Soundgarden

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soundgarden
Soundgarden esiintymässä kesällä 2011.
Soundgarden esiintymässä kesällä 2011.
Tiedot
Toiminnassa 1984–1997, 2010–2017
Tyylilaji progressive grunge, alternative rock, heavy metal, grunge, alternative metal
Kotipaikka Seattle, Washington, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Matt Cameron
Kim Thayil
Ben Shepherd

Entiset jäsenet

Chris Cornell

Levy-yhtiö

Sub Pop Records
SST Records
A&M Records

Aiheesta muualla
Kotisivut

Soundgarden oli seattlelainen grunge-yhtye ja tyylilajin tunnetuimpia edustajia. Yhtyeen perustivat Chris Cornell (laulu) ja Kim Thayil (kitara) vuonna 1984. Yhtyeen suurimpina vaikuttajina toimivat Black Sabbath ja Led Zeppelin.

Yhtyeen tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Outshined", "Rusty Cage", "Spoonman", "The Day I Tried To Live", "Black Hole Sun" ja "Pretty Noose".

Soundgarden perustettiin vuonna 1984. Tuolloin Chris Cornell soitti rumpuja ja lauloi, Hiro Yamamoto soitti bassoa ja Kim Thayil kitaraa. Myöhemmin Scott Sundquist tuli rumpaliksi, jolloin Chris pystyi keskittymään yhtyeeseen laulajana. Vuonna 1986 Scott lähti yhtyeestä ja hänen tilalleen tuli Matt Cameron.

Yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa Ultramega OK vuonna 1988 ja sai sillä Grammy-ehdokkuuden. Vuonna 1989 julkaistiin yhtyeen toinen albumi Louder Than Love. Yamamoto lähti yhtyeestä ja Jason Everman tuli hänen tilalleen. Vielä saman vuoden aikana basisti vaihtui taas Ben Shepherdiksi.

Yhtyeen kolmas albumi Badmotorfinger julkaistiin 1991. Kappaleet "Rusty Cage" ja "Outshined" saivat suosiota grunge-aallon myötä, ja albumeja myytiin yli miljoona.[1]

Varsinainen läpimurtolevy oli vuonna 1994 julkaistu Superunknown. Albumin suuri hitti "Black Hole Sun" on luultavasti yhtyeen tunnetuin kappale. Muita hittejä olivat "Spoonman" ja "The Day I Tried to Live". Levyllä korostuivat voimakkaat psykedeelisen rockin vaikutteet.

Vuonna 1996 yhtye julkaisi viidennen albuminsa Down on the Upside, joka oli aikaisempia albumeita kevyempi. Tästä muun muassa kitaristi Kim Thayil ei pitänyt. Samalla yhtyeen jäsenten turhautuminen alkoi ilmentyä. Albumin promokiertue päättyi seuraavan vuoden helmikuussa, kun basisti Shepherd heitti bassonsa ilmaan turhautuneena laitevian takia ja lähti pois lavalta.

Soundgarden hajosi vuoden 1997 huhtikuussa ja saman vuoden aikana julkaistiin kokoelma A-Sides. Yhtyeen keulahahmo Chris Cornell aloitti soolouran ja siirtyi sittemmin Audioslave-yhtyeeseen. Matt Cameron siirtyi Pearl Jamin rumpaliksi.

Cornell ilmoitti vuoden 2010 ensimmäisinä päivinä Facebook- ja Twitter-sivuillaan Soundgardenin palaavan lavoille. He esiintyivätkin Lollapaloozassa elokuussa 2010 ja julkaisivat uuden kokoelma-albuminsa Telephantasmin syyskuussa 2010 ja uuden albuminsa King Animal marraskuussa 2012.

Marraskuussa 2014 Soundgarden julkaisi kolmilevyisen kokoelman Echo of Miles: Scattered Tracks Across the Path, joka sisälsi useita aiemmin julkaisemattomia kappaleita, aiempien singlelevyjen B-puolia, uudelleenmiksattuja kappaleita ja yhtyeen tekemiä covereita.[2] Kim Thayil myös puhui yhtyeen aikeista aloittaa uuden levyn tekeminen vuoden 2015 aikana.[3]

Yhtyeen laulaja Chris Cornell kuoli äkillisesti 18. toukokuuta 2017 muutama tunti yhtyeen Detroitin konsertin jälkeen.[4] Hän surmasi itsensä konsertin jälkeen hotellin kylpyhuoneessa.[5]

Entiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Soundgarden jyrää synkästi. Helsingin Sanomat, 9.3.1994, s. 50. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.2.2021.
  2. SOUNDGARDEN RELEASES 3-CD RARITIES COLLECTION NOV 24: ECHO OF MILES: SCATTERED TRACKS ACROSS THE PATH soundgardenworld.com. 28.10.2014. Viitattu 13.4.2015.
  3. Bienstock, Richard: Soundgarden's Kim Thayil Talks 'Echo of Miles,' a New Collection of Originals, Covers and Oddities Guitar World. 24.11.2014. Viitattu 13.4.2015.
  4. Soundgardenin laulaja Chris Cornell on kuollut Helsingin Sanomat. 18.5.2017. Viitattu 18.5.2017.
  5. Chris Cornell: Police Report Details Singer's Final Hours Rolling Stone. Arkistoitu 19.5.2018. Viitattu 20.5.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]