Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 2018” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Artikkelista Paavo Väyrynen
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 121: Rivi 121:


: Kampanjan tunnus: '''Paavo presidentiksi'''
: Kampanjan tunnus: '''Paavo presidentiksi'''

⚫
[[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen]] kampanjapäällikkö on Seppo Hauta-aho.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005465057.html | Nimeke = Presidentti­ehdokkaaksi pyrkivä Paavo Väyrynen on hankkinut 15 000 kannattajakorttia – kampanja­päällikkö uskoo tavoitteen täyttyvän | Tekijä = Sajari, Petri | Ajankohta = 26.11.2017 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.1.2018}}</ref>


Väyrysen vaaliteemoja ovat muun muassa Suomen ilman kansanäänestystä tapahtuneen [[Euroalue|euroalueeseen]] liittymisen arvostelu, Suomen NATO-jäsenyyshankkeen arvostelu, Suomen puolueettomuuspolitiikan tukeminen - ja sen vastustaminen, että Suomi muuttuu osaksi Euroopan unionin [[liittovaltio]]ta lähitulevaisuudessa.{{Lähde}}
Väyrysen vaaliteemoja ovat muun muassa Suomen ilman kansanäänestystä tapahtuneen [[Euroalue|euroalueeseen]] liittymisen arvostelu, Suomen NATO-jäsenyyshankkeen arvostelu, Suomen puolueettomuuspolitiikan tukeminen - ja sen vastustaminen, että Suomi muuttuu osaksi Euroopan unionin [[liittovaltio]]ta lähitulevaisuudessa.{{Lähde}}

⚫
[[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen]] kampanjapäällikkö on Seppo Hauta-aho.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005465057.html | Nimeke = Presidentti­ehdokkaaksi pyrkivä Paavo Väyrynen on hankkinut 15 000 kannattajakorttia – kampanja­päällikkö uskoo tavoitteen täyttyvän | Tekijä = Sajari, Petri | Ajankohta = 26.11.2017 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 19.1.2018}}</ref>


=== 8 Sauli Niinistö ===
=== 8 Sauli Niinistö ===

Versio 23. tammikuuta 2018 kello 19.07

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Suomen presidentinvaali 2018
Suomi
2012 ←
 28. tammikuuta 2018 → 2024
 
Ehdokas Tuula Haatainen Pekka Haavisto Laura Huhtasaari
Puolue Sosiaalidemokraatit Vihreät Perussuomalaiset
 
Ehdokas Merja Kyllönen Sauli Niinistö Nils Torvalds
Puolue Vasemmistoliitto Valitsijayhdistys Ruotsalainen kansanpuolue
 
Ehdokas Matti Vanhanen Paavo Väyrynen
Puolue Keskusta Valitsijayhdistys
Nykyinen presidentti

Sauli Niinistö
Kokoomus



Suomen presidentinvaali 2018 järjestetään 28. tammikuuta 2018.[1] Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ehdolla ovat istuva presidentti Sauli Niinistö (sit.) sekä Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (sit.).

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina 11. helmikuuta. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys on 17.−23.1.2018 ja toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.−6.2.2018.[2][3][4]

Vaalikampanjat

Tiedosto:Presidential-candidates-2018-in-finland.jpg
Ehdokkaiden julisteet Lauttasaaren metroaseman edessä Helsingissä.

2 Merja Kyllönen

Kampanjan tunnus: Arvon presidentti

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen on ilmoittanut vaaliteemoikseen rauhan ja tavallisten ihmisten arjen.[5] Kyllönen on kampanjassaan muun muassa arvostellut harmaata taloutta sekä korostanut hyvinvointivaltion merkitystä.[6] Kyllösen mukaan Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon.[7]

Kyllösen kampanja alkoi marraskuussa 2017.[8] Kyllösen kampanjapäällikkö on Joonas Leppänen, joka on Vasemmistoliiton puoluesihteeri.[9][10]

3 Pekka Haavisto

Kampanjan tunnus: Suomen seuraavat 100 vuotta

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on ilmoittanut tavoitteekseen, että Suomen tulee edistää kansainvälistä rauhaa ja vakautta tukemalla YK:ta, rauhanturvaamista, siviilikriisinhallintaa ja rauhanprosesseja sekä puuttumalla kriisien alkusyihin. Haavisto kertoi vastustavansa viholliskuvien luomista, leimaamista ja syrjintää.[11] Haavisto vastustaa Nato-jäsenyyttä ja Nato-kansanäänestystä nykyisessä tilanteessa.[12]

Haavisto aloitti kampanjansa vierailemalla keväällä ja kesällä 2017 eri tilaisuuksissa. Hänen kampanjapäällikkönsä on Riikka Kämppi.[8] Virallinen kampanjan avaustilaisuus pidettiin 20. syyskuuta 2017 Helsingissä.[13]

4 Matti Vanhanen

Kampanjan tunnus: Suomen asia on meidän

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ilmoitti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja olevansa Paasikiven–Kekkosen linjalla. Hän kertoi kannattavansa Suomen ja Ruotsin pitämistä sotilasliittojen ulkopuolella, jotta Venäjän ei tarvitsisi pitää Suomea uhkana itselleen.[14] Vanhasen mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaan on palautettava koko maailma”.[15] Vanhanen katsoo Suomen uhkana olevan kahtiajaon. Vaalimanifestissaan hän korostaa työn ja yrittämisen merkitystä Suomessa.[6]

Vanhanen asetettiin ehdokkaista ensimmäisenä ehdolle. Hänen kampanjansa alkoi syksyllä 2017.[14] Hänen kampanjapäällikkönsä on Jouni Ovaska.[16]

5 Laura Huhtasaari

Kampanjan tunnus: Suomi takaisin

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on EU-kriittinen. Hänen mielestään EU pitäisi muuttaa selkeästi itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alueeksi.[17] Huhtasaari tukee parlamentaarista järjestelmää, jossa eduskunnan tulee nauttia presidentin luottamusta. Presidentti pystyisi näin vaikuttamaan ulkopolitiikan suunnan lisäksi myös sisäpolitiikan suuntaan, kuten on useissa muissakin Euroopan demokratioissa, esimerkiksi Itävallassa.[18] Hän kannattaa myös tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hän pitää Pariisin ilmastosopimuksen ”EU-sovellutusta katastrofaalisena Suomelle”.[19] Huhtasaari olisi valmis palauttamaan presidentin valtaoikeuksia.[20] Laura Huhtasaaren kampanjateema on ”Suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa”.[21]

Huhtasaaren kampanjapäällikkö on Riikka Purra.[22]

6 Tuula Haatainen

Kampanjan tunnus: Sydäntä sanoa

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on ilmoittanut, että harjoittaisi samankaltaista ulkopolitiikkaa kuin Tarja Halonen. Haatainen ilmoittaa, että painottaisi kestävää kehitystä, ympäristöasioita, globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Hän haluaa, että Suomi on aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla ja että Nato-ovi pidetään raollaan.[23] Haataisen mukaan Suomen suurin uhkakuva on nuorten miesten heikko asema työmarkkinoilla.[24]

Haataisen kampanjapäällikkö on SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen.[25]

7 Paavo Väyrynen

Kampanjan tunnus: Paavo presidentiksi

Väyrysen vaaliteemoja ovat muun muassa Suomen ilman kansanäänestystä tapahtuneen euroalueeseen liittymisen arvostelu, Suomen NATO-jäsenyyshankkeen arvostelu, Suomen puolueettomuuspolitiikan tukeminen - ja sen vastustaminen, että Suomi muuttuu osaksi Euroopan unionin liittovaltiota lähitulevaisuudessa.lähde?

Paavo Väyrysen kampanjapäällikkö on Seppo Hauta-aho.[26]

8 Sauli Niinistö

Kampanjan tunnus: Rauha ratkaisee

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole pitänyt Nato-jäsenyyttä Suomelle ajankohtaisena ja mahdollinen jäsenyys tulisi hänen mukaansa ratkaista kansanäänestyksellä.[27] Niinistö on sanonut olevansa huolissaan Suomen kansan yhtenäisyydestä.[28] Niinistön mielestä esimerkiksi sosiaalisen median vihapuhe voi olla uhka Suomen yhteiskuntarauhalle.[29]

Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen nimitettiin Niinistön kampanjapäälliköksi ja Niinistön vaalikampanjan sivut avattiin 30. toukokuuta 2017.[30] Vaalityö Niinistön puolesta alkoi kesäkuussa kannattajakorttien keräämisellä valitsijayhdistystä varten, mutta varsinainen kampanja alkoi joulukuussa.[8]

9 Nils Torvalds

Kampanjan tunnus: Torvalds näyttää suunnan

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds on määritellyt kampanjansa osaksi pyrkimystä saada Suomelle vapaamielisempi kieli- ja kulttuuripolitiikka. Ulkopoliittisesti Torvalds kannattaa Naton jäsenyyttä.[31][32] Torvaldsin mukaan arvojohtajana presidentti voisi puuttua esimerkiksi syrjäytymiseen.[33]

Torvaldsin erityisavustaja Elisabet Rantschukoff jäi 15. elokuuta 2017 virkavapaalle Euroopan parlamentista Torvaldsin kampanjan ajaksi ja aloitti hänen kampanjapäällikkönään.[34]

Mielipidetiedustelut

Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2015 kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa olisi äänestänyt 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 % vastanneista. Kyselyn virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä.[35] Taloustutkimus Oy:n omistaa Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti.[36] Myös Yle on teettänyt Taloustutkimuksella galluppeja.

Sen jälkeen, kun Niinistö toukokuussa 2017 kertoi tavoittelevansa jatkokautta, Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella uuden mielipidekyselyn. Kyselyn tuloksen perusteella Niinistö saisi 72 prosenttia äänistä, Haavisto 12 prosenttia, Matti Vanhanen 3 prosenttia, Eero Heinäluoma 3 prosenttia, Merja Kyllönen 2 prosenttia, Sampo Terho 1 prosenttia, Sari Essayah 1 prosenttia ja Anna-Maja Henriksson 0 prosenttia. 5 prosenttia ilmoitti, ettei osannut sanoa, 2 prosenttia aikoi äänestää jotakuta muuta ja 1 prosentti vastasi, että ei aio äänestää. Mikäli Niinistön ja Haaviston välillä järjestettäisiin toinen kierros, 76 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Niinistöä ja 19 prosenttia Haavistoa. Kyselyn virhemarginaali oli 2,5 prosenttiyksikköä.[37] Marraskuussa 2017 Ylen tekemän kyselyn mukaan Niinistö saisi 80 prosenttia äänistä ja Haavisto 10 prosenttia.[38] Alma Media omistaa Iltalehden ja se on tilannut myös Tietoykköseltä mielipidemittauksia. Alma Media omistaa itse osittain osakkuusyhtiön kautta myös Tietoykkösen, joka on osa Keskisuomalainen Oyj:tä.[39][40]

Ensimmäinen kierros

Lähde Kyselyaika Otanta
Haatainen
SDP 		Haavisto
VIHR 		Huhtasaari
PS 		Kyllönen
VAS 		Niinistö
 val.yhd. 		Torvalds
RKP 		Vanhanen
KESK 		Väyrynen
val.yhd. 		Joku muu En osaa sanoa
Kantar TNS 8.–17.1.2018 1 000 2 % 11 % 4 % 3 % 68 % 1 % 3 % 8 % – –
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 4 % 14 % 6 % 4 % 58 % 2 % 5 % 7 % – –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 3 % 11 % 5 % 2 % 72 % 1 % 2 % 4 % – –
Kantar TNS 4.–16.12.2017 1 000 2 % 11 % 3 % 2 % 70 % 0 % 2 % 3 % 0 % 6 %
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 2 % 12 % 3 % 3 % 64 % 1 % 3 % 2 % 1 % 8 %
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 2 % 10 % 4 % 1 % 80 % 1 % 2 % – 1 % –
Kantar TNS 16.–27.10.2017 998 2 % 13 % 3 % 2 % 67 % 1 % 3 % – 1 % 8 %
Tietoykkönen 10.–11.10.2017 1 000 3 % 10 % 4 % 3 % 60 % 0 % 2 % 1 % 2 % 14 %
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 1 % 14 % 3 % 2 % 76 % 1 % 2 % – 1 % –
Kantar TNS 4.–14.9.2017 944 3 % 13 % 3 % 2 % 68 % – 2 % – – 10 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 – 12 % 4 % 2 % 60 % 1 % 3 % 2 % 5 % 9 %
Tietoykkönen 30.5.–1.6.2017 1 023 1 % 11 % 1 % 2 % 62 % 1 % 1 % 1 % 9 % 12 %
Taloustutkimus kesäkuu 2017 1 365 – 12 % – 2 % 72 % – 3 % – 5 % 5 %
Kantar TNS huhtikuu 2017 – – 19 % – 3 % 66 % – 3 % – 4 % –
Taloustutkimus joulukuu 2015 976 – 15 % – – 65 % – – – 9 % 11 %

Toinen kierros

Niinistö–Haatainen
Lähde Kyselyaika Otanta Niinistö
 val.yhd. 		Haatainen
SDP 		En osaa sanoa
TNS 8.–17.1.2018 1 000 80 % 8 % 12 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 85 % 15 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 92 % 8 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 91 % 9 % –
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 94 % 6 % –
TNS 4.–14.9.2017 944 85 % 6 % 9 %
Niinistö–Haavisto
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Haavisto
VIHR 		En osaa sanoa
TNS 8.–17.1.2018 1 000 73 % 14 % 13 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 75 % 25 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 82 % 18 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 79 % 21 % –
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 86 % 14 % –
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 82 % 18 % –
TNS 4.–14.9.2017 944 77 % 16 % 7 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 70 % 22 % 8 %
Taloustutkimus toukokuu 2017 1 365 76 % 19 % 5 %
Niinistö–Huhtasaari
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Huhtasaari
PS 		En osaa sanoa
TNS 8.–17.1.2018 1 000 83 % 6 % 11 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 90 % 10 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 93 % 7 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 94 % 6 % –
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 93 % 7 % –
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 96 % 4 % –
TNS 4.–14.9.2017 944 87 % 4 % 9 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 87 % 7 % 6 %
Niinistö–Kyllönen
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Kyllönen
VAS 		En osaa sanoa
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 87 % 13 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 93 % 7 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 90 % 10 % –
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 93 % 7 % –
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 94 % 6 % –
Niinistö–Torvalds
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Torvalds
RKP 		En osaa sanoa
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 91 % 9 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 97 % 3 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 94 % 6 % –
Niinistö–Vanhanen
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Vanhanen
KESK 		En osaa sanoa
TNS 8.–17.1.2018 1 000 81 % 6 % 12 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 89 % 11 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 95 % 5 % –
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 93 % 7 % –
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 96 % 4 % –
TNS 4.–14.9.2017 944 89 % 3 % 8 %
Niinistö–Väyrynen
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd. 		Väyrynen
val.yhd. 		En osaa sanoa
TNS 8.–17.1.2018 1 000 77 % 12 % 11 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 85 % 15 % –
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 92 % 8 % –

Vaalikoneet

Vaalikoneessa ei äänestetä suoraan ehdokasta tai kerrota mielipidettä ehdokkaasta vaan siinä annetaan mielipide eri asioista kysymyksiin vastaamalla. Vaalikone vertaa äänestäjän antamia vastauksia ehdokkaiden ennalta antamiin vastauksiin ja lopuksi kertoo kuka ehdokas oli kysymyksiin vastannutta lähimpänä. Vaalikoneen kysymyksiin voi vastata yksi henkilö niin monta kertaa kuin haluaa, myös vastauksia eri vastauskertojen välillä vaihdellen. Vastaajan ei tarvitse olla äänioikeutettu Suomen kansalainen. Iltalehden vaalikoneen käyttäjistä 28,4 prosenttia sai tarkastelujaksolla 28. joulukuuta - 21. tammikuuta ehdokkaakseen Sauli Niinistön tai Laura Huhtasaaren.[41]

Lähde Kyselyaika Otanta
Haatainen
SDP 		Haavisto
VIHR 		Huhtasaari
PS 		Kyllönen
VAS 		Niinistö
 val.yhd. 		Torvalds
RKP 		Vanhanen
KESK 		Väyrynen
val.yhd.
Iltalehti 28.12.2017–21.1.2018 142 422 8,7 % 9 % 28,4 % 2,5 % 28,4 % 10,1 % 3,7 % 9,3 %
Uutissuomalainen 20.12.2017–9.1.2018+ 26 000 12 % 7 % 43 % 5 % 16 % 1 % 9 % 8 %
MTV Oy Vaalikone 12.12.2017–20.12.2017+ noin 100 000 24,7 % – 39,8 % – 9,9 % – – 9,0 %

Ennusteet

Ennusteissa tulokset eivät perustu yhteenkään todelliseen haastatteluun vaan tietokoneen tekemään analyysiin. Joulukuussa 2017 Iltalehti julkaisi Accuscoren teettämän ennusteen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tuloksesta.[42]

Ensimmäinen kierros

Lähde Julkaisuaika
Haatainen
SDP 		Haavisto
VIHR 		Huhtasaari
PS 		Kyllönen
VAS 		Niinistö
 val.yhd. 		Torvalds
RKP 		Vanhanen
KESK 		Väyrynen
val.yhd.
Accuscore 22.1.2018 4,4 % 13,6 % 7,8 % 4,7 % 49,2 % 2,1 % 5,0 % 13,2 %
Accuscore 23.12.2017 4,1 % 15,1 % 7,9 % 4,6 % 52,4 % 1,9 % 6,3 % 7,7 %

Vaaliväittelyt

Presidentinvaalin ensimmäinen vaaliväittely järjestettiin 30. lokakuuta Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) järjestämällä Presidenttifoorumilla Finlandia-talossa, Helsingissä. Väittelyn aiheena oli turvallisuuspolitiikka. Väittelyssä mukana olivat presidenttiehdokkaat Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Sauli Niinistö, Nils Torvalds ja Matti Vanhanen. Merja Kyllönen oli työmatkalla eikä osallistunut tilaisuuteen. Ensimmäisenä ehdokkailta kysyttiin Natosta ja siitä, että pitäisikö siitä järjestää kansanäänestys. Torvalds oli ainoa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava ja hän jättäisi kysymyksen eduskunnan päätettäväksi; Niinistö, Huhtasaari ja Haatainen olisivat kansanäänestyksen järjestämisen kannalla. Haavisto kertoi jättävänsä Nato-jäsenyyden ”poliitikkojen vastuulle” huolestuneena ulkomaiden vaikuttamisesta kansanäänestykseen.[43]

Toinen vaaliväittely järjestettiin Helsingin yliopistolla 13. marraskuuta. Aiheena olivat ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja presidentin asema arvojohtajana. Väittelyyn osallistuivat kaikki senhetkiset ehdokkaat paitsi Vanhanen, joka joutui perumaan osallistumisensa sydänvaivojen vuoksi.[44] Väittelyn vetäjä toimittaja Timo Haapala kysyi ehdokkailta muun muassa presidentin valtaoikeuksista, Euroopan unionin yhteisestä puolustuspolitiikasta, Suomen sisällissodasta ja sosiaalisen median kulttuurista.[45]

Kolmas väittely käytiin 27. marraskuuta myös Helsingin yliopistolla. Kaikki senhetkiset ehdokkaat osallistuivat tilaisuuteen. Väittelyssä ehdokkaat pitivät noin kahden minuutin puheenvuoron, jonka jälkeen vastasivat muiden ehdokkaiden kysymyksiin. Väittelyssä keskusteltiin muun muassa Natosta, EU:sta, Suomen avunannosta ja -vastaanottamisesta mahdollisissa sotilaallisissa kriiseissä sekä monikansallisista sotaharjoituksista. Pekka Haavisto kertoi olevansa Nato-jäsenyyttä vastaan, sillä se aiheuttaisi ”varustelukierteen”; lisäksi hän toisti huolensa ulkomaiden vaikuttamisesta mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen. Laura Huhtasaari kertoi kannattavansa kansallisvaltioita ja haluavansa EU-eroa, sillä ”EU on romuttamassa kansallisvaltioita”. Tuula Haataisen mielestä Suomi jäisi yksin ”ellemme tekisi EU:ssa yhteistyötä”. Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin monikansallisten sotaharjoitusten sallimisesta, johon kaikki muut ehdokkaat paitsi Merja Kyllönen vastasivat myöntävästi.[46]

Neljäs ja ensimmäinen televisioitu vaaliväittely pidettiin 13. joulukuuta. Väittelyssä oli mukana ensimmäistä kertaa myös Paavo Väyrynen. Väittelyssä käytiin aluksi Nato-keskustelua, jota Niinistö kutsui ”sotapelikeskusteluksi”. Ainoa Nato-myönteinen ehdokas Torvalds totesi Venäjän olevan uhka sanoen: ”Venäjä on menossa kovaa vauhtia kriisiin [...] [M]eidän täytyy pystyä keskustelemaan siitä, mihin Venäjä on menossa.” Väittelyssä keskusteltiin myös Suomen Lähi-idän aseviennistä, EU-puolustuksesta, kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden auttamisesta sekä #MeToo-kampanjan esiin tuomasta seksuaalisesta häirinnästä.[47]

Suomen presidentinvaalin 2018 vaaliväittelyt
Päiväys Järjestäjät Moderaattorit  P  Paikalla  EP  Ei paikalla  EK  Ei kutsuttu Lähde
Haatainen Haavisto Huhtasaari Kyllönen Niinistö Torvalds Vanhanen Väyrynen
30.10.2017
17.30 		EVA
ISTV 		Matti Apunen P P P EP P P P EK [43]
13.11.2017
17.00 		ISTV
UKK-seura
Paasikivi-seura
Suomen YK-liitto 		Timo Haapala P P P P P P EP EK [44]
27.11.2017
18.00 		Maanpuolustuskurssiyhdistys Pauli Aalto-Setälä P P P P P P P EK [46]
13.12.2017
20.00 		MTV3 Jaakko Loikkanen
Juha Kaija 		P P P P P P P P [47]
14.12.2017
21.05 		Yle Jan Andersson
Seija Vaaherkumpu 		P P P P P P P P [48]
10.1.2018
11.30 		Kaleva
Yle 		Hanne Kinnunen
Petri Laukka 		P P P P P P P P [49]
12.1.2018
18.00 		Aamulehti
Yle 		Sinikka Tuomi
Jussi Tuulensuu 		P P P P P P P P [50]
21.1.2018
20.00 		MTV3 Merja Ylä-Anttila
Jussi Kärki 		 P  P  P  P  P  P  P  P [51]
22.1.2018
18.00 		Iltalehti Susanne Päivärinta
Juha Ristamäki 		 P  P  P  P  P  P  P  P [52]
22.1.2018
20.00 		Svenska Yle Ingemo Lindroos
Ville Hupa 		 P  P  P  P  P  P  P  P [53]
23.1.2018
16.00 		Helsingin Sanomat
Ilta-Sanomat 		Marko Junkkari
Timo Haapala 		 P  P  P  P  P  P  P  P [54]
25.1.2018
21.05 		Yle                  

Ehdokasasettelu

Keskusta

Keskusta päätti maaliskuussa 2016, että puolue valitsisi presidenttiehdokkaan jo kesäkuun 2016 puoluekokouksessa[55], mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen aikaisin[56]. Pian tämän jälkeen entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi ja luopuvansa ehdokkuuden vuoksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[57]

Jo ennen Vanhasen ilmoitusta keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana oli pidetty jotakuta keskustalaisista pääministereistä: Vanhasta, Anneli Jäätteenmäkeä, Esko Ahoa tai Juha Sipilää[35], tai elinkeinoministeri Olli Rehniä[58]. Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olisi 21 % kannatuksella toiseksi suosituin ehdokas, mikäli istuva presidentti Sauli Niinistö ei asetu ehdolle.[35] Sipilä kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.[55] Myös vuoden 2012 presidenttiehdokas, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi ja ilmoitti tukevansa Sauli Niinistöä[59], mutta pyrki myöhemmin ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Jäätteenmäkeä keskustan puoluejohto oli pyytänyt ehdokkaaksi jo vuoden 2012 vaaleihin, mistä Jäätteenmäki tuolloinkin kieltäytyi.[60] Vuoden 2018 vaaleja Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Jäätteenmäki kommentoi maaliskuussa 2016 sanomalla, ettei presidenttiys ole hänen ”esityslistallaan”.[61] Olli Rehn kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[62] Juha Sipilä kieltäytyi ehdokkuudesta maaliskuussa 2016.[55]

Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Seinäjoella sunnuntaina 12. kesäkuuta 2016 ilman vastaehdokkaita.[63]

Niinistön ehdokkuus

Kokoomuksen ehdokkaana edellisissä vaaleissä ensimmäiselle kaudelleen valittu istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa 2015, että ilmoittaa mahdollisista jatkoaikeistaan noin vuosi ennen vaaleja.[64] Iltalehden joulukuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan 71 % äänestysikäisistä suomalaisista haluaisi Niinistön asettuvan uudelleen ehdolle.[65] Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan Niinistö saisi 65 % äänistä, mikäli asettuu ehdolle.[35] Mikäli Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, suosituin kokoomuslainen IS:n tutkimuksessa olisi ollut kyselyn tekoajankohtana puolueen puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb, joka olisi saanut 9 % äänistä.[35] Niinistö pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.

Valitsijayhdistys

Niinistö ilmoitti maanantaina 29. toukokuuta 2017 pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.[66] Suomi 2024 -nimisen kampanjayhdistyksen tuli kerätä vähintään 20 000 kannattajakorttia ehdokkuutta varten.[67] Kannattajakorttien keruu aloitettiin virallisesti sunnuntaina 4. kesäkuuta.[30]

Kannattajakortteja kerättiin muun muassa kesätapahtumissa sekä pysyvissä keräyspisteissä, joita perustettiin eri puolille Suomea sekä ulkomaille muun muassa Fuengirolaan.[68] Korttienkeruukampanja käytti mainoslauseenaan ”Minä rakastan tätä maata” -lausetta, jonka Niinistö lausui ehdokkaaksi ilmoittautuessaan 29. toukokuuta 2017.[69][70] Kortteja kerättiin elokuun viimeiseen viikonloppuun asti, jonka jälkeen ne kerättiin ja laskettiin. Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski arvioi elokuun puolessavälissä, että 20 000 kannattajakorttia on ”todennäköisesti ollut kasassa jo hyvän aikaa”.[8] Sauli Niinistön kampanja julkaisi 25. syyskuuta kannattajakorttien lukumäärän, joka on yhteensä 156 000[71].

Kokoomus

Kun Niinistö oli ilmoittanut aikeistaan asettua valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että kokoomus asettuu tukemaan Niinistöä ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.[72] Kokoomus ei virallisesti rahoita Niinistöä tukevaa liikettä, mutta tukee sitä käytännössä: kunnallisjärjestöt ovat esimerkiksi maksaneet kannattajakorttien kerääjien telttapaikkoja.[8] Niinistö nimettiin kokoomuksen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi 28. lokakuuta.[73]

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi arveltiin etukäteen etenkin puolueen puheenjohtajaa Sari Essayahia tai entistä puheenjohtajaa Päivi Räsästä. Essayah ei kommentoinut ajatusta ehdokkuudestaan. Räsänen totesi elokuussa 2017, että ei ole pyrkimässä kilpailuun presidenttiehdokkuudesta, mutta jos puoluehallitus esittäisi häntä tehtävään, hän harkitsisi vakavasti.[74] Puoluekokouksessa Seinäjoella 19. elokuuta kristillisdemokraatit päättivät asettua tukemaan vaaleissa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.[75]

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini oli puolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa, mutta ilmoitti marraskuussa 2014 Apu-lehden haastattelussa, ettei enää asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa.[76] Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan Soinia olisi äänestänyt kaksi prosenttia kantansa ilmaisseista, mikäli Sauli Niinistö asettuu ehdolle, ja kuusi prosenttia, jos Niinistö ei olisi asettunut.[35] Soini toisti kieltäytymisensä huhtikuussa 2016.[77]

Soinin kieltäydyttyä presidenttiehdokkuudesta huhtikuussa 2016 Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmi ilmoitti tavoittelevansa ehdokkuutta.[78] Puoluekokouksen jälkeen hän ilmoitti pettyneensä puolueen asemoitumista oikeistolaiseksi ja siihen, kuinka moni puolueessa kannatti istuvan presidentin uudelleenvalintaa. Malmi erosi puolueesta heti puoluekokouksen jälkeen sunnuntaina.[79]

Jari Lindström kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[80] Jussi Halla-aho kieltäytyi joulukuussa 2016 ja totesi, että perussuomalaisten ei välttämättä kannata asettaa tähän vaaliin omaa ehdokastaan.[81] Maria Lohela kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta toukokuussa 2017.[82] Juho Eerola ehdotti joulukuussa 2016 puolueen presidenttiehdokkaaksi Teuvo Hakkaraista.[83] Hakkarainen kieltäytyi kesäkuussa 2017.[84]

Maaliskuussa 2017 Soini ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuun puoluekokouksessa, ja Sampo Terho ilmoittautui ehdolle hänen seuraajakseen ja totesi, että uuden puheenjohtajan tulisi olla myös presidenttiehdokas.[85] Ennen Soinin lähtöilmoitusta puolustusministeri Jussi Niinistö oli lokakuussa 2016 sanonut harkitsevansa presidenttiehdokkuuden tavoittelua,[86] mutta ilmoitti maaliskuussa 2017 tukevansa puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi Terhoa.[87] Terho ilmoitti, että olisi ollut mahdollisesti käytettävissä presidenttiehdokkaaksi vaikka ei tulisikaan valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.[88]

Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Halla-aho voitti puheenjohtajanvaalissa Terhon ja puolue päätti jättää presidenttiehdokkaan valinnan puoluevaltuuston päätettäväksi.[89] Kokouksen jälkimainingeissa muun muassa Terho, Soini, Niinistö, Lohela ja Lindström erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja liittyivät Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään.

Puoluekokouksen jälkeen Halla-aho totesi, että presidentti Sauli Niinistö oli ottanut kyseenalaisella tavalla kantaa puolueen puheenjohtajavalintaan ja että perussuomalaisten presidenttivalinta asettuu nyt hieman uuteen valoon.[90] Heinäkuussa Halla-aho totesi, ettei puolue tue Niinistön jatkokautta.[91]

Heinäkuussa 2017 Tom Packalén kertoi harkitsevansa pyrkimistä puolueen presidenttiehdokkaaksi.[91]

Perussuomalaisten miesjärjestö Perusäijät esitti toukokuussa 2017 puolueen presidenttiehdokkaaksi Laura Huhtasaarta,[92] joka kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokkuutta ja lupasi päättää asiasta kesän aikana.[93] Elokuussa 2017 puoluehallitus päätti esittää puoluevaltuustolle, että Huhtasaari valittaisiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.[94] Puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman vastaehdokkaita kokouksessaan 23. syyskuuta 2017.[95]

RKP

Helmikuussa 2017 europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi, että ”jos parempaa ehdokasta ei löydy”, hän katsoo velvollisuudekseen asettua ehdolle, mutta toivoi, että puolue löytäisi naisehdokkaan taktisista syistä.[96] Maaliskuussa 2017 Torvalds kertoi harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja ilmoitti toukokuussa 2017 tavoittelevansa sitä. Torvaldsia spekuloitiin jo aiemmin puolueen ehdokkaaksi.[97] Toukokuussa 2017 Torvalds oli ainoa, joka oli ilmoittanut tavoittelevansa ehdokkuutta, jolloin puoluehallitus esitti häntä tehtävään ja puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti tukevansa Torvaldsia myös henkilökohtaisesti.[98]

Carl Haglund ja Stefan Wallin kieltäytyivät ehdokkuudesta. Myös Astrid Thorsia spekuloitiin puolueen ehdokkaaksi, mutta hän ei ottanut asiaan kantaa.[97]

RKP valitsi Nils Torvaldsin presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2017 Helsingissä.[99]

SDP

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi huhtikuussa 2016, ettei ollut harkinnut eikä tule harkitsemaan presidenttiehdokkuutta.[100]

Varhaisissa veikkailuissa SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidettiin entistä eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa[101][102][103], joka kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[104] Myöhemmin kannatusta sai etenkin puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen,[105][104] joka kieltäytyi ehdokkuudesta helmikuussa 2017.[106] Kun Heinäluoman kannattama Urpilainen kieltäytyi, Heinäluoman nimi palasi keskusteluihin. Hän lupasi harkita asiaa, mutta kesäkuussa 2017 ilmoitti, ettei halua presidenttiehdokkaaksi.[107]

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi ehdokasspekulaatioissa jo edellisten vaalien alla, mutta kieltäytyi tuolloin ja ilmoitti myös helmikuussa 2016 ettei hae SDP:n presidenttiehdokkuutta.[108][109] Myös pitkäaikaisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan ehdokkuutta on spekuloitu usein, mutta hän on useasti todennut, ettei aio ikinä asettua ehdolle presidentiksi.[110] Heinäluoman kieltäydyttyä Tuomioja ehdotti kesäkuussa 2017, että SDP ei asettaisi omaa ehdokasta vaan tukisi Niinistön uudelleenvalintaa, jota ovat kannattaneet myös muun muassa Lasse Lehtinen ja Mikael Jungner. Puheenjohtaja Rinne on sanonut, että SDP tulee nimittämään oman ehdokkaansa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ehdotti puolueen ehdokkaaksi demarinuorten puheenjohtajaa Mikkel Näkkäläjärveä.[111]

Huhtikuussa 2017 Raimo Ilaskivi ennakoi, että entinen presidentti Tarja Halonen aikoo pyrkiä uudelleen presidenttiehdokkaaksi.[112]

Kesäkuussa 2017 SDP ilmoitti, että puolueen ehdokasasettelu alkaa 12. kesäkuuta ja päättyy 26. kesäkuuta.[113] Tämän jälkeen ehdokasspekulaatioissa esille nousivat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Sanna Marin. [114]

Feldt-Ranta, Haatainen ja Paatero ilmoittivat 21. kesäkuuta 2017 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Jäsenäänestys järjestettiin elokuussa ja Tuula Haatainen valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 2. syyskuuta äänin 8 050 (48,36 %). Maarit Feldt-Ranta sai 7 013 (42,13 %) ja Sirpa Paatero sai 1 438 (8,64 %) äänistä. Jäsenvaalin äänestysprosentti oli 48,11 %.[115]

Sininen tulevaisuus

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantuneiden Sininen tulevaisuus ei osallistunut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, joten sen tulisi kerätä 20 000 kannattajakorttia presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi heinäkuussa 2017, että ryhmä päättää luultavasti syksyllä, asettaako se oman presidenttiehdokkaansa.[116] Siniseen eduskuntaryhmään kuuluva eduskunnan puhemies Maria Lohela ilmoitti elokuussa 2017 kannattavansa istuvan presidentin Sauli Niinistön jatkokautta. Hän totesi, että oman ehdokkaan asettaminen Siniselle tulevaisuudelle ”olisi tosi iso työ” ja piti mahdollisena, että ryhmä asettuisi tukemaan Niinistöä.[117] Myös Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti elokuussa kannattavansa tasavallan presidentti Niinistön jatkokautta.[118] Syyskuussa 2017 ryhmän kansanedustajat Kimmo Kivelä ja Martti Mölsä kertoivat henkilökohtaisesti kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta. Myös Lea Mäkipää piti todennäköisenä, että hän asettuu tukemaan Niinistön uudelleenvalintaa.[119] Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi syyskuussa allekirjoittaneensa Sauli Niinistön kannattajakortin, mutta totesi, että ryhmä päättää loppuvuonna omasta linjastaan presidentinvaalissa ja että hän ei aio sitä ennen ottaa ryhmäjohtajana asiaan kantaa.[120] Lokakuussa puolueeksi rekisteröitynyt ryhmä kertoi, ettei se aseta omaa ehdokastaan presidentinvaaliin eikä ryhdy tukemaan ketään muutakaan ehdokasta.[121][122]

Vasemmistoliitto

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi toukokuussa 2016 olevansa kiinnostunut Vasemmistoliiton presidenttiehdokkuudesta.[123] Puolueen väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi kesäkuussa 2016 voivansa harkita presidenttiehdokkuutta, jos häntä pyydettäisiin tehtävään.[124] Puolueen puheenjohtajaksi nousemassa ollut Li Andersson taas totesi kesäkuussa 2017 pitävänsä ”äärimmäisen epätodennäköisenä”, että hänestä tulisi puolueen presidenttiehdokas.[125]

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esitti tammikuussa 2017 Arhinmäkeä puolueen presidenttiehdokkaaksi ja suositti ehdokkaan asettamista jo maaliskuussa, jolloin presidentinvaalikampanja tukisi puoluetta kuntavaaleissa.[126] Helmikuussa 2017 Kyllönen vahvisti olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[127] Puolueen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit esittivät häntä tehtävään.[128] Uudenmaan piiri ehdotti, että presidenttiehdokas olisi valittu vasta kuntavaalien jälkeen, jotta Arhinmäki voisi hakea tehtävään.[129] Arhinmäki oli Vasemmistoliiton ehdokas Helsingin pormestariksi.[128] Puheenjohtaja Li Andersson halusi kuitenkin, että ehdokas valitaan jo ennen kuntavaaleja.[129] Maaliskuussa 2017 Arhinmäki ilmoitti, ettei ole keväällä valmis presidenttiehdokkaaksi, koska keskittyi kuntavaaleihin ja pormestariehdokkuuteensa.[130]

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi Kyllösen ehdokkaaksi lauantaina 18. maaliskuuta 2017. Tehtävään ei ollut muita hakijoita.[5]

Vihreät

Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan edellisissä vaaleissa toiseksi tullut vihreiden Pekka Haavisto olisi myös näissä presidentinvaaleissa toiseksi suosituin ehdokas istuvan presidentin Sauli Niinistön jälkeen ja saisi 15 % äänistä, mikäli Niinistö asettuu ehdolle. Jos Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, Haavisto olisi saanut vaaleissa 32 % äänistä.[35]

Ville Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[131]

Pekka Haavisto ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa valmis puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[132] Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi Haaviston puolueen presidenttiehdokkaaksi yksimielisesti Lohjalla helmikuussa 2017.[11]

Väyrysen ehdokkuus

Paavo Väyrynen ilmoitti kesäkuussa 2017 harkitsevansa presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen kautta ja ilmoitti 15. heinäkuuta aloittavansa kannattajakorttien keräämisen. Perusteluksi Väyrynen ilmoitti presidentti Niinistön aktiivisen linjan EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.[133] Samalla Väyrynen luopui perustamansa kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta.[134] Aiemmin Väyrynen oli sanonut, ettei aio osallistua vuoden 2018 presidentinvaaleihin.[59]

Kannattajakorttien keräystä hoiti Seppo Hauta-aho, joka arvioi elokuussa 2017, että kortteja oli kerätty 1 000–2 000.[8] Marraskuun alkupuolella Väyrynen totesi, että kannattajakortteja oli kerätty vasta alle puolet vaaditusta määrästä.[135] Marraskuussa Väyrynen aloitti suuren lehtikampanjan, joka toi hänelle Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen mukaan kahden viikon aikana yli 5 000 kannattajakorttia ja kuun lopussa Väyrysen ehdokkuuden puolesta oli kampanjaväen mukaan kerätty lähes 15 000 korttia vaaditusta 20 000:sta.[136] Kun Ilja Janitskin ilmoitti luopuvansa omien kannattajakorttiensa keräämisestä, häntä tukenut Suomi Ensin ryhtyi Marco de Witin johdolla keräämään kannattajakortteja Väyryselle.[137] Väyrynen ilmoitti 5. joulukuuta saaneensa vaadittavat 20 000 korttia kerätyksi.[138] Valitsijayhdistys toimitti noin 27 000 kannattajakorttia 11. joulukuuta 2017 Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka ilmoitti, että sillä kestää noin puolitoista viikkoa laskea kortit.[139]

Muut ehdokkaaksi pyrkineet

  • Ilja Janitskin,[140] MV-lehden päätoimittaja. Suomi Ensin -yhdistys ilmoitti tukevansa häntä. Kannattajakorttien keräystä hoiti Tiina Keskimäki, joka arvioi elokuussa 2017, että ”ei varmasti olla vielä lähelläkään sitä 20 000 korttia”.[8] Janitskin antoi marraskuun 2017 lopussa ymmärtää, että lopettaa korttien keräyksen eikä tähtää enää presidenttiehdokkaaksi.[141] Samassa yhteydessä Janitskin ilmoitti tukevansa perussuomalaisten Laura Huhtasaarta.[142]
  • Petrus Pennanen, piraattipuolueen varapuheenjohtaja, pyrki myös presidentinvaaleihin. Pennanen kertoi 1. lokakuuta 2017 Twitterissä julkaisseensa ensimmäisenä toimijana Suomessa sähköisen palvelun, jonka kautta presidentinvaalien kannattajakortteja voi allekirjoittaa.[143] Piraattipuolue asettui virallisesti tukemaan Pennasen kannattajakorttikeräystä syyskokouksessaan 11. marraskuuta.[144]

Nuorisovaalit

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi toteutti tammikuun toisella viikolla nuorisovaalin yli 800 oppilaitoksessa. Ääniä annettiin 68 480, joista hyväksyttiin 65 397.

Sauli Niinistö voitti vaalin ensimmäisellä kierroksella saaden 44 963 (69 %) ääntä. Pekka Haavisto oli toinen 10 % äänisaaliilla ja Laura Huhtasaari kolmas saaden 7 % äänistä. Paavo Väyrynen sai 5 % äänistä, Tuula Haatainen ja Nils Torvalds noin 3 %, Matti Vanhanen runsaat 2 % ja Merja Kyllönen runsaan prosentin äänistä.[145]

Ennakkoasetelmat

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäen mukaan istuvalla presidentillä on aina selkeä etulyöntiasema vaaleihin.[146] Itsenäisen Suomen historiassa istuva presidentti on hävinnyt presidentinvaalin vain kerran, kun P. E. Svinhufvud hävisi vuoden 1937 presidentinvaaleissa pääministerinä toimineelle Kyösti Kalliolle.[147] Niinistö ilmoitti Suomen satavuotisjuhlavuoden vedoten, että hän aloittaisi vaalikampanjansa todella vasta itsenäisyyspäivän jälkeen.[148] Vaalikampanjan lyhentäminen on hänelle etu, sillä muista ehdokkaista poiketen hän istuvana presidenttinä julkisuudessa ilman varsinaista ehdokkuuttakin.[148]

Niinistön korkeaan suosioon vaikutti myös se, että eduskuntapuolueilla oli hankala löytää ehdokkaita, jotka pystyisivät kunnolla haastamaan Niinistön.[147] Moni ehdokkaaksi pyydetty kieltäytyi ehdokkuudesta, sillä Niinistön korkea kansansuosio aiheutti ajatuksen varmasta tappiosta.[148] Helsingin Sanomien teettämän 19. tammikuuta julkaistun gallupin mukaan keskustan omaa ehdokasta Matti Vanhasta äänestäisi 18 prosenttia keskustalaisista ja SDP:n omaa ehdokasta Tuula Haataista 10 prosenttia SDP:tä äänestävistä.[149]

Presidentin tehtäviin kuuluu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta huolehtiminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta monet pitävät nimenomaan Venäjä-suhteiden vaalimista presidentin tärkeimpänä asiana.[147] Niinistö onnistui antamaan presidenttikaudellaan vaikutelman vahvasta ja määrätietoisesta henkilöstä, mikä auttoi häntä Krimin valtaukseksen jälkeisten kiristyneiden Venäjä-suhteiden aikaisissa olosuhteissa.[147]

Ajankohta

Eduskunta suunnitteli kaikkien valtiollisten vaalien siirtämistä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille,[150][151] mutta presidentinvaalit jäivät lopulta uudistuksen ulkopuolelle.

Maakuntavaalit 2018 oli tarkoitus järjestää presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä,[152] mutta maakuntauudistuksen lykkäytyessä maakuntavaalit siirrettiin myöhemmäksi.[153]

Lähteet

  1. ↑ Aikataulut Vaalit.fi. 19.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 12.10.2017. (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)
  2. ↑ Presidentinvaali Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  3. ↑ Vuosina 2015-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  4. ↑ Aikataulut – Vaalit.fi www.vaalit.fi. Viitattu 5.6.2017.
  5. ↑ a b Koivisto, Matti: Europarlamentaarikko Merja Kyllönen valittiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 18.3.2017. Viitattu 6.8.2017.
  6. ↑ a b Kinnunen, Pekka: Presidentinvaalit 2018: Listasimme ehdokkaat, aikataulut ja kaiken oleellisen vaaleista Aamulehti. 22.11.2017. Viitattu 9.12.2017.
  7. ↑ Presidenttiehdokas Kyllönen Itämeren tilanteesta: Venäjästä halutaan tehdä yksin se mörkö Etelä-Suomen sanomat. 12.11.2017. Viitattu 9.12.2017.
  8. ↑ a b c d e f g Vuorikoski, Salla: Presidenttikampanjasta tulossa tiiviimpi kuin koskaan: Vaaleihin alle puoli vuotta – Ehdokkaita etsitään yhä Suomen Kuvalehti. 11.8.2017. Viitattu 11.8.2017.
  9. ↑ Yhteystiedot Merja Kyllösen 2018 presidentinvaalin tukiryhmä. Viitattu 10.12.2017.
  10. ↑ Vasemmiston puoluejohto esittäytyy 17.6.2016 (muokattu 19.6.2016). Vasemmistoliitto. Viitattu 10.12.2017.
  11. ↑ a b Tolkki, Kristiina: Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto: Emme tarvitse uusia viholliskuvia Yle uutiset. 12.2.2017. Viitattu 6.8.2017.
  12. ↑ Orjala, Anne: Vihreiden Haavisto ei halua Nato-kansanäänestystä – ”Yksikään hybridi- ja kybervaikuttaja ei pysyisi siitä poissa” Yle uutiset. 27.11.2017. Viitattu 1.12.2017.
  13. ↑ Waris, Olli: Haavisto piikitteli Niinistöä Kekkos-vertauksella: ”Miten presidentti voidaan valita ilman vaalikampanjaa?” Iltalehti. 20.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  14. ↑ a b Korkki, Jari: Matti Vanhanen presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 12.6.2016. Viitattu 6.8.2017.
  15. ↑ Kinnunen, Pekka: Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kehuu Ahtisaarta ja Halosta, moittii Sauli Niinistön politiikkaa kapea-alaiseksi Yle uutiset. 25.11.2017. Viitattu 9.12.2017.
  16. ↑ Matti Vanhanen jatkaa sairausloman jälkeen huomenna kampanjaansa 17.11.2017. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 19.1.2018.
  17. ↑ EU ja suunta Euroopalle | Laura Huhtasaari (PS) www.laurahuhtasaari.fi. Viitattu 3.1.2018.
  18. ↑ Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: "Haluan nostaa suomalaisuuden ja isänmaallisuuden hyveeksi" Kansalainen. 12.9.2017. Viitattu 3.1.2018.
  19. ↑ Perussuomalaisten presidenttiehdokas irtisanoutui ensitöikseen Pariisin ilmastosopimuksesta ja siteerasi Trumpia Keskisuomalainen. 23.9.2017. Viitattu 9.12.2017.
  20. ↑ Saarela, Petri: Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: “Haluan nostaa suomalaisuuden ja isänmaallisuuden hyveeksi” Kansalainen. 12.9.2017. Viitattu 9.12.2017.
  21. ↑ Laura Huhtasaari: Laura Huhtasaaren kampanjasivut laura2018.fi.
  22. ↑ Nurmi, Lauri: Presidentinvaalien toinen kierros alkaa näyttää erittäin mahdolliselta – hermopaine kohdistuu nyt kuin salamaniskusta Sauli Niinistöön 18.1.2018. Aamulehti. Viitattu 19.1.2018.
  23. ↑ Puukka, Johanna: SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen laittaa itsensä likoon Halosen hengessä Kaleva. 2.9.2017. Viitattu 14.11.2017.
  24. ↑ Kortelainen, Kai: Demarien Tuula Haatainen ilmoittautui Radio Dein vaalitentissä nuorten miesten ehdokkaaksi Seurakuntalainen. 2.9.2017. Viitattu 1.12.2017.
  25. ↑ Tuula Haataisen kampanjan yhteystiedot 15.9.2017. SDP. Viitattu 14.11.2017.
  26. ↑ Sajari, Petri: Presidentti­ehdokkaaksi pyrkivä Paavo Väyrynen on hankkinut 15 000 kannattajakorttia – kampanja­päällikkö uskoo tavoitteen täyttyvän 26.11.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.1.2018.
  27. ↑ Hämäläinen, Jyrki: Sauli Niinistö ei kaipaa Kekkoseksi Seinäjoen sanomat. 27.12.2011. Viitattu 9.12.2017.
  28. ↑ Ikävalko, Kari: Ehdokas Niinistö: Haluan johtaa esimerkilläni – Niinistön suurin huoli on kansan yhtenäisyyden säilyminen Turun sanomat. 8.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
  29. ↑ Lepänrinne, Jenni: Niinistö kaipaa vahvempaa EU:ta Turun sanomat. 22.11.2017. Viitattu 9.12.2017.
  30. ↑ a b Koljonen, Tarja: Niinistön taakse rakentuu kansanliike. Aamuposti, 31.5.2017, s. 12.
  31. ↑ Koivisto, Matti: RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds Yle uutiset. 11.6.2017. Viitattu 6.8.2017.
  32. ↑ Auvinen, Pirjo: RKP:n Torvalds: Suomen liityttävä Natoon Yle uutiset. 8.10.2017. Viitattu 31.10.2017.
  33. ↑ Nils Torvalds katsoisi presidenttinä kohti tulevaisuuden haasteita Turun sanomat. 6.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
  34. ↑ Rantschukoffista Nils Torvaldsin kampanjapäällikkö 15.8.2017. RKP. Viitattu 10.12.2017.
  35. ↑ a b c d e f g Varjus, Seppo: IS-tutkimus: Niinistö ottaisi presidentinvaalissa rökälevoiton Ilta-Sanomat. 9.1.2016. Viitattu 12.1.2016.
  36. ↑ Taloustutkimuksen omistaja: kokoomuksen moitteet turhia MTV. 24.03.2007. Viitattu 18.1.2018.
  37. ↑ Lehto, Mika: Tästä aukeaa presidenttipeli – Niinistö murskaavan ylivoimainen IS:n presidenttikyselyssä 1.6.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.6.2017.
  38. ↑ Auvinen, Pirjo: Ylen presidenttikysely: Niinistö yhä ylivoimaisempi, nyt ykkösvaihtoehto myös vihreille. Yle uutiset 30.11.2017. Viitattu 9.12.2017.
  39. ↑ Kauppalehti, OMX Company News Service: Pörssitiedote: Keskisuomalainen Oyj Tilinpäätöstiedote 18.2.2015. Viitattu 18.1.2018.
  40. ↑ Keskisuomalainen Oyj:n tilinpäätös 1.1.-31.12.2012 globenewswire.com. 20.2.2013. Viitattu 18.1.2018.
  41. ↑ Laura Huhtasaari on Iltalehden vaalikoneen suositelluin ehdokas - Niinistö jäi niukasti kakkoseksi iltalehti.fi. Viitattu 22.1.2018.
  42. ↑ Accuscore ennustaa nyt: Niinistö niukasti läpi ensimmäisellä kierroksella 23.12.2017. Iltalehti. Viitattu 1.1.2018.
  43. ↑ a b Suora lähetys juuri nyt ISTV:ssä – presidentti­ehdokkaat ensimmäisessä vaalitentissä Ilta-Sanomat. 30.10.2017. Viitattu 30.10.2017.
  44. ↑ a b Presidentti­ehdokkaat kohtasivat Helsingin yliopistolla tentissä – IS seurasi hetki hetkeltä Ilta-Sanomat. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  45. ↑ de Fresnes, Tulikukka: Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Helsingin yliopistolla – Yle seurasi hetki hetkeltä 13.11.2017. Yle uutiset. Viitattu 13.11.2017.
  46. ↑ a b Orjala, Anne: Presidenttiehdokkaat kohtasivat kolmannessa vaalitentissä – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle uutiset. 27.11.2017. Viitattu 27.11.2017.
  47. ↑ a b Näin MTV:n presidenttitentti eteni: Niinistön ja Väyrysen sanailut huvittivat – Huhtasaari aivan omilla linjoillaan 13.12.2017. MTV. Viitattu 13.12.2017.
  48. ↑ Presidentinvaalit 2018 – yli kymmenen tuntia suoria vaalitenttejä tv:ssä 12.12.2017. Yle. Viitattu 13.12.2017.
  49. ↑ Tolonen, Laura: Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Oulussa – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle. 10.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  50. ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Presidentinvaalitentti Tampereella keräsi salit täyteen: Mitä vuoden 1918 tapahtumista voidaan ottaa opiksi? Yle. 12.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
  51. ↑ MTV:n pöllöraati ruoti suuren presidentinvaalikeskustelun: Hei, vaalien kakkospaikka on edelleen jaossa! MTV. 22.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
  52. ↑ Nyt ei hyssytellä! IL:n presidenttitentti tänään suorana lähetyksenä Iltalehti. 22.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
  53. ↑ Johansson, Pia: Presidentkandidaterna debatterar vapenexport och feministisk utrikespolitik - se Svenska Yles tvåspråkiga valdebatt Svenska Yle. 22.1.2018. Viitattu 22.1.2018 (ruotsiksi).
  54. ↑ Suora lähetys juuri nyt: Presidenttiehdokkaat loppukiritentissä – haastajilla viimeiset hetket horjuttaa Niinistöä Ilta-Sanomat. 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  55. ↑ a b c Nissilä, Samuli: Keskustalta yllätysveto: Presidenttiehdokas jo kesällä – Sipilä kieltäytyy Suomenmaa. 15.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  56. ↑ Presidenttipelin avaaja haluaa vaikuttaa muihin Helsingin Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  57. ↑ Gertsch, Mia & Henriksson, Kimmo: Matti Vanhanen luopuu eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta, keskittyy presidenttiehdokkuuteen Yle uutiset. 17.3.2016. Viitattu 4.11.2017.
  58. ↑ Demarien presidenttipeli pyörii: Heinäluoma vai Urpilainen? Iltalehti. 23.2.2016. Viitattu 23.2.2016.
  59. ↑ a b Pohjanpalo, Olli: Väyrynen pettyi liberaaliin puoluejohtoon ja jättäytyy puolueen hallinnosta – ”En aio puuttua puolueen asioihin” Helsingin Sanomat. 25.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
  60. ↑ Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 29.8.2011. Viitattu 7.4.2015.
  61. ↑ Markkanen, Kristiina: Anneli Jäätteenmäki Suomen vaikeasta taloustilanteesta: ”On aina niin helppo säästää toisten menoista” Ilta-Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  62. ↑ Olli Rehn ei lähde presidenttikisaan Iltalehti. 3.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  63. ↑ Gråsten, Hanna: Matti Vanhasesta yksimielisesti keskustan presidenttiehdokas 12.6.2016. Iltalehti. Viitattu 25.4.2017.
  64. ↑ Päivinen, Elina: Presidentti Niinistö: Jatkohalut julki noin vuosi ennen vaaleja Yle uutiset. 28.2.2015. Viitattu 12.1.2016.
  65. ↑ Ainola, Olli: IL-analyysi: Kolme miljoonaa haluaa Niinistön taas ehdolle Iltalehti. 5.12.2015. Viitattu 5.12.2015.
  66. ↑ Virkkunen, Jussi: Sauli Niinistö hakee jatkokautta presidenttinä – mittauttaa suosionsa yhdistyksen avulla Yle uutiset. 29.5.2017. Viitattu 29.5.2017.
  67. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi 29.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  68. ↑ Mäki-Lohiluoma, Juho: Sauli Niinistön presidenttikampanja perusti kannattajakorttien pysyviä keräyspisteitä Verkkouutiset. Viitattu 7.8.2017.
  69. ↑ Sauli Niinistö 2018 Sauli Niinistö 2018. Viitattu 7.8.2017.
  70. ↑ Ristamäki, Juha: Näkökulma: Niinistöstä tulee mieleen Kekkonen – ”Minä rakastan tätä maata” on imelä slogan Iltalehti. Viitattu 7.8.2017.
  71. ↑ Virkkunen, Jussi: Sauli Niinistön kannattajakortteja kerätty yli 150 000 Yle uutiset. 25.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  72. ↑ Orpo: Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen Keskisuomalainen. 29.5.2017. Viitattu 29.5.2017.
  73. ↑ Pohjanpalo, Olli: Presidentti Sauli Niinistö kokoomuksen viralliseksi ehdokkaaksi – Puheenjohtaja Orpo luki Niinistön kirjeen: ”Mukaan mahtuu vielä” Helsingin Sanomat. 28.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
  74. ↑ Kunnas, Kristiina: Päivi Räsänen ”harkitsee vakavasti presidenttiehdokkuutta” vasta sitten, jos KD:n puoluejohto esittää häntä ehdokkaaksi KD. 7.8.2017. Viitattu 7.8.2017.
  75. ↑ Väliaho, Tuomo: Kristillisdemokraatit asettuvat Sauli Niinistön taakse presidentinvaaleissa Helsingin Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  76. ↑ Kallioniemi, Eija: Timo Soini: En lähde enää presidenttiehdokkaaksi Apu. 27.11.2014. Viitattu 12.1.2016.
  77. ↑ Timo Soini ei lähde presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 14.4.2016. Viitattu 15.4.2016.
  78. ↑ Salonen, Juha: Yllätysnimi pyrkii persujen presidenttiehdokkaaksi – ”Tämä tuli vähän puun takaa” Vantaan Sanomat. 4.5.2016. Viitattu 30.5.2017.
  79. ↑ Hietanen, Risto: Valtuutettu Juha Malmi erosi perussuomalaisista Helsingin Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 7.7.2017.
  80. ↑ Schauman, Satu: Hänestäkö PS:n presidenttiehdokas? ”En missään nimessä sulje pois” Verkkouutiset. 24.6.2016. Viitattu 31.5.2017.
  81. ↑ Hartikainen, Jarno: Jussi Halla-aho HS:lle: Lähden todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 30.5.2017.
  82. ↑ Demokraatti: Puhemies Lohela ei pyri PS:n presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 11.5.2017. Viitattu 11.5.2017.
  83. ↑ Eerola, Juho: Teuvo presidentiksi juhoeerola.wordpress.com. 30.12.2016. Viitattu 7.7.2017.
  84. ↑ Mattila, Sanni: PS:n Teuvo Hakkarainen itsevarmana: ”Otan puolueen toisen varapuheenjohtajan paikan” Iltalehti. 10.6.2017. Viitattu 7.7.2017.
  85. ↑ Tolkki, Kristiina: Perussuomalaisten Sampo Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan Yle uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  86. ↑ Kallionpää, Vesa: MTV Uutisextra tänään: Puolustusministeri Niinistö harkitsee presidenttiehdokkuutta mtv.fi. Viitattu 7.11.2016.
  87. ↑ Tolkki, Kristiina: Jussi Niinistö ei ole mukana perussuomalaisten puheenjohtajakisassa Yle uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  88. ↑ Rajala, Ossi: Monella puolueella presidenttiehdokas selvillä Hämeen Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  89. ↑ Mattila, Sanni: Perussuomalaiset lykkäsi päätöksen presidenttikisasta puoluevaltuuston päätettäväksi – äänestys ohi 11.6.2017. Iltalehti. Viitattu 11.6.2017.
  90. ↑ Halla-aho: Loikkauksessa on suurta historiallista ironiaa – kuittaili Soinille mtv.fi. 13.6.2017. Viitattu 15.6.2017.
  91. ↑ a b Summanen, Kasperi: Tom Packalén ei myönnä olevansa perussuomalaisten kyselyn suosikki presidenttiehdokkaaksi Verkkouutiset. 21.7.2017. Viitattu 21.7.2017.
  92. ↑ Mäki-Lohiluoma, Juho: PerusÄijät pyytää Laura Huhtasaarta perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Verkkouutiset. 20.5.2017. Viitattu 1.6.2017.
  93. ↑ Laakso, Antti: Perussuomalaisten Laura Huhtasaari harkitsee presidenttiehdokkuutta Yle uutiset. Viitattu 9.12.2017.
  94. ↑ Virkkunen, Jussi: Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi esitetään Laura Huhtasaarta Yle uutiset. 4.8.2017. Viitattu 5.8.2017.
  95. ↑ Virtanen, Jarno & Tikkala, Hannu: Laura Huhtasaari valittiin perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 23.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  96. ↑ Lehtinen, Tapio: Torvalds valmis RKP:n ehdokkaaksi presidenttikilpaan: ”Jos parempaa ehdokasta ei löydy” Pohjalainen. 22.2.2017. Viitattu 29.5.2017.
  97. ↑ a b Mäki-Lohiluoma, Juho: Nils Torvalds asettuu ehdolle RKP:n presidenttiehdokkaaksi Verkkouutiset. 6.5.2017. Viitattu 29.5.2017.
  98. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Voisiko KD tukea Sauli Niinistöä presidentiksi? Sari Essayah väisti kysymyksen 30.5.2017. Uusi Suomi. Viitattu 6.6.2017.
  99. ↑ Koivisto, Matti: RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds Yle uutiset. 11.6.2017. Viitattu 11.6.2017.
  100. ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: Antti Rinne ei lähde presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 15.4.2016. Viitattu 5.6.2017.
  101. ↑ Demarin ex-vetäjä: Heinäluoma tähtää presidentiksi Ilta-Sanomat. 8.3.2013. Viitattu 1.9.2013.
  102. ↑ Toivonen, hannu: Tasavallan presidentti Heinäluoma Seura. 28.3.2013. Viitattu 12.1.2016.
  103. ↑ Eero Heinäluoma Radio Deissä: ”Presidentinvaali on tehtävä josta ei voi kieltäytyä” Seurakuntalainen. 5.12.2014. Viitattu 9.12.2017.
  104. ↑ a b Tolkki, Kristiina & Auvinen, Pirjo: SDP:n Eero Heinäluoma ei pyri presidentiksi – ehdottaa Urpilaista Yle uutiset. 20.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
  105. ↑ Ruokangas, Perttu: Demarinuorten puheenjohtaja Näkkäläjärvi: Urpilainen SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 30.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  106. ↑ Demokraatti: Jutta Urpilainen ei lähde Sdp:n presidenttiehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2017.
  107. ↑ Blencowe, Annette: Heinäluoma ei lähde SDP:n presidenttiehdokkaaksi – ”Sosialidemokraattien sukset sojottavat kovin moniin eri suuntiin” Yle uutiset. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  108. ↑ Erkki Liikanen haluaa jatkaa Suomen Pankissa Ilta-Sanomat. 7.3.2009. Viitattu 7.4.2015.
  109. ↑ Juuti, Hanna: Erkki Liikanen yhteiskuntasopimuksesta käytävistä neuvotteluista: ”Nyt tarvitaan tekoja!” Yle uutiset. 23.2.2016. Viitattu 22.2.2016.
  110. ↑ Tuomioja ei lähde ikinä presidenttiehdokkaaksi Taloussanomat. 25.5.2008. Viitattu 7.4.2015.
  111. ↑ Kempas, Karla: SDP:n presidenttipakka sekaisin Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  112. ↑ ”Tarja Halosen kampanja on jatkunut jo pitkään” – Politiikan veteraani ennakoi jättiyllätystä ehdokasasetelmiin Uusi Suomi. 29.4.2017. Viitattu 5.6.2017.
  113. ↑ SDP asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin – Rinne odottaa ehdokkuudesta kiinnostuneita Iltalehti. 8.6.2017. Viitattu 8.6.2017.
  114. ↑ Palojärvi, Eeva: Sdp laittaa päälle tehohaun presidenttikisaan – Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta harkitsevat Helsingin Sanomat. 8.6.2017. Viitattu 9.6.2017.
  115. ↑ Se on Tuula Haatainen! – SDP:n presidenttiehdokas ratkesi jäsenäänestyksen perusteella Demokraatti.fi. Viitattu 2.9.2017.
  116. ↑ Uuden vaihtoehdon lähtö presidentinvaaleihin on vielä auki – Vaatimus kerätä 20 000 kannattajakorttia voi nostaa kynnystä Ilta-Sanomat. 16.7.2017. Viitattu 7.8.2017.
  117. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Maria Lohela allekirjoitti Sauli Niinistön kannattajakortin Verkkouutiset. 6.8.2017. Viitattu 8.8.2017.
  118. ↑ Niemistö, Elina: Uuden vaihtoehdon Saarakkala tukee Niinistöä jatkokaudelle Yle uutiset. 8.8.2017. Viitattu 9.8.2017.
  119. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Sinisten kansanedustajia Sauli Niinistön tueksi Verkkouutiset. 5.9.2017. Viitattu 6.9.2017.
  120. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Sinisten ryhmäjohtaja allekirjoitti Sauli Niinistön kannattajakortin – ”ei kannanotto” Verkkouutiset. 6.9.2017. Viitattu 6.9.2017.
  121. ↑ Rautanen, Sari: Sinisten ensimmäisestä puoluekokouksesta Tampereella ei odoteta spektaakkelia: ”Jos paikalle tulee sen verran ihmisiä, että saamme järjestäydyttyä, se on jo hyvä” Aamulehti. 16.10.2017. Viitattu 16.10.2017.
  122. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Sinisten Sampo Terho Ylellä: Turvapaikka­hakemukset on ”pakko käsitellä” Euroopan ulkopuolella Helsingin Sanomat. 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
  123. ↑ Pihlajasaari, Jouni: Presidenttiehdokkuus kiinnostaa Kyllöstä Pohjalainen. 1.5.2016. Viitattu 5.6.2017.
  124. ↑ Arhinmäki harkitsee presidenttiehdokkuutta – jos pyydetään 10.6.2016. MTV. Viitattu 31.5.2017.
  125. ↑ Turkki, Kirsi & Vainio, Juha: Li Andersson haluaa Suomeen vihervasemmistolaisen hallituksen Turun Sanomat. 6.6.2016. Viitattu 5.6.2017.
  126. ↑ Herttuainen, Auli: Uudenmaan Vasemmistoliitto: Paavo Arhinmäki presidenttiehdokkaaksi 17.1.2017. Uudenmaan Vasemmistoliitto. Viitattu 30.5.2017.
  127. ↑ Virkkunen, Jussi: Merja Kyllönen pohti presidenttiehdokkuutta puoli vuotta: Olen käytettävissä Yle uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  128. ↑ a b Vasemmistoliitto valitsee puolueelle presidenttiehdokkaan – Merja Kyllönen vahvoilla Keskisuomalainen. 18.3.2017. Viitattu 30.5.2017.
  129. ↑ a b Kyllönen presidenttiehdokkaaksi: ”Paha voittaa, jos hyvät eivät tee mitään” Iltalehti. 18.3.2017. Viitattu 30.5.2017.
  130. ↑ Niilola, Merja: Paavo Arhinmäelle koetetaan raivata tilaa presidentinvaaleihin Yle uutiset. 16.3.2017. Viitattu 31.5.2017.
  131. ↑ Henriksson, Kimmo: Vihreille presidenttiehdokas vielä tänä vuonna Yle uutiset. 21.5.2016. Viitattu 21.5.2016.
  132. ↑ Pekka Haavisto lähtee presidenttikilpaan – ”Suomen turvallisuudesta tärkeä keskustella” Yle uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  133. ↑ Korkki, Jari: Väyrynen harkitsee sittenkin presidenttiehdokkuutta Yle uutiset. 21.6.2017. Viitattu 21.6.2017.
  134. ↑ Mäki-Lohiluoma, Juho: Paavo Väyrynen lähtee presidenttikisaan – tarvitsee 20 000 kannattajakorttia Verkkouutiset. 15.07.2017. Viitattu 15.7.2017.
  135. ↑ Manninen, Tuomas: Presidentiksi pyrkivä Paavo Väyrynen paljastaa ”raa’an” totuuden: Kannatuskorteista puuttuu yli puolet Ilta-Sanomat. 12.11.2017. Viitattu 12.11.2017.
  136. ↑ Ristamäki, Juha: Paavo Väyrysen presidenttikampanja nosteessa: 15000 kannattajan raja menossa rikki 25.11.2017. Iltalehti. Viitattu 25.11.2017.
  137. ↑ Rinne, Mika: Suomi Ensin -ryhmittymä kerää kannatuskortteja nyt Paavo Väyryselle 2.12.2017. Iltalehti. Viitattu 10.12.2017.
  138. ↑ Lassila, Anni & Pohjanpalo, Olli: Keskustan jäsen Paavo Väyrynen sai kasaan presidenttiehdokkuuteen vaadittavat 20 000 kannattajakorttia – Vanhanen: ”Hän on kilpailevan puolueen ehdokas” Helsingin Sanomat. 5.12.2017. Viitattu 5.12.2017.
  139. ↑ Laurila, Salla: Presidentinvaaleissa on edessä tilanne, johon törmättiin edellisen kerran yli 20 vuotta sitten 17.12.2017. MTV3. Viitattu 17.12.2017.
  140. ↑ Vaasan Suomi ensin -mielenosoituksessa kymmeniä osallistujia Pohjalainen. 12.01.2017. Viitattu 24.1.2017.
  141. ↑ a b Strömberg, Jari: MV-sivuston perustaja Ilja Janitskin ei tähtää presidenttiehdokkaaksi – ilmoittaa lopettavansa kannattajakorttien keräämisen Yle uutiset. 26.11.2017. Viitattu 26.11.2017.
  142. ↑ Ilja Janitskin paljasti suosikkinsa Suomen seuraavaksi presidentiksi: ”Tuen Laura Huhtasaarta” Demokraatti. 27.11.2017. Viitattu 27.11.2017.
  143. ↑ Pennanen, Petrus: Vapaus, Järki ja Rakkaus! Twitter. 1.11.2017. Viitattu 2.11.2017.
  144. ↑ Piraattipuolue hyväksyi Suomen kunnianhimoisimman energia- ja ympäristöpoliittisen ohjelman ja asettui Petrus Pennasen kannattajakorttikeräyksen taakse – Piraattipuolue r.p. Piraattipuolue r.p.. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  145. ↑ Olli Pohjanpalo: Niinistö ylivoimainen ykkönen nuorisovaalissa – Vanhanen ja Kyllönen pohjimmaisina Helsingin Sanomat. 15.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
  146. ↑ Hemmilä, Ilkka: Niinistö on jo kertaalleen rökittänyt Haaviston, Väyrysen ja Vanhasen – tutkija kommentoi presidentinvaalien asetelmaa Maaseuden tulevaisuus. 7.1.2018. Viitattu 19.1.2018.
  147. ↑ a b c d Niskakangas, Tuomas: Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina – kahdeksan syytä, joiden takia häntä on vaikea voittaa Helsingin Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 19.1.2018.
  148. ↑ a b c Niinistön kansansuosio suitsii vaalikamppailua Kauppalehti. 5.9.2017. Viitattu 19.1.2018.
  149. ↑ Räisänen, Kari: Niinistön kannatus pudonnut, mutta etumatka yhä vahva – Väyrynen kirinyt selvästi Haavistoa kiinni Helsingin Sanomat. 19.1.2018. Viitattu 19.1.2018.
  150. ↑ Kansanvallalle vakioviikonloppu Helsingin Sanomat. 30.12.2013. Viitattu 12.1.2015.
  151. ↑ Puoluesihteerit siirtäisivät kunta- ja presidentinvaaleja Maaseudun Tulevaisuus. 25.10.2013. Viitattu 12.1.2016.
  152. ↑ Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä Valtiovarainministeriö. Viitattu 5.6.2017.
  153. ↑ STT: Maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta Yle uutiset. Viitattu 18.7.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_presidentinvaali_2018&oldid=17044444”