Milovan Ðilas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Milovan Đilas (Милован Ђилас, usein myös Milovan Djilas, 12. kesäkuuta 1911 Podbišće, Montenegro - 20. huhtikuuta 1995 Belgrad) oli montenegrolainen kommunistipoliitikko ja teoreetikko Jugoslaviassa. Hän taisteli saksalaisia miehittäjiä vastaan kommunistien riveissä toisen maailmansodan aikana. Djilas nousi Jugoslavian Kommunistisen Puolueen johtoportaaseen Titon hallinnon aikana.[1]

Vallankumouksellinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djilas syntyi Montenegrossa, hän liittyi Belgradin yliopiston opiskelijana Jugoslavian kommunistipuolueeseen 1930-luvun alussa.[1] Hän oli poliittinen vanki vuosina 1933–1936. Hänet valittiin kommunistipuolueen keskuskomiteaan ja hänestä tuli Politbyroon jäsen vuonna 1940.

Natsi-Saksan, Fasisti-Italian ja muiden liittolaisten hyökkäyksessä Jugoslavian Kuninkaallinen armeija kukistettiin huhtikuussa 1941. Djilas auttoi Titoa järjestämään partisaanien vastarintaa, ja hän oli vastarintaliikkeen johtaja sodan aikana. Seuraavassa Saksan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa) 22. kesäkuuta 1941 Jugoslavian keskuskomitea päätti aloittaa kansannousun Saksan miehitystä vastaan.

Djilas lähetettiin Montenegroon järjestämään ja aloittamaan sotatoimet italialaisia miehittäjiä vastaan. Kansannousu johti kansallisuudeltaan yhtenäisempien ja laajempien Montenegron osien vapautumiseen. Djilas työskenteli Montenegrossa marraskuuhun asti, jolloin hän lähti vapauttamaan Užicen kaupunkia Serbiassa, missä hän työskenteli puolueen sanomalehdessä Borbassa.

Djilas lähetettiin tapamaan Stalinia Neuvostoliittoon vuonna 1944. Djilas taisteli partisaanien joukossa Belgradin vapautuksessa Saksan armeijalta. Jugoslavian Sosialistisen Kansantasavallan perustamisen yhteydessä Djilasista tuli varapresidentti Titon hallituksessa. On yleisesti ajateltu että Djilasilla ei ole suoraa tai epäsuoraa yhteyttä Bleiburgin massamurhiin. Hänestä tuli Stalinin arvostelija, johtuen Stalinin pyrkimyksistä lisätä Moskovan valtaa Jugoslaviassa. Djilas lähetettiin uudelleen tapamaan Stalinia vuonna 1948, sovittamaan Moskovan ja Belgradin välisiä erimielisyyksiä. Vuotta myöhemmin, Jugoslavia katkaisi suhteensa Neuvostoliittoon ja erosi Kominformista.

Eroaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djilas mainittiin usein Titon mahdollisena seuraajana, ja hän olikin noussut varapresidentiksi vuonna 1953, mutta saman vuoden lopulla hän oli alkanut kirjoittaa Titon-vastaisia artikkeleita Borba-lehteen. Niissä hän vaati lisää demokratiaa puolueessa ja Jugoslaviassa sekä korruption poistamista. Tito ja muut johtavat jugoslavialaiset kommunistit näkivät kirjoitusten olevan uhkana asemalleen ja vuoden 1954 tammikuussa Djilas erotettiin hallituksesta ja kaikista puolueen tehtävistä hänen esittämisensä syytösten vuoksi.[2]

Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eroamisesta lähtien hän toimi toisinajattelijana ja kirjailijana. Hänen kirjansa Uusi luokka (1955) oli marxismin rankkaa arvostelua. Myöhemmin hän meni vielä pidemmälle teoksessaan Epätäydellinen yhteiskunta, jossa hän arvosteli koko marxilaisen utopian ydintä. Hänet tuomittiin yhdeksän vuoden vankeuteen kirjoitustensa ja Unkarin kansannousun hyväksymisen vuoksi vuonna 1956. Vankeutensa aikana Djilas käänsi John Miltonin teoksen Kadotettu paratiisi serbo-kroatiaksi vuonna 1958. Hän on myös kirjoittanut kirjan Keskusteluja Stalinin kanssa (1961). Dijas joutui vankilaan tämän jälkeen vuosiksi 1962–1967.

Djilas sai virallisen kunnianpalautuksen vuonna 1989[2]. Ennen kuolemaansa 1995 hän toimi Jugoslavian hajoamisen estämiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 39. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  2. a b Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 261. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.