Bosman-sääntö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bosman-sääntö (myös Bosman-päätös tai Bosman-tapaus) on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1995 tekemä päätös, jonka seurauksena EU-alueen joukkueurheilun ammattilaispelaajat saavat siirtyä vapaasti seurasta toiseen sopimuksensa päätyttyä.

Belgialainen jalkapalloilija Jean-Marc Bosman halusi vuonna 1990 sopimuksensa päätyttyä siirtyä kotimaansa RFC Liègestä ranskalaiseen USL Dunkerquehen. Liège ei kuitenkaan suostunut päästämään Bosmania, koska Dunkerque ei tarjonnut tarpeeksi suurta siirtokorvausta. Bosman päätti viedä asian EU-tuomioistuimeen.

Tuomioistuin päätti joulukuussa 1995 silloisen sopimusjärjestelmän sotivan työvoiman vapaata liikkuvuutta vastaan. Päätöksen ansiosta sopimuksettomat pelaajat saivat oikeuden vaihtaa seuraa ilman siirtokorvausta. Tuomioistuin totesi myös, että kaikkia EU-kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti, minkä seurauksena ulkomaalaiskiintiöiden käyttö loppui EU-pelaajien kohdalla. Aiemmin oli esimerkiksi jalkapallossa ollut tavallista, että joukkueet saivat nimetä kokoonpanoon vain kolme ulkomaalaispelaajaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]