Siirry sisältöön

Matti Huttunen

Wikipediasta
Matti Huttunen
Henkilötiedot
Syntynyt23. helmikuuta 1930
Vesanto
Kuollut30. tammikuuta 1991 (60 vuotta)
Kansalaisuus Suomi Suomi
Uran tiedot
Pituus 180 cm
Laji kestävyysjuoksu
Seura Vesannon Urheilijat (-1955)
Kaipolan Vire (1956-)
Kilpauran kesto 1952–1963
Saavutukset
Ennätykset 800 m: 1.51,5 (1955)
1 000 m: 2.25,4 (1954)
1 500 m: 3.44,4 (1957)
Maili: 4.09,2 (1962)
3 000 m: 8.04,8 (1962)
5 000 m: 13.51,8 (1959)
10 000 m: 29.54,8 (1959)
Tämä artikkeli käsittelee juoksijaa. Matti Huttunen on myös psykiatri

Matti Kalervo Huttunen (s. 23. helmikuuta 1930 Vesanto30. tammikuuta 1991) oli keskimatkojen juoksija huippuvuosien ollessa 1950-luvun loppupuoliskolla. Hän voitti 5 000 metrillä kaksi Suomen mestaruutta tehden samalla matkalla vuonna 1959 Suomen ennätyksen, joka säilyi yhdeksän vuotta.[1]

Nousu kansalliseen kärkeen keskimatkoilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliseen kärkeen Matti Huttunen nousi kauden 1953 aikana. Hän oli Suomen 800 metrin vuositilastossa neljänneksi (1.52,0) ja 1 500 metrillä kolmanneksi (3.49,4) paras.[2] Ensimmäisen kerran hän oli Kalevan kisojen loppukilpailussa vuonna 1954 sijoittuen 1 500 metrillä neljänneksi.[3] Hän teki heinäkuussa 1955 juostessaan Helsingin olympiastadionilla 3 000 metrillä Eero Tuomaalan Suomen ennätystä sivuavan tuloksen 8.08,8.[4] Elokuun 1955 Kalevan kisoissa Huttunen otti ensimmäisen Kalevan Kisa-mitalinsa sijoittuessaan Vuorisalon ja Kakon jälkeen kolmanneksi.[5]

Kansallista menestystä Kaipolan ryhmässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirryttyään Kaipolan Vireen riveihin kaudesta 1956 lähtien Matti Huttunen oli keskeinen SM-mitalien tuoja seuralle. Vuodesta 1957 tuli jo menestystä eli kolme mestaruutta (5 000, 4 x 1 500 ja maastossa joukkue).[2]

Seuraavaa merkittävää menestystä tuli vuonna 1959. Matti Huttunen teki uuden 5 000 metrin Suomen ennätyksen Helsingin olympiastadionilla kesäkuussa 1959 voittaessaan tasaisessa kisassa Reijo Höykinpuron[6], joka kestikin seuraavat yhdeksän vuotta.[1] Lisäksi tuli samat mestaruudet kuin vuonna 1957 eli 5 000 metriä radalla ja viestivoitot radalla ja maastossa.

Seuraavina vuosina hän oli edelleen mukana Kaipolan Vireen voittoisassa 4 x 1 500 metrin viestijoukkueessa vuosina 1960–1963. Näissä viestijoukkueissa Huttusen lisäksi juoksivat mm. Esa Laine, Sakari Peltoniemi, Erkki Rantala , Olavi Salonen ja Esko Sirén. Radalla Huttunen saavutti uransa alkuvuosien päämatkalla 1 500 metrillä eli SM-pronssia 1961 ja -hopeaa 1962.[2]

Uransa jälkeen jatkoi työtään Kaipolassa toimien aktiiviuransa jälkeen seuran valmentajana.[7]

[2]

  • Suomen mestari 5 000 metrillä 1957 ja 1959
  • Maastojuoksun Suomen mestaruuskisoissa 5 km:n henkilökohtainen hopea 1957 ja pronssia 1959
  • Suomen mestari 4 × 800 metrillä ja 4 × 1 500 metrillä yhteensä 11 kertaa
  • Suomen mestari maastojuoksun joukkuekilpailussa yhteensä 2 kertaa eli 1957 ja 1959
  • Savon Sanomat -lehden myöntämän Savon parhaan urheilijan mitali vuonna 1953.[8]
  1. a b Virtamo, Keijo (päätoim.): Fokus Urheilu 2. osa, s. 536. Otava, 1970.
  2. a b c d Matti Huttunen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  3. EM-kisamahdollisuutemme kirkastuivat Turussa. Helsingin Sanomat, 14.8.1954, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.
  4. Suomi palaa maailmanennätysluetteloihin - Yllätyspaukku: Huttusen SE-aik. 3000:lla. Helsingin Sanomat, 2.7.1955, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.
  5. Rajun 1500 metrin parhaat Vuorisalo ja Kakko. Helsingin Sanomat, 15.8.1955, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.
  6. Suomen juoksijat jälleen valmiit vaativiin tehtäviin - Matti Huttunen ja Reijo Höykinpuro alittivat 14 min. 5.000 m:llä, Pohjoismaiden, Suomen ja Stadionin uusi ennätys on 13.51,8! Helsingin Sanomat, 24.6.1959, s. 19. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.
  7. Matti Huttunen: Jokainen Kaipolan juoksija tänä kesänä huippuvireessä. Helsingin Sanomat, 13.6.1965, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.
  8. Matti Huttunen Savon paras urheilija. Helsingin Sanomat, 2.12.1953, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.2.2025.