Ero sivun ”1995” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.148.232.75 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Mikko Paananen tekemään versioon. |
|||
Rivi 77: | Rivi 77: | ||
*[[18. kesäkuuta]] – Kilpa-autoilija [[Jyrki Järvilehto]] voitti ensimmäisenä suomalaisena [[Le Mans]]in 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä. |
*[[18. kesäkuuta]] – Kilpa-autoilija [[Jyrki Järvilehto]] voitti ensimmäisenä suomalaisena [[Le Mans]]in 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä. |
||
*[[20. kesäkuuta]] – [[Vasemmistoliitto]] erotti kansanedustajat [[Mikko Kuoppa|Mikko Kuopan]] ja [[Esko-Juhani Tennilä]]n eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen [[Veijo Puhjo]]lle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan. |
*[[20. kesäkuuta]] – [[Vasemmistoliitto]] erotti kansanedustajat [[Mikko Kuoppa|Mikko Kuopan]] ja [[Esko-Juhani Tennilä]]n eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen [[Veijo Puhjo]]lle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan. |
||
*[[30. kesäkuuta]] - Kuuluisuus Anton Pouttu syntyi. |
|||
=== Heinäkuu === |
=== Heinäkuu === |
Versio 1. lokakuuta 2009 kello 16.32
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin.
- 1. tammikuuta – World Trade Organization korvasi GATT:n.
- 1. tammikuuta – Kosken (Hl) kunta muutti nimensä Hämeenkoskeksi.
- 6. tammikuuta – Poliisi löysi Manilassa tulipaloa tutkittaessa pommitehtaan ja tietokoneen, joka sisälsi suunnitelmat al-Qaidan massiivisesta 11 lentokoneen kaappaussuunnitelmasta 21. tammikuuta.
- 9. tammikuuta – Valeri Poljakov teki uuden avaruudessa oleskeluennätyksen: hän sai täyteen 366 vuorokautta Mir-avaruusasemalla.
- 13. tammikuuta – Tasoristeysonnettomuus Iitin Kausalassa. Erikoispikajuna Sibelius törmäsi betonielementtilastissa olleeseen rekkaan ja suistui kiskoilta.
- 13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
- 17. tammikuuta – Yli 5 000 ihmistä kuoli Japanissa, kun Kōbessa sattui 7,2:n richterin maanjäristys.
- 17. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin ja viisi muuta pankin johtohenkilöä 26 miljoonan markan korvauksiin Siltapankki Oy:lle. Sundqvist velvoitettiin maksamaan summasta yksin 12 miljoonaa, loput 14 miljoonaa määrättiin kaikkien yhteisesti maksettavaksi.
- 18. tammikuuta – Etelä-Ranskasta, läheltä Vallon-Pont-d'Arcia, löydettiin 17 000 – 20 000 vuoden ikäisiä luolamaalauksia.
- 21. tammikuuta – Ulkoministeri Heikki Haavisto joutui eroamaan saatuaan vakavan sairauskohtauksen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen määrättiin hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä.
- 22. tammikuuta – Kaksi itsemurhapommittajaa surmasi 19 israelilaista Israelissa.
- 22. tammikuuta – Amer-yhtymä myi omistamansa kustannusyhtiön Weilin+Göösin WSOY:lle.
- 23. tammikuuta – Lumimyrsky vaikeutti liikennettä maalla ja merellä Suomen eteläosassa.
- 25. tammikuuta – Venäjä oli lähellä suorittaa ydinaseiskun, kun norjalainen tutkimusraketti tulkittiin Olenegorskin tutka-asemalla vihamieliseksi Yhdysvaltojen Trident-ohjukseksi.
- 27. tammikuuta – Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Leirillä oli vuosina 1940–1945 surmattu noin 1,5 miljoonaa ihmistä, suurimmaksi osaksi juutalaisia.
- 31. tammikuuta – Presidentti Bill Clinton vahvisti 20 miljardin dollarin lainan Meksikolle maan talouden vakauttamiseksi.
- 31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
Helmikuu
- 1. helmikuuta – Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäsen Paavo Rantanen nimitettiin Heikki Haaviston tilalle ulkoministeriksi.
- 4. helmikuuta – Puolan presidentti Lech Wałęsa joutui riitaan parlamentin kanssa. Wałęsa vaati parlamenttia hajottamisen uhalla erottamaan pääministeri Waldemar Pawlakin, jota hän syytti uudistusten jarruttamisesta, parlamentti taas uhkasi haastaa Wałęsan valtakunnanoikeuteen presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä, mikäli tämä hajottaisi parlamentin. Taustalla olivat erimielisyydet valtion budjetista. Kriisi laukesi, kun Pawlak erosi oma-aloitteisesti pääministerin paikalta 8. helmikuuta.
- 9. helmikuuta – Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki ilmoittivat yhdistyvänsä.
- 12. helmikuuta – Dresdenissä Saksassa alkoivat kaksipäiväiset kaupungin pommitusten 50-vuotismuistojuhlat.
- 15. helmikuuta – FBI pidätti Kevin Mitnickin, jota syytettiin kymmeniin tietokonejärjestelmiin murtautumisesta.
- 23. helmikuuta – Autolautta Estonian hylky rauhoitettiin Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisellä sopimuksella.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin sijoituspankki Barings PLC kaatui meklarin menetettyä 1,4 miljardia dollaria Tokion pörssissä.
Maaliskuu
- 1. maaliskuuta – Puolan pääministeri Waldemar Pawlak erosi parlamentista, hänen seuraajakseen nousi entinen kommunisti Jozef Oleksy.
- 2. maaliskuuta – Nick Leeson pidätettiin Barings-pankin kaatumiseen johtaneista teoista.
- 3. maaliskuuta – YK-rauhanturvaajat vetäytyivät Somaliasta.
- 14. maaliskuuta – Norman Thagardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen astronautti, joka nousi avaruuteen venäläisellä aluksella.
- 19. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Suurin voittaja oli SDP 63 eduskuntapaikalla ja suurin häviäjä SMP, joka menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. Myös Suomen Keskusta koki 11 paikan tappion.
- 20. maaliskuuta – Korkein totuus -lahkon jäsenet päästivät sariinikaasua Tokiossa viiteen junaan, 12 ihmistä kuoli ja 5 500 sai vammoja.
- 22. maaliskuuta – Kosmonautti Valeri Poljakov palasi maahan ennätyksellisen 438 vuorokauden oleskelun jälkeen Mir-avaruusasemalta.
Huhtikuu
- 9. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori valittiin toiselle virkakaudelleen.
- 13. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Lipposen I hallituksen virkaansa.
- 18. huhtikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö Pientalonpoika Oy teki konkurssin.
- 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku: liittovaltion virastossa Oklahoma Cityssä räjähti pommi, 168 ihmistä kuoli.
- 27. huhtikuuta – Lapin sodan ja samalla jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
- 29. huhtikuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys presidentti Nursultan Nazarbajevin virkakauden jatkamisesta ilman vaaleja vuoteen 2000 saakka, jonka ilmoitettiin saaneen yli 95 prosentin kannatuksen. Nazarbajev itse kiisti pyrkivänsä diktatuuriin.
Toukokuu
- 7. toukokuuta – Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Loppuottelussa voitettiin Ruotsi tuloksella 4-1.
- 9. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Merkkitapausta juhlistettiin neljän päivän aikana Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Moskovassa. Länsimaiden johtajat eivät osallistuneet Moskovan juhlallisuuksiin Tšetšenian sodan vuoksi. Suomen presidentti Martti Ahtisaari osallistui Lontoossa, Pariisissa ja Moskovassa pidettyihin tilaisuuksiin.
- 11. toukokuuta – New York Cityssä yli 170 maata päätti jatkaa ydinsulkusopimusta määräämättömän ajan ilman ehtoja.
- 13. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa.
- 14. toukokuuta – Dalai Lama julisti 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Panchen Laman 11. reinkarnaatioksi.
- 14. toukokuuta – Suomen etelä- ja keskiosassa oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas lumipyry.
- 16. toukokuuta – Viron presidentti Lennart Meri aloitti virallisen vierailun Suomessa ensimmäisenä Viron valtionpäämiehenä yli 50 vuoteen.
- 17. toukokuuta – Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
- 17. toukokuuta – Suomen Maaseudun Puolue päätettiin hakea selvitystilaan, koska se ei pystynyt maksamaan velkojaan Pientalonpoika Oy:n konkurssipesälle. Puoluetuen maksaminen SMP:lle lopetettiin.
- 23. toukokuuta – Java-ohjelmointikieli julkistettiin.
- 27. toukokuuta – Näyttelijä Christopher Reeve halvaantui pudottuaan hevosen selästä ratsastuskilpailussa Virginian Charlottesvillessa.
- 28. toukokuuta – 7,6:n richterin maanjäristys surmasi 2 000 ihmistä (2/3 kaupungin asukkaista)lähde? Neftegorskissa Venäjällä.
- 29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa häkeistään yli 250 sinikettua, joista suuri osa kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin "kettutytöt".
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta – Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla alkoi vilkkain hurrikaanikausi 62 vuoteen.
- 2. kesäkuuta – USA:n ilmavoimien kapteeni Scott O'Gradyn F-16-hävittäjä ammuttiin alas Bosnian yllä hänen valvoessaan lentokieltoaluetta.
- 2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
- 5. kesäkuuta – Bosen–Einsteinin kondensaattia luotiin ensimmäisen kerran.
- 7. kesäkuuta – Kahdeksan puoluetta, jotka eivät olleet kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saaneet yhtään ehdokastaan eduskuntaan, poistettiin puoluerekisteristä. Joukossa oli toimintansa jo vuosia aiemmin lopettaneita puolueita, mm. SKP, SKDL ja DEVA.
- 13. kesäkuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan jatkavan Tyynen valtameren ydinkokeita.[1]
- 18. kesäkuuta – Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä.
- 20. kesäkuuta – Vasemmistoliitto erotti kansanedustajat Mikko Kuopan ja Esko-Juhani Tennilän eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen Veijo Puhjolle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan.
Heinäkuu
- 9. heinäkuuta – Ranskan laivasto pysäytti ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior II -aluksen matkan Ranskan ydinkoealueelle Mururoan atollille Tyynellämerellä.
- 12. heinäkuuta – Italian viranomaiset antoivat entistä pääministeriä Bettino Craxia koskevan kansainvälisen pidätysmääräyksen. Craxi, joka oli tuomittu poissaolevana 25 vuoden vankeuteen lahjusten ottamisesta, oleskeli maanpaossa Tunisiassa.
- 14. heinäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja sai oikeuden toimia isänsä kuningas Kaarle XVI Kustaan sijaishallitsijana.
- 21.–26. heinäkuuta – Kiinan kansanarmeija ampui ohjuksia Taiwanin rannikon lähellä merisotaharjoituksessa Taiwanin presidentin Lee Teng-huin vierailtua Yhdysvalloissa.
- 25. heinäkuuta – Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin asetti Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajan Radovan Karadžićin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladićin syytteeseen sotarikoksista. Heistä annettiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Karadzic saatiin kiinni heinäkuussa 2008.
- 25. heinäkuuta – Postipankin New Yorkin konttorin tappioiden ilmoitettiin vuosina 1992–1994 olleen paljon aiemmin kerrottua suuremmat. Alkuvuodesta oli puhuttu 100 miljoonan markan tappiosta, mutta nyt sen ilmoitettiin olevan jo 460 miljoonaa. Postipankin johto sanoi olleensa tietämätön New Yorkin konttorin toiminnasta.
Elokuu
- 4. elokuuta – Operaatio Myrsky: Kroatian armeija HV ja Bosnian kroaattiarmeija HVO aloittivat hyökkäyksen, joka tuhosi nopeasti Krajinan serbitasavallan ja ajoi 200 000 Kroatian serbia pakoon Serbiaan.[2]
- 11. elokuuta – Remedy Entertainment perustettiin.
- 15. elokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä ja Japanin antautumisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Pääministeri Tomiichi Murayama pyysi naapurimailta anteeksi japanilaisten sotilaiden Japanin miehittämillä alueilla vuosina 1931–1945 harjoittamia julmuuksia.
- 24. elokuuta – Microsoft julkaisi Windows 95 -käyttöjärjestelmän
- 25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapausta ei ole selvitetty.
- 25. elokuuta – Vasemmistoliitosta erotetut kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä perustivat oman Vasemmistoryhmä - Vänstergruppen -nimisen eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin myös Veijo Puhjo liittyi tähän ryhmään.
- 28. elokuuta – Havin tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. Tapaus johti poliisitutkintaan.
- 28. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto arvosteli poikkeuksellisen jyrkästi valtiovarainministeri Iiro Viinasen toimintaa Postipankin pääjohtajan Seppo Lindblomin erottamisessa, jonka hän tulkitsi olleen suorastaan ajojahtia Lindblomia vastaan. Koiviston lausunnon katsottiin merkitsevän sitä, että hän aikoo vastaisuudessa osallistua entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- 30. elokuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys istuvan presidentin Nursultan Nazarbajevin valtaoikeuksien huomattavasta laajentamisesta. Äänestäneistä yli 70 prosentin ilmoitettiin kannattaneen sitä. Äänestystä pidettiin ulkomailla laajalti epäluotettavana.
Syyskuu
- 1. syyskuuta − Libyan johtaja Muammar Gaddafi ilmoitti, että noin 20 000−30 000 palestiinalaista tullaan karkottamaan Libyasta vastalauseena Israelin ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n rauhanpyrkimyksille.
- 4. syyskuuta − Vuonna 1985 toimintansa lopettaneen, Laukaassa sijainneen Lievestuoreen sellutehtaan rakennukset räjäytettiin.
- 5. syyskuuta – Ranska aloitti ydinkokeiden sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. Jo ensimmäinen ydinkoe aiheutti rajut mellakat Ranskalle kuuluvalla Tahitin saarella ja monissa Euroopan maissa.
- 11. syyskuuta − Kymmene Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ilmoittivat yhdistyvänsä UPM-Kymmene Oy:ksi. Uudesta yhtiöstä tuli liikevaihdoltaan Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin metsäalan yritys.
- 14. syyskuuta − Liettua ilmoitti sulkevansa Ignalinan ydinvoimalan vuoteen 2000 mennessä.
- 19. syyskuuta – New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin 35 000-sanaisen manifestin, jolla toivottiin että joku tunnistaisi kirjoittajan tai hän lopettaisi pommituskampanjansa.
- 25. syyskuuta – Palermossa Italiassa alkoi oikeudenkäynti mafiayhteyksistä syytettyä entistä pääministeriä Giulio Andreottia vastaan. Andreottin väitettiin jopa olleen mafiajärjestön jäsen.
- 26. syyskuuta − Ukraina hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
- 26. syyskuuta − EU-parlamentaarikko Elisabeth Rehn nimitettiin YK:n ihmisoikeustarkkailijaksi entisen Jugoslavian alueelle.
- 26. syyskuuta − Presidentti Martti Ahtisaari matkusti kaksipäiväiselle valtiovierailulle Islantiin.
Lokakuu
- 1. lokakuuta – Kymmenen syytettyä tuomittiin syyllisiksi World Trade Centerin pommi-iskuun 1993.
- 2. lokakuuta – Iron Maiden julkaisi The X Factor -albumin.
- 2. lokakuuta – Oasis julkaisi (What's the Story) Morning Glory? -albumin.
- 4. lokakuuta – O. J. Simpson vapautettiin syytteistä kahteen murhaan. Hänet tuomittiin myöhemmin (1996) 33 500 000 dollarin korvauksiin samojen henkilöiden pahoinpitelyistä ja kuolemantuottamuksesta.
- 8. lokakuuta – Helsingin juhlaviikkojen todettiin ylittäneen budjettinsa 8,5 miljoonalla markalla. Juhlaviikkojen järjestäjän, Helsinki-viikon säätiön, koko hallitus erosi.
- 12. lokakuuta – Iltapäivälehti Expressen kertoi Ruotsin varapääministerin Mona Sahlinin käyttäneen hallituksen luottokorttia yksityisiin menoihinsa. Asiasta nousi kohu ja Sahlinin nousussa ollut poliittinen ura katkesi.
- 25. lokakuuta – Kaakkois-Aasiassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 27. lokakuuta – Latvia jätti ensimmäisenä Baltian maana jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
- 30. lokakuuta – Quebecin separatistit hävisivät täpärästi kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.
- 30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui, kun viimeinen tulitikkutehdas Finn-Match Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella siirtyi ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka lopetti tehtaan toiminnan.
Marraskuu
- 4. marraskuuta – Israelin pääministeri Jitzhak Rabin haavoittui kuolettavasti Jigal Amirin ampumana Tel Avivissa.
- 7. marraskuuta – Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
- 10. marraskuuta – Ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta Ogoni-aktivistia hirtettiin Nigeriassa.
- 13. marraskuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Egon Krenziä ja viittä muuta maan entistä johtomiestä vastaan alkoi Berliinissä. Heitä syytettiin osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten surmaamiseen vuosina 1949–1989.
- 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Joachim ja hongkongilainen Alexandra Manley vihittiin avioliittoon.
- 19. marraskuuta – Kansanedustaja Aleksander Kwaśniewski voitti Puolan presidentinvaalit syrjäyttäen istuvan presidentin Lech Wałęsan.
- 21. marraskuuta – Dow Jonesin teollisuusindeksi ylsi uuteen ennätykseen, 5 023,55.
- 22. marraskuuta – Israel, Egypti ja suuri osa Pohjois-Afrikan Välimeren-rannikkoa koki historiallisen voimakkaan maanjäristyksen: 7,2 richteriä.
- 23. marraskuuta – Valmet ja venäläinen Avto-VAZ -autotehdas solmivat sopimuksen Lada Samara -henkilöautojen kokoonpanon aloittamisesta Länsi-Euroopan markkinoita varten Uudessakaupungissa keväällä 1996.
- 25. marraskuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen maaseudun puolueen raunioille perustetun Perussuomalaiset-puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
- 27. marraskuuta – Espanjan Javier Solana avasi 27 maan välisen Barcelonan konferenssin tavoitteena taistella fundamentalismia vastaan, luoda vapaakauppa-alue Välimerelle vuoteen 2010 mennessä ja vähentää USA:n vaikutusvaltaa alueella.
- 27. marraskuuta – Italialaisen Pendolino-junan koekäyttö Suomessa alkoi Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, ns. rantaradalla.
- 30. marraskuuta – Javier Solana nousi yllätysehdokkaana NATOn johtoon vaikka 52 Yhdysvaltain kongressin jäsentä vastusti hänen valintaansa.
- 30. marraskuuta – 19-vuotias Pekka Kuusisto voitti seitsemännen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
Joulukuu
- 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Sanoma Oy:n suuromistajalle Aatos Erkolle.
- 5. joulukuuta – Ranska ilmoitti palaavansa NATOn sotilaalliseen toimintaan, josta se oli eronnut presidentti Charles de Gaullen johdolla vuonna 1966.
- 7. joulukuuta – Kirjailija Hannu Mäkelä sai Finlandia-palkinnon Eino Leinon elämää kuvaavasta teoksestaan Mestari.
- 12. joulukuuta – Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaa käsitellyt kansainvälinen erikoistuomioistuin nosti ensimmäiset syytteet kahdeksaa henkilöä vastaan.
- 15. joulukuuta – Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen seurauksena syntyi Bosman-sääntö.
- 20. joulukuuta – Yhdysvaltalaisen matkustajakoneen maahansyöksyssä Kolumbiassa sai 157 ihmistä surmansa.
- 23. joulukuuta – Puolan uusi presidentti Aleksander Kwasniewski astui virkaansa.
- 24.–26. joulukuuta – Suomessa oli 1900-luvun kylmin joulu. Maan eteläosassa mitattiin monin paikoin 25-30 pakkasasteen lukemia.[3]
- 28. joulukuuta – Ilmanlaatu oli Pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen huono.
- 31. joulukuuta – Viimeinen Lassi ja Leevi -sarjakuvastrippi julkaistiin.
Tuntematon päivämäärä
- Kesäkuu – Näyttelijä Sharon Stone sai Golden Globen parhaana naispääosana elokuvasta Casino, hän oli samasta roolista myös Oscar-ehdokkaana.
- Heinäkuu – Irak ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä YK:n UNSCOM-asetarkastajien ja IAEA:n kanssa, jos kauppasaartoa maata vastaan ei pureta 31. elokuuta mennessä. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden välit alkoivat rakoilla.
- Heinäkuu – Saddam Hussein paljasti Irakin biologisten ja ydinaseiden ohjelman laajuuden lankonsa, Hussein Kamil al Majidin, loikkauksen jälkeen.
- Andrew Wiles todisti Fermat'n suuren lauseen.
- Kaarinan ja Paimion välinen E18-tien moottoritieosuus avattiin liikenteelle.
Syntyneitä
- 24. toukokuuta – Josef Wenzel, Liechtensteinin kruununprinssi
- 9. heinäkuuta – Georgie Henley, englantilainen näyttelijä
- Matias Hangasmaa, suomalainen näyttelijä
Kuolleita
- 1. tammikuuta – Eugene Wigner, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilais-yhdysvaltalainen fyysikko
- 2. tammikuuta – Mohamed Siad Barre, Somalian diktaattori
- 9. tammikuuta – Souphanouvong, Laosin presidentti ja prinssi
- 14. tammikuuta – Elsa Maire Ojonen, suomalainen laulaja ("Harmony Sisters", kuoli vaikean sairauden murtamana Kotkassa, jonne hän palasi Chicagosta vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa) (s. 1916)
- 16. tammikuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja arkkiatri
- 18. tammikuuta – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti
- 20. tammikuuta – Mehdi Bazargan, Iranin pääministeri
- 24. tammikuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä
- 28. tammikuuta – Rolf Bergroth, suomalainen pianisti
- 30. tammikuuta – Gerald Durrell, englantilainen kirjailija
- 31. tammikuuta – Eino Kaipainen, suomalainen näyttelijä (s. 1899)
- 31. tammikuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen opetusneuvos, kansanedustaja ja ministeri (Kyösti Kallion tytär)
- 2. helmikuuta – Seppo Hanski, suomalainen muusikko
- 4. helmikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija
- 9. helmikuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen liikemies (seuramatkailun kehittäjä, Keihäsmatkojen toimitusjohtaja) (s. 1924)
- 9. helmikuuta – William Fulbright, yhdysvaltalainen poliitikko
- 16. helmikuuta – Erkka Lehtola, suomalainen lehtimies ja kulttuurivaikuttaja
- 17. helmikuuta – Viktor Vladimirov, neuvostoliittolainen diplomaatti ja kenraali
- 19. helmikuuta – Heikki Lounaja, suomalainen kirjailija
- 20. helmikuuta – Iris Kähäri, suomalainen kirjailija
- 23. helmikuuta – James Herriot, englantilainen kirjailija ja eläinlääkäri
- 6. maaliskuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija
- 8. maaliskuuta – Ingo Schwichtenberg, saksalainen muusikko (itsemurha)
- 10. maaliskuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija ja professori
- 11. maaliskuuta – Väinö Valve, suomalainen kenraali (viimeinen elossa ollut jääkäri)
- 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Ison-Britannian pääministeri
- 14. maaliskuuta – William Alfred Fowler, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 20. maaliskuuta – Mielikki Ivalo, suomalainen kirjailija ja joogaohjaaja
- 26. maaliskuuta – Eric Wright ("Eazy-E"), yhdysvaltalainen rap-laulaja (gangstarapin uranuurtaja)
- 1. huhtikuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija
- 2. huhtikuuta – Hannes Alfvén, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
- 6. huhtikuuta – V. J. Sukselainen, suomalainen poliitikko
- 10. huhtikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja
- 10. huhtikuuta – Anja Ignatius, suomalainen viulisti ja professori
- 20. huhtikuuta – Milovan Ðilas, jugoslavialainen poliitikko
- 25. huhtikuuta – Ginger Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
- 25. huhtikuuta – Eino Lottanen, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
- 5. toukokuuta – Mihail Botvinnik, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
- 15. toukokuuta – Christian Anfinsen, vuoden 1972 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
- 18. toukokuuta – Aleksandr Godunov, venäläissyntyinen balettitanssija ja näyttelijä
- 1. kesäkuuta – Eva Cederström, suomalainen taidemaalari
- 25. kesäkuuta – Ernest Walton, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut irlantilainen fyysikko
- 28. kesäkuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
- 29. kesäkuuta – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 4. heinäkuuta – Eva Gabor, unkarilaissyntyinen näyttelijätär
- 7. heinäkuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen runoilija
- 13. heinäkuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (s. 1951)
- 17. heinäkuuta – Juan Manuel Fangio, argentiinalainen Formula 1 -kuljettaja (viisinkertainen maailmanmestari)
- 24. heinäkuuta – Hans Wind, suomalainen lentäjä (kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari)
- 2. elokuuta – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja
- 9. elokuuta – Jerry García, yhdysvaltalainen kitaristi ("Grateful Dead")
- 10. elokuuta – Niilo Ryhtä, suomalainen poliitikko ja maaherra
- 19. elokuuta – Matti Petäjä, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
- 21. elokuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä
- 9. syyskuuta – Sauli Lehtonen, suomalainen laulaja
- 14. syyskuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija
- 24. syyskuuta – Aimo T. Nikolainen, Helsingin hiippakunnan piispa
- 9. lokakuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri
- 24. lokakuuta – Pentti Tuominen, suomalainen oopperalaulaja
- 29. lokakuuta – Reino Karpola, suomalainen poliitikko
- 4. marraskuuta – Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri
- 12. marraskuuta – Sven Högström, suomalainen lakimies ja poliitikko
- 13. marraskuuta – Harry Schreck, suomalainen arkkitehti
- 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliitikko ja maaherra
- 23. marraskuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti
- 24. marraskuuta – Onni Närvänen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja ministeri
- 22. joulukuuta – James Meade, vuoden 1977 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä
- 25. joulukuuta – Dino Paul Crocetti ("Dean Martin"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Perl ja Frederick Reines
- Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Crutzen, Mario J. Molina ja Frank Rowland
- Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric Wieschaus
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Seamus Heaney
- Nobelin rauhanpalkinto: Józef Rotblat
Muuta
Viitteet
- ↑ [1]
- ↑ http://www.setimes.com/cocoon/setimes/xhtml/en_GB/newsbriefs/setimes/newsbriefs/2009/08/05/nb-03
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1997, Otava 1996, Helsinki, s. 341.