||
[[li:1991]] |
[[li:1991]] |
||
[[ln:1991]] |
[[ln:1991]] |
||
[[jbo:1991moi |
[[jbo:1991moi]] |
||
[[lmo:1991]] |
[[lmo:1991]] |
||
[[hu:1991]] |
[[hu:1991]] |
||
Rivi 452: | Rivi 451: | ||
[[nov:1991]] |
[[nov:1991]] |
||
[[oc:1991]] |
[[oc:1991]] |
||
⚫ | |||
[[uz:1991]] |
[[uz:1991]] |
||
[[pi:१९९१]] |
[[pi:१९९१]] |
Versio 10. lokakuuta 2009 kello 20.05
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) jäseneksi.
- 4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 4. tammikuuta – Kansainvälinen Punainen Risti varoitti ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälänhädästä Afrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä pahaksi kuin vuosina 1984−1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään.
- 5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
- 6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä.
- 13. tammikuuta – Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustaneen siviilin muurin läpi.[1]
- 13. tammikuuta – Portugalin presidentti Mario Soares valittiin toiselle virkakaudelle.
- 14. tammikuuta – Antti "Irwin Goodman" Hammarberg kuoli sydänkohtaukseen Haminassa 47-vuotiaana.
- 15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui.
- 16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa.[2]
- 17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti "kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä". Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan.[2]
- 17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi.
- 19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.[2]
- 20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja liittouman lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen.[2]
- 22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tulee Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.[2]
- 26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkasi Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.[2]
- 27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta.
- 30. tammikuuta – Irakin joukot etenivät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä olivat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtasivat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän.[2]
- 31. tammikuuta – Tšekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
Helmikuu
- 1. helmikuuta – Maanjäristys surmasi yli 300 ihmistä Pakistanissa.
- 6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin.[2]
- 9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
- 12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin "laittomien järjestöjen" perustamisesta ja "kumouksellisesta toiminnasta" 13 vuoden vankeuteen.
- 13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väitti 500 siviilin saaneen surmansa, Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.[2]
- 15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.[2]
- 15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi.
- 16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.[2]
- 16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
- 20. helmikuuta – Mielenosoittajat kaatoivat Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan maan pääkaupungissa Tiranassa.
- 21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.[2]
- 22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.[2]
- 22. helmikuuta – Presidentti Ramiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa Tiranassa.
- 23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen.[2]
- 23. helmikuuta – Armeija kaappasi vallan Thaimaassa.
- 25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.[2]
- 25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
- 25. helmikuuta – Oikeudenkäynti Bulgarian entistä puoluejohtajaa Todor Živkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Živkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli aikanaan suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon.
- 25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan.
- 26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousi 63 000:een.
- 26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen web-selaimen.
- 26. helmikuuta – Lähes kaikki Euroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista.
- 27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.[2]
Maaliskuu
- 3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa. Mellakoissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta.[3]
- 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen, mutta jätti Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulun vielä avoimeksi.
- 5. maaliskuuta – Chilen presidentti Patricio Aylwin julkisti raportin, jonka mukaan hänen edeltäjänsä Augusto Pinochetin valtakaudella oli surmattu yli 2 000 toisinajattelijaa.
- 8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi.
- 9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin Berliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa.
- 14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa.
- 17. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 puoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taas SDP menetti kahdeksan ja Kokoomus peräti 13 paikkaa.
- 26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky.
- 27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- Maalis–huhtikuu – Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttivat kansannousut maan etelä- ja pohjoisosissa Irakin sodan jälkeen.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 687 määräsi Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjuksensa.
- 4. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin Keskustan Esko Aho, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Saara-Maria Paakkinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ritva Laurila.
- 9. huhtikuuta – Saksan hallitus vahvisti tiedot, joiden mukaan Itä-Saksan salainen poliisi Stasi ja länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) olivat olleet läheisessä yhteistyössä 1970- ja 1980-luvuilla.
- 18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
- 24. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk kävi Tanskassa lyhyellä vierailulla. Tämä oli hänen ensimmäinen käyntinsä Pohjoismaissa. Tanskan kansankäräjillä ei päästy vasemmiston vastustuksen vuoksi päättämään Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamisesta.
- 26. huhtikuuta – Pääministeri Esko Ahon hallitus aloitti työnsä. Edellinen Harri Holkerin hallitus oli noussut hallitusten ikätilaston kärkeen ohitettuaan edeltäjänsä, Kalevi Sorsan neljännen hallituksen.
- 27. huhtikuuta – SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio ilmaisi mielipiteenään, että Suomen on syytä varautua hakemaan Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
- 28. huhtikuuta – Teologi Eero Huovinen vihittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi.
- 30. huhtikuuta – Kaksi entisen Itä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. Viimeiset Trabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiö Interflug teki viimeiset reittilentonsa. Tuhansia ihmisiä jäi työttömiksi yhtiöiden toiminnan loputtua.
- 30. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Ahon hallituksen nimityksen jälkeen. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustan Mikko Pesälä.
Toukokuu
- 1. toukokuuta – Valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Tom Westergård siirtyi Vaasan läänin maaherraksi edellisen maaherran Mauno Kangasniemen jäätyä eläkkeelle.
- 4. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Roomassa.
- 15. toukokuuta – Edith Cresson muodosti Ranskan uuden hallituksen. Hänestä tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri.
- 19. toukokuuta – Tohtori Pekka Sauri valittiin Vihreän Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
- 21. toukokuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin pommi-iskussa.[4]
- 21. toukokuuta – Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta ja pakeni Zimbabween, josta hän sai turvapaikan.
- 24. toukokuuta – Guns N' Roses aloitti rock-musiikin historian pisimmän maailmankiertueen.
- 26. toukokuuta – Lauda Airin Boeing 767 putosi lähellä Bangkokia, onnettomuudessa kuoli 223 ihmistä.
Kesäkuu
- 7. kesäkuuta – Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua.
- 7. kesäkuuta – Viihdesarja Kummelin pilottijakso lähetettiin.
- 12. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federaation presidentiksi.
- 14. kesäkuuta – Seitsemän varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinen BTR-60-miehistönkuljetuspanssarivaunu upposi.
- 17. kesäkuuta – Apartheid: Etelä-Afrikka lopetti ihmisten rodun mukaisen syntymärekisteröinnin.
- 23. kesäkuuta – Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja vihittiin tehtäviinsä Trondheimin tuomiokirkossa tuhat vuotta vanhojen perinteiden mukaan. Mielipidemittausten mukaan 84 prosenttia norjalaisista kannatti monarkiaa.
- 25. kesäkuuta – Kroatia ja Slovenia julistivat itsenäistyvänsä Jugoslaviasta.
- 26. kesäkuuta – Kahdeksan tutkijaa aloitti Yhdysvalloissa Arizonan osavaltiossa Biosfääri II -kokeilun sulkeutumalla pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin suuruisen lasikuvun alle. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää itsenäinen, ekologisessa tasapainossa oleva elinympäristö, joka voisi toimia Maan ilmakehän ulkopuolella. Kokeilun piti kestää kaksi vuotta, mutta se ajautui vaikeuksiin ja keskeytettiin heinäkuussa 1992.
- 28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) toiminta päättyi virallisesti.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta – Varsovan liitto hajotettiin virallisesti.
- 1. heinäkuuta – Ruotsi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
- 7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta – Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla nähtiin täydellinen auringonpimennys, joka kesti pisimmillään 6 min 53 s.
- 21. heinäkuuta – Somalian sisällissodan osapuolet solmivat tulitauon ja sopivat vallanjaosta. Presidentiksi valittiin Ali Mahdi Mohamed kahdeksi vuodeksi.
- 28. heinäkuuta – Saksan ympäristöviranomaiset arvioivat, että entisen Itä-Saksan alueen ympäristön puhdistaminen länsieurooppalaiselle tasolle vaatii yli 10 miljardia Suomen markkaa kymmenen vuoden aikana.
- 31. heinäkuuta – Filippiinit päätti sallia entisen presidentin Ferdinand Marcosin lesken Imelda Marcosin paluun yli viisi vuotta kestäneestä maanpaosta kotimaahansa. Hän palasi 4. marraskuuta Filippiineille, jossa häntä odotti syyte valtion varojen kavaltamisesta.
Elokuu
- 1. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Ukrainassa vieraillessaan ns. Chicken Kiev -puheen, jossa hän varoitti ettei Yhdysvallat tue "paikallisdespotismiin" johtavia itsenäistymishankkeita ja varoitti etnisestä vihasta lähtevästä nationalismista.
- 4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla, turma ei vaatinut kuolonuhreja.
- 4. elokuuta – Kansanedustaja Tina Mäkelä valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
- 8. elokuuta – Varsovan radiomasto, kaikkien aikojen korkein rakennelma, romahti.
- 12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisen Itä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
- 18. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitettiin olevan "sairaana" ja hänet asettiin arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asetti varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyi Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Gorbatšovia.
- 21. elokuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta – Venäjä ja Ukraina julistautuivat itsenäisiksi.
- 25. elokuuta – Opiskelija Linus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetettiin.
Syyskuu
- 2. syyskuuta – Asianajaja Matti Wuori valittiin ympäristöjärjestö Greenpeacen johtoon.
- 6. syyskuuta – Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta – Leningrad muutti nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 6. syyskuuta – Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Lothar de Maiziere erosi kaikista poliittisista tehtävistään.
- 7. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden.[1]
- 9. syyskuuta – Tadžikistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
- 11. syyskuuta – Neuvostoliitto ryhtyi kotiuttamaan Kuubassa olleita sotilaitaan.
- 13. syyskuuta – Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Merkkipäivänä järjestettyyn juhlatilaisuuteen Helsingin Finlandia-talossa osallistui noin 1 600 entistä lottaa.
- 15. syyskuuta – Sosialidemokraatit kärsivät murskatappion Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Ingvar Carlssonin hallitus erosi vaalien jälkeen ja Kokoomuksen Carl Bildt muodosti uuden hallituksen.
- 16. syyskuuta – Albanian presidentti Ramiz Alia allekirjoitti ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
- 17. syyskuuta – YK:n jäsenmaiden lukumäärä nousi 166:een, kun Baltian maat, Mikronesia, Marshallsaaret sekä Etelä- ja Pohjois-Korea hyväksyttiin järjestön jäseniksi.
- 19. syyskuuta – Pankkikriisi alkoi: SKOP joutui Suomen Pankin haltuun.
- 21.–30. syyskuuta – IAEA:n tarkastajat löysivät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi niitä kaikkia. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta – Armenia julistautui itsenäiseksi.
- 27. syyskuuta – Amer-yhtymä myi Marimekon Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea Oy:lle.
- 30. syyskuuta – Haitissa tehtiin sotilasvallankaappaus kenraali Raoul Cedrasin johdolla. Presidentti Jean-Bertrand Aristide pakeni Venezuelaan. Yhdysvallat ja Euroopan yhteisö keskeyttivät talousapunsa Haitille ja Amerikan valtioiden yhteisö OAS julisti Haitin kauppasaartoon.
Lokakuu
- 1. lokakuuta – Syvästi tappiollinen sanomalehti Uusi Suomi muutettiin viikkolehdeksi.
- 5. lokakuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk pyysi maailman juutalaisilta anteeksi ukrainalaisten osallistumista Natsi-Saksan juutalaisia vastaan tekemiin rikoksiin toisen maailmansodan aikana. Syyskuun lopussa oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Babyn Jarin rotkossa lähellä Kiovaa toimeenpannusta verilöylystä, jossa oli ammuttu lähes 34 000 juutalaista.
- 8. lokakuuta – Kroatia katkaisi suhteet Jugoslaviaan.
- 10. lokakuuta – Jaakko Lassila erosi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan paikalta epäonnistuneiden ns. Kouri-kauppojen vuoksi.
- 10. lokakuuta − Perustuslaillinen Oikeistopuolue ja Suomen Eläkeläisten Puolue poistettiin puoluerekisteristä.
- 11. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 715 määräsi Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 15. lokakuuta – Viron presidentti Arnold Rüütel, Latvian presidentti Anatolis Gorbunovs ja Liettuan presidentti Vytautas Landsbergis allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
- 18. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen 24 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuoden 1967 kuuden päivän sodan vuoksi.
- 25. lokakuuta – Merivoimat karkotti sotaharjoitusten yhteydessä Suomen aluevesillä liikkuneen sukellusveneen varoituspommeilla.
- 29. lokakuuta – Galileo-avaruusluotain tapasi 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
- 1. marraskuuta – Kansanedustaja Eino Siuruainen siirtyi Oulun läänin maaherraksi Ahti Pekkalan jäätyä eläkkeelle.
- 3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteen uudesta naapurisopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
- 12. marraskuuta – Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssä Dilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.[5]
- 14. marraskuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttivät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta – Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palasi Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta – Suomen markka päästettiin devalvoitumaan 14 %.
- 16. marraskuuta – Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja Ulf Sundqvist valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
- 18. marraskuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg pyysi eroa virastaan, mutta presidentti Mauno Koivisto pyysi häntä jatkamaan. Myös pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa oli pyytänyt eroa, mutta hän perui eronsa keskusteltuaan Koiviston kanssa. Kullberg ja Sorsa olivat vastustaneet markan devalvointia.
- 22. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi järjestön uudeksi pääsihteeriksi egyptiläisen Boutros Boutros-Ghalin.
- 22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan "politiikan moraalisella rappiolla".
- 27. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
- 29. marraskuuta – Viikkolehdeksi muutetun Uuden Suomen viimeinen numero ilmestyi.
- 30. marraskuuta – Suomi-Neuvostoliitto-Seura muutti nimensä Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi.
Joulukuu
- 1. joulukuuta – Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta – Lentoyhtiö Pan American World Airways lopetti toimintansa.
- 4. joulukuuta – Tamperelainen Kansan Lehti ilmestyi viimeisen kerran.
- 7. joulukuuta – Japanin hyökkäyksestä Yhdysvaltain Pearl Harborin laivasto- ja lentotukikohtaan tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tapauksen seurauksena Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan.
- 8. joulukuuta – Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY), jonka päämaja sijoitettiin Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.
- 13. joulukuuta – Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:n jäseniksi.
- 15. joulukuuta – Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon.
- 16. joulukuuta – Kazakstan itsenäistyi.
- 21. joulukuuta – Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan lupasivat siirtää alueillaan olleet Neuvostoliitolle kuuluneet ydinaseet Venäjälle tuhottaviksi.
- 25. joulukuuta – Mihail Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 27. joulukuuta – SAS:n lentokone MD-81 syöksyi maahan Etelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
- 31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.
Syntyneitä
- 2. tammikuuta – Davide Santon, italialainen jalkapalloilija
- 3. tammikuuta – Joonas Nättinen, suomalainen jääkiekkoilija
- 19. tammikuuta – Erin Sanders, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. tammikuuta – Brittany Tiplady, kanadalainen näyttelijä
- 10. helmikuuta – Emma Roberts, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 17. helmikuuta – Bonnie Wright, englantilainen näyttelijä
- 18. helmikuuta – Malese Jow, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Gerran Howell, walesilainen näyttelijä
- 28. helmikuuta – Sarah Bolger, irlantilainen näyttelijä
- 3. maaliskuuta – Víctor Elías, espanjalainen näyttelijä
- 8. maaliskuuta – Devon Werkheiser, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 11. maaliskuuta – Qian Lin, kiinalainen laulaja
- 26. maaliskuuta – Brittney Wilson, kanadalainen näyttelijä
- 28. maaliskuuta – Amy Bruckner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. maaliskuuta – Toni Rajala, suomalainen jääkiekkoilija
- 4. huhtikuuta – Jamie Lynn Spears, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. huhtikuuta – Amanda Michalka, yhdysvaltalainen laulaja ("Aly & AJ") ja näyttelijä
- 12. huhtikuuta – Magnus Svensson Pääjärvi, ruotsalainen jääkiekkoilija
- 13. huhtikuuta – Niilo Syväoja, suomalainen näyttelijä
- 18. huhtikuuta – Joey Gaydos, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. huhtikuuta – Lara Gut, sveitsiläinen alppihiihtäjä
- 28. huhtikuuta – Aleisha Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 17. toukokuuta – Daniel Curtis Lee, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 19. toukokuuta – Jordan Pruitt, yhdysvaltalainen laulaja
- 21. toukokuuta – Sarah Ramos, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. toukokuuta – Erika Umeda, japanilainen laulaja
- 26. toukokuuta – Julianna Rose Mauriello, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. toukokuuta – Kristen Alderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. kesäkuuta – Jordan Hinson, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. kesäkuuta – Tommi Kivistö, suomalainen jääkiekkoilija
- 18. kesäkuuta – Willa Holland, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
- 5. heinäkuuta – Jason Dolley, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. heinäkuuta – Devon Alan, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. heinäkuuta – Mitchel Musso, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 12. heinäkuuta – Erik Per Sullivan, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 16. elokuuta – Evanna Lynch, irlantilainen näyttelijä
- 28. elokuuta – Kyle Massey, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. syyskuuta – Carter Jenkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 5. syyskuuta – Skandar Keynes, englantilainen näyttelijä
- 14. syyskuuta – Lauri Dalla Valle, suomalainen jalkapalloilija
- 20. syyskuuta – Spencer Locke, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Emmy Clarke, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. lokakuuta – Nicolai Kielstrup, tanskalainen laulaja
- 15. lokakuuta – Gabriella Cilmi, australialainen laulaja
- 12. lokakuuta – Annituuli Kasurinen, suomalainen ääninäyttelijä
- 19. lokakuuta – Christopher Gerse, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. marraskuuta – Camila Finn, brasilialainen malli
- 13. joulukuuta – Jay Greenberg, yhdysvaltalainen säveltäjä
Kuolleita
- 8. tammikuuta – Steve Clark, brittiläinen muusikko ("Def Leppard")
- 14. tammikuuta – Antti Hammarberg ("Irwin Goodman"), suomalainen laulaja ja säveltäjä
- 15. tammikuuta – Olavi V, Norjan kuningas
- 17. tammikuuta – Denis Johansson, suomalainen juoksija
- 19. tammikuuta – Eila Rinne, suomalainen näyttelijä
- 30. tammikuuta – John Bardeen, vuosien 1956 ja 1972 Nobelin fysiikanpalkinnot saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 30. tammikuuta – Matti Huttunen, suomalainen juoksija
- 6. helmikuuta – Salvador Luria, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen mikrobiologi
- 14. helmikuuta – Erkki Vala, suomalainen kirjailija
- 21. helmikuuta – Arvo Kemppainen, suomalainen kansanedustaja
- 22. helmikuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
- 7. maaliskuuta – Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti
- 12. maaliskuuta – Ragnar Granit, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut suomalaissyntyinen ruotsalainen hermoston tutkija
- 24. maaliskuuta – Pekka Järvinen ("Albert Järvinen", "Viola Ahti"), suomalainen muusikko ("Hurriganes")
- 1. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä (Helsingin yliopiston kansleri)
- 3. huhtikuuta – Graham Greene, englantilainen kirjailija
- 8. huhtikuuta – Per Yngve Ohlin ("Dead"), ruotsalainen laulaja ("Mayhem") (itsemurha)
- 16. huhtikuuta – David Lean, englantilainen ohjaaja
- 21. huhtikuuta – Willi Boskovsky, itävaltalainen kapellimestari
- 23. huhtikuuta – Harry Moilanen, suomalainen sisustusarkkitehti
- 27. huhtikuuta – Paavo Kastari, suomalainen lakimies ja professori
- 7. toukokuuta – Hans Bender, saksalainen parapsykologian professori
- 14. toukokuuta – Jiang Qing, Kiinan johtajan Mao Zedongin leski (ns. Neljän koplan jäsen)
- 15. toukokuuta – Ronald Lacey, englantilainen näyttelijä
- 21. toukokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja (itsemurhaiskussa Madrasissa)
- 29. toukokuuta – Jorma Kapari, suomalainen runoilija ja kääntäjä
- 1. kesäkuuta – Wolfgang Stegmüller, saksalainen filosofi
- 9. kesäkuuta – Tyyni Tuulio, suomalainen kirjailija
- 9. kesäkuuta – Claudio Arrau, chileläinen pianisti
- 16. kesäkuuta – Raimo Roiha, suomalainen viihdemuusikko
- 2. heinäkuuta – Lee Remick, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. heinäkuuta – Icek-Hersz Zynger ("Isaac Bashevis Singer"), vuoden 1978 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalais-yhdysvaltalainen kirjailija
- 25. heinäkuuta – Lazar Kaganovitš, neuvostoliittolainen poliitikko
- 5. elokuuta – Vera Telenius, suomalainen laulaja
- 6. elokuuta – Shapur Bakhtiar, Iranin pääministeri
- 22. elokuuta – Boris Pugo, Neuvostoliiton sisäministeri
- 29. elokuuta – Veikko Ennala, suomalainen toimittaja
- 1. syyskuuta – Maaria Koskiluoma, suomalainen dramaturgi
- 2. syyskuuta – Alfonso García Robles, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saanut meksikolainen diplomaatti
- 3. syyskuuta – Frank Capra, italialaissyntyinen yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 5. syyskuuta – Pauli Kanerva, suomalainen partiojohtaja ja sosiaalineuvos
- 6. syyskuuta – Mikko Kilpi, suomalainen runoilija
- 10. syyskuuta – Eila Pehkonen, suomalainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Klaus Barbie ("Lyonin teurastaja"), saksalainen natsijohtaja (Gestapon päällikkö)
- 26. syyskuuta – Miles Davis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
- 8. lokakuuta – Dagmar Maria Lange ("Maria Lang"), ruotsalainen salapoliisikirjailija
- 24. lokakuuta – Gene Roddenberry, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja tuottaja (Star Trek-televisiosarja)(s. 1921)
- 26. lokakuuta – Jouni Mömmö, suomalainen laulaja ja kitaristi ("Mana Mana")
- 5. marraskuuta – Robert Maxwell, brittiläinen lehdenkustantaja
- 6. marraskuuta – Gene Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. marraskuuta – Touko Laaksonen ("Tom of Finland"), suomalainen homoeroottinen fetissitaiteilija
- 9. marraskuuta – Ivo Livi ("Yves Montand"), italialais-ranskalainen laulaja
- 11. marraskuuta – Erkki Palolampi, suomalainen sosiaalijohtaja ja kirjailija
- 12. marraskuuta – Juhani Kumpulainen, suomalainen näyttelijä
- 18. marraskuuta – Gustáv Husák, Tšekkoslovakian presidentti
- 24. marraskuuta – Freddie Mercury, brittiläinen laulaja ("Queen")
- 24. marraskuuta – Paul Charles Caravello ("Eric Carr"), yhdysvaltalainen rumpali ("Kiss")
- 6. joulukuuta – Sir Richard Stone, vuoden 1984 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä
- 7. joulukuuta – Matti Lepistö, suomalainen poliitikko
- 16. joulukuuta – Aimo Kanerva, suomalainen taidemaalari
- 21. joulukuuta – Hannes Häyrinen, suomalainen näyttelijä
- 21. joulukuuta – Esko Linnavalli, suomalainen kapellimestari
- 22. joulukuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Pierre-Gilles de Gennes
- Nobelin kemianpalkinto: Richard R. Ernst
- Nobelin lääketieteen palkinto: Erwin Neher ja Bert Sakmann
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Nadine Gordimer
- Nobelin rauhanpalkinto: Aung San Suu Kyi
Levytyksiä
- Alice Cooper - Hey Stoopid
- Beherit – The Oath of Black Blood
- Carcass – Necroticism: Descanting the Insalubrious
- Cannibal Corpse – Butchered at Birth
- Death – Human
- Guns N' Roses – Use Your Illusion I ja II
- Metallica – Metallica
- Nirvana – Nevermind
- Michael Jackson – Dangerous
- Nuclear Assault – Out Of Order
- Juice Leskinen - Taivaan kappaleita
- U2 – Achtung Baby
- Pearl Jam – Ten
- Red Hot Chili Peppers – Blood, Sugar, Sex, Magic
- R.E.M. – Out of time
- Roxette – Joyride
- Soundgarden – Badmotorfinger
- Queen – Innuendo ja Greatest Hits 2
- Seal – Seal
- Sepultura – Arise
- 2Pac - 2Pacalypse Now
Muuta
Lähteet
- ↑ a b 1991: Bloodshed at Lithuanian TV station BBC: On This Day. Viitattu 13.01.2007.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p 1991 Gulf War chronology 09/03/96 - 02:33 PM ET. USA Today. Viitattu 16.01.2007.
- ↑ Rodney King reluctant symbol of police brutality CNN. Viitattu 07.03.2007.
- ↑ 1991: Bomb kills India's former leader Rajiv Gandhi BBC: On This Day. Viitattu 07.03.2007.
- ↑ The Santa Cruz Massacre About East Timor & Indonesia Action Network/U.S.. Viitattu 15.10.2006.