Edistysmielinen osuustoiminta

Hakaniemen Elanto vuonna 1993.

Vuosina 1950–1975 Kesko kasvatti markkinaosuuttaan eniten, toisena SOK. OTK-ryhmän osuus pieneni hieman, Tukon eniten.

Vakuutusyhtiö Kansan entinen toimitalo Helsingin Sörnäisissä.

Osuusliike Mäki-Matin logoja.

Kemin Osuuskaupan toimitalo Keskuspuistokatu 1:ssä, valmistunut 1929.

Oulun Osuuskaupan vanha toimitalo, Pakkahuoneenkatu 30.

Osuusliike Lapinmaa Rovaniemellä vuonna 1940.

Edistysmielinen osuustoiminta oli oma nimitys niille, lähinnä Suomen kaupunkien työväestöstä koostuneille osuuskaupoille, jotka erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Edistysmieliset osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK). Osuusliikkeitä oli enimmillään 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964. Kullakin osuusliikkeellä oli oma säästökassa ja joillakin myös omaa tuotannollista toimintaa varsinkin alkuvaiheessa, kuten leipomo ja meijeri. Lisäksi edistysmielistä osuustoimintaa olivat rakennusteollisuudessa Haka, vakuutusalalla Kansa sekä kirjakustantamo Tammi.

Liikeketjuja

Kaupungeissa ja muissa suuremmissa asutuskeskuksissa oli Centrum-tavarataloja. E-liike oli 1950-luvulla edelläkävijä valintamyymälöiden tuomisessa Suomeen; ryhmän eri kokoisten elintarvikeliikkeiden tunnuksia olivat E-market, E-halli ja Siwa. Muita E-liikkeen ketjuja sen viimeisinä vuosikymmeninä olivat rautakauppa Renlund, huonekaluliike Eka-kaluste, huoltamoketju Finnoil (aik. E-Öljyt) ja Cumulus-hotellit. Haka-Auto Oy toi maahan Mazda- ja Wartburg-autoja, ja monilla paikallisilla osuusliikkeillä oli oma autoliike.

Teollisuuslaitoksia

Pääartikkeli: Osuustukkukauppa#Oma tuotanto

E-liikkeen omistamaa teollisuutta olivat rakennuskunta Hakan ja kirjankustantamo Tammen ohella puoli tusinaa lihanjalostamoa ympäri Suomen (Oulu 1944, Lahti 1948, Kuopio 1949, Vaasa 1950, Turku 1953 ja Kuopio 1957), kalanjalostamo Kontio & Kontio (1944), Helsingin margariinitehdas (1930) ja makaronitehdas (1946, vuodesta 1960 Hämeenlinnassa), Hämeenlinnan keksitehdas, Helsingin kahvipaahtimo (1927), kaksi myllyä (Helsinki 1936 ja Hämeenlinna 1956), perunajauhotehdas (1937–1959 Tampereella, 1959–1968 Vähässäkyrössä) ja mallastehdas (vuoteen 1968 asti Tampereella). E-liikkeen elintarviketuotantoon kuuluivat myös paikallisosuuskauppojen leipomot ympäri maata, joita oli enimmillään sata vuonna 1964. Monet niistä nousivat paikkakunnillaan suosioon niin, että E-liikkeestä leipää ostivat nekin jotka eivät muuten aatteellisista syistä liikettä suosineet. Osuusliikkeillä oli myös pieniä virvoitusjuomatehtaita, joillakin myös pesula ja halkosaha. Tuotannon arvoltaan suurin osuusliikkeiden teollisuustoimiala oli kuitenkin meijeritoiminta, jonka osuus 1960-luvun puolivälissä oli 55 prosenttia. Osuusliikkeiden meijereitä oli tuolloin 18, ja lisäksi OTK omisti kolme meijeriä. E-liike kuitenkin luopui meijeritoiminnasta 1970-luvun alkupuolella.

Elintarviketuotannon lisäksi OTK:lla oli Hämeenlinnan rehutehdas, Sörnäisten teknokemian tehdas, Tampereen tulitikkutehdas (1926) ja kalustetehdas Sotka Lahdessa (perustettu 1958). OTK:lla oli myös viisi tekstiilitehdasta: Helsingin paitatehdas ja pukutehdas (perustettu 1925), leninkitehdas, Hyvinkään vuodevaatetehdas (1935) ja Savonlinnan työvaatetehdas (1954). Helsingin vanutehdas Keru Oy perustettiin 1947. Rakennusainevalmistajia olivat Hämeenlinnan saha (1943), Kylmäkosken naulatehdas (1938, vuodesta 1956 Orivedellä) ja rakennuslevytehdas (Sotkia Oy, 1956) sekä Keravan kattohuopatehdas (1955). Lisäksi vuonna 1959 OTK osti Renlundin rakennusainetehtaat, jotka tuottivat Leca-kevytsoraa ja -tiiliä, savitiiliä sekä vuolukivituotteita Nunnanlahden louhoksesta.

Kannattavuuskriisistä Eka-fuusioon

E-osuusliikkeiden kannattavuus oli 1960-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti tappiollista, ja liikevaihto alkoi laskea 1970-luvun puolivälistä. Yksi pelastusyrityksistä oli Siwa-lähikauppaketjun kehittäminen 1980-luvun alussa. Vuonna 1983 E-liikkeessä tehtiin suurfuusio, jolloin kaikki osuusliikkeet suurinta Elantoa lukuun ottamatta yhdistyivät omistamansa OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Hakan ja Kansan mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Eka, Elanto, SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992, jolloin KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. Eka-yhtymästä tuli Tradeka, joka myöhemmin luopui kokonaan vähittäiskaupasta.

Vuonna 1983 sulautuneet osuusliikkeet

E-osuuskunta Ekan perustamisen yhteydessä 1983 Keskusosuusliike OTK:hon sulautuivat nämä 39 eri puolilla Suomea toiminutta osuusliikettä. Moniin niistä oli aiemmin yhdistynyt muita alueen työväenosuuskauppoja:

• Osuusliike Ahjo, Hyvinkää (1902)
  • vuonna 1954 liittynyt Kytäjän Osuuskauppa, Hyvinkään mlk (1907)
  • vuonna 1965 liittynyt Launosten Osuuskauppa, Loppi (1909)
• Etelä-Saimaan Osuusliike, Imatra (1902)
  • vuoteen 1980 Osuusliike Imatra
  • vuoteen 1923 Osuusliike Tippa
  • vuonna 1923 liittynyt Imatran Osuusliike, Ruokolahti (1907, vuoteen 1920 Imatran Osuuskauppa)
  • vuonna 1940 liittynyt Enson Osuusliike, Jääski (1909)
  • vuonna 19?? liittynyt Keski-Karjalan Osuusliike, Simpele (1907)
    • vuonna 1919 liittynyt Simpeleen Työväen Osuuskauppa, Simpele (1912)
  • vuonna 1980 liittynyt Osuusliike Onni, Lappeenranta (1904)
• Osuusliike Häme, Hämeenlinna (1927)
  • vuonna 1969 liittynyt Osuusliike Sydän-Häme, Lammi (1935)
  • vuonna 1970 liittynyt Janakkalan Osuuskauppa, Janakkala (1907)
• Iin Osuuskauppa, Ii (1906)
• Itä-Savon Osuusliike, Savonlinna (1917)
• Jokelan Osuuskauppa, Tuusula (1905)
• Kainuun Osuusliike, Kajaani (1913)
  • vuoteen 1935 Kajaanin Osuuskauppa
• Osuusliike Kalla, Kuopio (1902)
  • vuoteen 1934 Osuusliike Työkansa
  • vuonna 1923 liittynyt Maaningan Osuuskauppa, Maaninka (1904)
  • vuonna 19?? liittynyt Keiteleen Osuuskauppa, Keitele (1907)
  • vuonna 1966 liittynyt Sisä-Savon Osuusliike, Suonenjoki (1936)
  • vuonna 1974 liittynyt Osuusliike Savo, Tervo (1908)
  • vuonna 1977 liittyneet Osuusliike Uurtaja, Tuusniemi (1920)
• Osuusliike Kansanvoima, Rautalampi (1936)
• Osuusliike Kanta-Häme, Orivesi (1903)
  • vuoteen 1949 Oriveden Osuuskauppa
  • vuonna 1965 liittynyt Korkeakosken Osuuskauppa, Juupajoki (1903)
• Osuusliike Keko, Lohja (1916)
  • vuonna 1954 liittynyt Leppäkorven Osuuskauppa, Nummi (1921), liittyi osittain myös Osuusliike Orakseen
  • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Andelsaffär Konsum, Karjaa (1903, vuoteen 1942 Länsi-Uudenmaan Osuusyhdistys, vuoteen 1957 Osuusliike Konsum Andelsaffär)
• Kemin Osuuskauppa, Kemi (1906)
  • • vuonna 1926 liittynyt Pohjan Ekon Työväen Osuuskauppa, Pohja (1909)
  • vuonna 1948 liittynyt Pajusaaren Osuuskauppa, Kemin mlk (1921)
  • vuonna 1974 liittynyt Tornionlaakson Osuusliike, Pello (1937)
• Osuusliike Koitto, Valkeakoski (1925)
• Osuusliike Kymenmaa, Kouvola (1903)
  • vuoteen 1960 Kuusankosken Osuusliike
  • vuonna 1922 liittynyt Voikan Osuuskauppa, Kuusankoski (1902)
  • vuonna 1962 liittynyt Osuusliike Keski-Kymi, Inkeroinen (1919, vuoteen 1950 Inkeroisten Osuuskauppa)
  • vuonna 1971 liittynyt Kyminlaakson Osuusliike, Kotka (1905)
    • vuonna 1919 liittyneet Helilän Kauppaosuuskunta, Kymi (1906) ja Kymiläisten Osuuskauppa, Kymi (1906)
  • vuonna 1972 liittynyt Osuusliike Valli, Hamina (1944)
• Osuusliike Laaja Andelsaffär, Vaasa (1907)
  • vuoteen 1979 Osuusliike Vaasanseutu
  • vuoteen 1957 Työväen Osuusliike
  • vuonna 1922 liittynyt Osuuskunta Ruokala, Vaasa (1915)
  • vuonna 1957 liittynyt Andelsaffär Åliden, Vöyri (1951)
  • vuonna 1967 liittyneet Andelsaffär Ådalen, Närpiö (1939) ja Osuusliike Suupohja Andelsaffär, Kristiinankaupunki (1919, vuoteen 1936 Suupohjan Kuluttajain Osuusliike)
  • vuonna 1979 liittyneet Osuusliike Laaja, Lapua (1908, vuoteen 1939 Työväen Osuuskauppa), Osuusliike Eteläpohja, Seinäjoki (1918, vuoteen 1938 Seinäjoen Työväen Osuuskauppa), Lestijokilaakson Osuusliike, Kannus (1923) ja Osuusliike Warma, Kokkola (1935, vuoteen 1969 Kokkolanseudun Osuusliike)
    • Kokkolanseudun Osuusliikeeseen vuonna 1969 liittynyt Osuusliike Warma Andelsaffär, Pietarsaari (1904)
    • Osuusliike Eteläpohjaan vuonna 1960 liittynyt Lakeuksien Osuusliike, Kauhajoki (1954, jatkoi Osuusliike Laatokan (Lahdenpohja, 1937) toimintaa)
    • Osuusliike Eteläpohjaan vuonna 1967 liittynyt Alavuden Osuusliike, Alavus (1905)
      • vuonna 1943 liittynyt Sydänmaan Osuuskauppa, Alavus (1908)
      • vuonna 1959 liittynyt Kuluttajain Osuusliike, Ähtäri (1917)
    • Osuusliike Laajaan (Lapua) vuonna 1966 liittynyt Osuusliike Järvialue, Evijärvi (1917, vuoteen 1958 Evijärven Osuuskauppa)
    • Seinäjoen Työväen Osuuskauppaan vuonna 1921 liittynyt Kurikan Työväen Osuuskauppa, Kurikka (1907)
    • Työväen Osuuskauppaan (Lapua) vuonna 1923 liittynyt Osuuskauppa Sovinto, Alahärmä (1917)
• Lahden Osuuskauppa, Lahti (1907)
  • vuonna 1922 liittynyt Niemen Osuusliike, Hollola (1907)
  • vuonna 1954 liittynyt Keski-Uudenmaan Osuusliike, Lapinjärvi (1908)
  • vuonna 1958 liittynyt Osuusliike Ala-Häme, Kärkölä (1921)
  • vuonna 1964 liittynyt Länsi-Päijänteen Osuusliike, Padasjoki (1935)
  • vuonna 1966 liittynyt Oitin Osuusliike, Hausjärvi (1903)
• Osuusliike Lapinmaa, Rovaniemi (1922)
  • vuoteen 1936 Työväen Osuusliike Lapinmaa
  • vuonna 1924 liittynyt Kursun Osuuskauppa, Kuolajärvi (1909)
  • vuonna 1974 liittynyt Taka-Lapin Osuusliike, Inari, vuoteen 1944 Petsamo (1938)
• Osuuskauppa Mäki-Matti, Jyväskylä (1906)
  • vuonna 1922 liittynyt Kintauden Osuuskauppa, Petäjävesi (1909)
  • vuonna 1965 liittyneet Suolahden Osuuskauppa, Suolahti (1915) ja Äänekosken Osuuskauppa, Äänekoski (1904)
  • vuonna 1971 liittynyt Osuusliike Paavonseutu, Saarijärvi (1938)
  • vuonna 1974 liittyneet Keski-Suomen Osuusliike, Pihlajavesi (1917) ja Osuusliike Keski-Suomi, Keuruu (1941), ensiksi mainittu liittyi osittain myös Virtain Osuuskauppaan
  • vuonna 1981 liittynyt Pohjois-Päijänteen Osuusliike, Korpilahti (1918, vuoteen 1953 Muuramen Osuuskauppa)
    • vuonna 1953 liittynyt Korpilahden Osuuskauppa, Korpilahti (1915)
  • vuonna 1982 liittynyt Jämsän Osuusliike, Jämsä (1909)
• Osuusliike Mänty, Mänttä (1916)
  • vuoteen 1948 Mäntän Osuuskauppa
  • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Vankka, Vilppula (1906, vuoteen 1938 Osuuskauppa Vankka)
• Osuusliike Oma-Apu, Joensuu (1913)
  • vuonna 1926 liittynyt Enon Yleinen Osuuskauppa, Eno (1908)
  • vuonna 1973 liittynyt Osuusliike Sisä-Karjala, Tohmajärvi (1902, vuoteen 1943 Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike)
  • vuonna 1977 liittynyt Osuusliike Pielinen, Lieksa (1916, vuoteen 1956 Pielisjärven Yleinen Osuusliike)
    • vuonna 1972 liittynyt Raja-Karjalan Osuusliike, Nurmes (1952, jatkoi luovutetulla alueella Harlussa toimineen samannimisen osuusliikkeen toimintaa)
• Osuusliike Oripää, Oripää (1908)
  • vuoteen 1938 Oripään Osuuskauppa
• Otanmäen Osuusliike, Otanmäki (1956)
  • jatkoi 1939 Keskisaaren Osuusliikkeen toimintaa (Koivisto, 1907)
• Oulun Osuuskauppa, Oulu (1902)
  • vuonna 1966 liittynyt Osuusliike Otso, Kuusamo (1937)
  • vuonna 1980 liittynyt Kalajokilaakson Osuusliike, Ylivieska (1923)
    • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Kolmipohja, Haapajärvi (1936, vuoteen 1962 Haapajärvenseudun Osuusliike)
      • vuonna 1963 liittynyt Reisjärven Osuusliike, Reisjärvi (1932)
    • vuonna 1967 liittynyt Pyhäjokilaakson Osuusliike, Oulainen (1937)
• Osuuskauppa Perhelä, Järvenpää (1908)
• Pihtiputaan Osuuskauppa, Pihtipudas (1938)
  • vuonna 1954 liittynyt Elämäjärven Osuuskauppa, Pihtipudas (1924)
• Raahen Osuuskauppa, Raahe (1907)
• Osuusliike Salla, Kemijärvi (1906)
  • vuoteen 1936 Kuolajärven Osuuskauppa
• Osuusliike Satapohja, Parkano (1936)
  • vuoteen 1959 Pohjois-Satakunnan Osuusliike
• Osuusliike Sataseutu, Pori (1902)
  • vuoteen 1980 Osuusliike Kansa
  • vuonna 1932 liittynyt Kyläsaaren Osuuskauppa, Porin mlk (1909)
  • vuonna 1954 liittynyt Osuusliike Työnapu, Porin mlk (1903, vuoteen 1951 Pihlavan Työväen Osuuskauppa)
  • vuonna 1980 liittyneet Osuusliike Kehä, Eura (1906), Osuusliike Pohjankangas, Kankaanpää (1939), Osuusliike Satarengas, Huittinen (1947, vuoteen 1962 Loimijoen Osuusliike) ja Osuusliike Suoja, Rauma (1920)
    • Osuusliike Kehään vuonna 1964 liittyneet Köyliön Osuuskauppa, Köyliö (1908) ja Säkylän Osuuskauppa, Säkylä (1906)
    • Osuusliike Satarenkaaseen vuonna 196? liittynyt Osuusliike Keski-Satakunta, Kiikka (1906, vuoteen 1935 Kiikan Osuuskauppa, vuoteen 1956 Keski-Satakunnan Osuusliike)
    • Osuusliike Suojaan vuonna 1958 liittynyt Osuusliike Ura, Eurajoki (1904)
• Osuusliike Savonseutu, Mikkeli (1915)
  • vuoteen 1943 Mikkelin Työväen Osuuskauppa
  • vuonna 1960 liittynyt Osuusliike Kataja, Mäntyharju (1926)
  • vuonna 1974 liittynyt Keski-Savon Osuusliike, Pieksämäki (1924)
• Osuusliike Tammi, Forssa (1922)
  • vuonna 1923 liittynyt Forssan Osuusliike, Forssa (1903)
  • vuonna 1965 liittynyt Jokioisten Osuuskauppa, Jokioinen (1908)
  • vuonna 1971 liittyneet Osuusliike Lounais-Häme, Urjala (1905, vuoteen 1953 Nuutajärven Osuuskauppa, vuoteen 1956 Lounais-Hämeen Osuusliike) ja Osuusliike Sata-Häme, Humppila (1903, vuoteen 1956 Humppilan Osuuskauppa)
    • Humppilan Osuuskauppaan vuonna 1924 liittynyt Alastaron Työväen Osuuskauppa, Alastaro (1920)
  • vuonna 1981 liittyneet Osuusliike Oras, Somero (1937) ja Osuusliike Valta, Ypäjä (1919)
• Osuusliike Tarmola, Turku (1902)
  • vuonna 1959 liittynyt Osuusliike Norma Andelsaffär, Parainen (1908, vuoteen 1938 Paraisten Työväen Osuuskauppa)
  • vuonna 1972 liittynyt Yläneen Osuusliike, Yläne (1904)
  • vuonna 1978 liittynyt Loimaan Osuusliike, Loimaa (1924)
  • vuonna 1979 liittynyt Vakka-Suomen Osuusliike, Uusikaupunki (1935)
  • vuonna 1980 liittyneet Lounaismaan Osuusliike, Aura (1907, vuoteen 1963 Auran Osuuskauppa) ja Osuusliike Kerhola, Paimio (1929)
    • Lounaismaan Osuusliikkeeseen vuonna 1962 liittynyt Osuusliike Kehitys, Karinainen (1902, vuoteen 1936 Kyrön Osuuskauppa)
• Osuusliike Tuki, Karkkila (1904)
• Osuusliike Työnvoima, Varkaus (1907)
  • vuonna 1921 liittynyt Leppävirran Osuuskauppa, Leppävirta (1908)
• Osuusliike Tähkä, Salo (1903)
  • vuoteen 1937 Halikon Osuuskauppa
  • vuonna 1966 liittynyt Perniönseudun Osuusliike, Perniö (1936)
  • vuonna 1971 liittynyt Osuusliike Terho, Perniö (1907)
  • vuonna 1980 liittynyt Dalsbruks Andelshandel/Taalintehtaan Osuuskauppa, Taalintehdas (1904)
• Vihdinseudun Osuusliike, Vihti (1917)
• Viitasaaren Osuuskauppa, Viitasaari (1917)
• Osuusliike Voima, Tampere (1918)
  • vuonna 1930 liittynyt Nokian Osuuskauppa, Pohjois-Pirkkala (1905)
  • vuonna 1961 liittynyt Luopioisten Osuuskauppa, Luopioinen (1905)
  • vuonna 1964 liittynyt Osuusliike Kurunmaa, Kuru (1955, jatkoi Osuusliike Itä-Karjalan (Sortavala, 1908) toimintaa)
  • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Oma, Hämeenkyrö (1903)
  • vuonna 1982 liittynyt Virtain Osuuskauppa, Virrat (1917)
• Osuusliike Ylä-Savo, Iisalmi (1907)
  • vuoteen 1966 Ylä-Savon Osuusliike
  • vuonna 1972 liittynyt Kiuruveden Työväen Osuuskauppa, Kiuruvesi (1907)

Ekan ulkopuolelle 1983 jääneet osuusliikkeet

• Osuusliike Elanto, Helsinki (1905)
  • vuonna 1933 liittynyt Hamarin Osuuskauppa, Porvoon mlk (1933)
  • vuonna 1937 liittynyt Nurmijärven Osuuskunta, Nurmijärvi (1905)
  • vuonna 1965 liittynyt Osuusliike Lovisa Andelsaffär, Loviisa (1904)
  • vuonna 1977 liittynyt Osuusliike Rata, Helsinki (1919, vuoteen 1947 Rautatieläisten Osuusruokala)
• Hyvinkään Rautatieläisten Osuusruokala, Hyvinkää (1954)
• Pitäjänmäen Osuusruokala, Helsinki (1940)

Luovutettujen alueiden osuusliikkeet

Nämä osuusliikkeet lakkasivat vuonna 1944, osa jo vuonna 1939 talvisodan yhteydessä.

• Ala-Vuoksen Osuusliike, Sakkola (1934)
• Hämekosken Osuuskauppa, Ruskeala
• Koiviston Keskisaaren Osuuskauppa, Koiviston mlk (1907)
• Länsi-Kannaksen Osuusliike, Koivisto (1941)
• Osuusliike Itä-Karjala, Sortavala (1908)
  • vuoteen 1925 Itä-Karjalan Työväen Osuusliike
• Osuusliike Laatokka, Lahdenpohja (1938)
• Raja-Karjalan Osuusliike, Harlu (1907)
• Saimaankanavan Osuusliiike, Viipurin mlk (1907)
  • vuonna 1927 liittynyt Kauppaosuuskunta Pälli, Nuijamaa (1917)
• Talikkalan Työväen Sauna- ja Rakennusosuuskunta, Viipuri (1909)
• Työväen ja Pienviljelijäin Osuuskauppa, Värtsilä
• Unnunkosken Osuuskauppa, Räisälä (1910, lopetti 1922)
• Viipurin Osuusliike, Viipuri (1908)
  • vuonna 1923 liittyneet Nurmin Osuuskauppa, Viipurin mlk (1908) ja Uuraan Osuusliike, Johannes (1906)
  • vuonna 1925 liittyneet Karppilan Osuusliike, Viipurin mlk (1907) ja Rakkolan Työväen Osuuskauppa, Vahviala (1903)
  • vuonna 1926 liittynyt Osuusliike Kehitys, Koivisto (1925)
  • vuonna 1931 liittynyt Ravansaaren Osuusliike, Viipurin mlk (1903)

Yhteiskunnallinen merkitys

Edistysmielisen osuuskauppaliikkeen jäsenyyden yhteiskunnallinen merkitys muuttui sotien jälkeen. 1980-luvun alussa palkansaajat eivät enää keskittäneet päivittäisostojaan työväen osuuskauppoihin. Monet työläistaustaiset kuuluivat silloin E-liikkeeseen joko tottumuksesta tai vasemmistolaisuuden osoittamiseksi.

Katso myös

• Osuustoiminta
• Punapääoma
• Sateenkaarilipun alla

Lähteet

• Kallenautio, Jorma: Eka Suomessa : 128 osuusliikkeestä monialayhtymäksi. Tammi 1992. ISBN 951-30-9942-3.

Kirjallisuutta

• Mäkinen, Eikka (toim.): E-liikkeen uranuurtajat. KK 1967.
• Me. Kulutusosuuskuntien keskusliitto 1916–1966. Kuvateos. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto 1966.