Ero sivun ”Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 633: | Rivi 633: | ||
|[[Pietari I Suuri|Pietari I Suuren]] puoliso |
|[[Pietari I Suuri|Pietari I Suuren]] puoliso |
||
|- |
|- |
||
|[[Tiedosto: |
|[[Tiedosto:Peter II in armour by anonymous (18 c., Kremlin museum).jpg|100px]] |
||
|[[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]] |
|[[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]] |
||
|[[18. toukokuuta]] [[1727]] – [[30. tammikuuta]] [[1730]] ({{ikä|1727|05|18|1970|1730|01|30}}) |
|[[18. toukokuuta]] [[1727]] – [[30. tammikuuta]] [[1730]] ({{ikä|1727|05|18|1970|1730|01|30}}) |
Versio 19. kesäkuuta 2015 kello 12.33
Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.
Ruotsin vallan aika (1150-1809)
Suomi liitettiin Ruotsin kuningaskunnan osaksi viimeistään 1200-luvun kuluessa. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin Viipurin linnanpäälliköiden ja joidenkin Turun piispojen itsenäistä asemaa. 15. helmikuuta 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut Haakon II Maununpoika valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.[1]
Sverkerin ja Eerikin suvut
Sverkerin ja Eerikin suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar. Knuut II Pitkään asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta.[2]
Monarkki[2] | Vallassa[2] | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Lisätietoja | |
---|---|---|---|---|---|---|
Sverker I Vanhempi | noin 1130 – 25. joulukuuta 1156 (noin 26 v 178 vrk) | Ulfhild Haakonintytär Rikissa Puolalainen |
25. joulukuuta 1156 (murhattu) | Kuului itägöötalaiseen ylimyssukuun. | ||
Eerik IX Pyhä | noin 1156 – 18. toukokuuta 1160 (noin 3 v 323 vrk) | noin 1120 | Kristiina Björnintytär | 18. toukokuuta 1160 (noin 40 vuotta) (murhattu) | Kuului länsigöötalaiseen ylimyssukuun. | |
Maunu II Henrikinpoika | noin 1160–1161 (noin 1 v 0 vrk) | noin 1130 | Birgitta Haraldintytär | noin 1161 (noin 31 vuotta) (sotakuolema) | Tanskalainen prinssi, joka nousi valtaan murhattuaan Eerik IX Pyhän. | |
Kaarle VII Sverkerinpoika | noin 1161 – 12. huhtikuuta 1167 (noin 5 v 285 vrk) | 1130-luvulla | Kristiina Stigintytär Hvide | 12. huhtikuuta 1167 (28-37 vuotta) (murhattu) | Sverker I Vanhemman poika | |
Burislev | noin 1167–1169 (noin 2 v 0 vrk) (kanssahallitsijana Kol, vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika) |
noin 1169 | Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika | |||
Kol | noin 1167–1173 (noin 6 v 0 vrk) (kanssahallitsijana Burislev noin 1167–1169, vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika) |
noin 1173 | Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika | |||
Knuut I Eerikinpoika | noin 1167–1195 (noin 27 v 364 vrk) (vastahallitsijana Burislev noin 1167–1169, vastahallitsijana Kol noin 1167–1173) |
1140-luvulla | Cecilia Juhanantytär | noin 1195 (46-55 vuotta) | Eerik IX Pyhän poika | |
Sverker II Kaarlenpoika Nuorempi | noin 1195 – 31. tammikuuta 1208 (noin 12 v 215 vrk), syöstiin vallasta | noin 1164 | Benedicta Ebbentytär Ingegärd Birgerintytär |
17. tai 18. heinäkuuta 1210 (noin 46 vuotta) (sotakuolema) | Kaarle VII Sverkerinpojan poika | |
Eerik X Knuutinpoika | 31. tammikuuta 1208 – 10. huhtikuuta 1216 (8 v 70 vrk) | noin 1175 | Rikissa Tanskalainen | 10. huhtikuuta 1216 (noin 41 vuotta) | Knuut I Eerikinpojan poika | |
Juhana I Sverkerinpoika | noin 1216 – 10. maaliskuuta 1222 (noin 5 v 252 vrk) | 1201 | 10. maaliskuuta 1222 (noin 21 vuotta) | Sverker II Kaarlenpoika Nuoremman poika | ||
Eerik XI Eerikinpoika | noin 1222 – 29. marraskuuta 1229 (noin 7 v 151 vrk), syöstiin vallasta (holhooojahallituksen johtajana Knuut Holmgerinpoika 1222–1229) |
1216 | Katariina Sunentytär | 2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta) | Eerik X Knuutinpojan poika | |
Knuut II Pitkä | 29. marraskuuta 1229 – 1234 (noin 4 v 214 vrk) | Helena Pietarintytär Strange | 1234 | Kaappasi holhooojahallituksen johtajana vallan alaikäiseltä Eerik X Knuutinpojalta. | ||
Eerik XI Eerikinpoika | 1234 – 2. helmikuuta 1250 (noin 15 v 216 vrk) | 1216 | Katariina Sunentytär | 2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta) | Palasi valtaan Knuut II Pitkän kuoleman jälkeen. |
Bjälbo-suku
Bjälbo-sukua kutsutaan myös Folkunga-suvuksi. Hallituskaudet ovat osittain päällekkäisiä, koska suvun jäsenet toimivat ajoittain toistensa hallitsijakumppaneina. Alaikäisten kuninkaiden hallituskaudella hallitsemisesta vastasi käytännössä holhoojahallitus. Bjälbo-sukuun kuulumaton Matias Kettilmundinpoika johti Ruotsia valtakunnan päämiehenä (rikshövitsman) vuosien 1318 - 1319 välillä.[2]
Mecklenburgin suku
Monarkki[2] | Vallassa[2] | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Lisätietoja | |
---|---|---|---|---|---|---|
Albrekt Mecklenburgilainen | 15. helmikuuta 1364 – 24. helmikuuta 1389 (25 v 9 vrk), syöstiin vallasta | 1338 | Rikardis Schweriniläinen | 31. maaliskuuta 1412 (noin 74 vuotta) | Maunu IV Eerikinpojan sisarenpoika |
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtioliitto vuosina 1389-1521. Mailla oli usein yhteinen kuningas, mutta suuren osan ajasta Ruotsi kieltäytyi tunnustamasta itsevaltaisia tanskalaisia kuninkaita ja valitsi johtoonsa valtakunnan päämiehen (rikshövitsman), valtionhoitajan (riksföreståndare) tai kansallisen kuninkaan.[2]
Vaasa-suku
- Pääartikkeli: Vaasa-suku
Pfalzin suku
Hessenin suku
Monarkki [2] | Vallassa[2] | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Lisätietoja | |
---|---|---|---|---|---|---|
Fredrik I | 4. huhtikuuta 1720 – 5. huhtikuuta 1751 (31 v 1 vrk) | 23. huhtikuuta 1676 Kasselissa, Saksassa |
Luise Dorothea 1700-1705 Ulrika Eleonora 1713-1741 |
25. maaliskuuta 1751 (74 vuotta) Tukholmassa |
Ulrika Eleonoran puoliso |
Holstein-Gottorpin suku
Venäjän vallan aika
Vanha Suomi (1721-1812)
Vanha Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuosina 1721 ja 1743. Vanhan Suomen alue eli virallisesti Viipurin, sittemmin Suomen kuvernementti yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Alueen hallitsijoina olivat Venäjän keisarit ja keisarinnat.
Romanov-suku
Suomen suuriruhtinaskunta (1809-1917)
Koko Suomen alue kuului Venäjään 1809-1917. Tällöin rajoitettua itsehallintoa nauttivaa Suomen suuriruhtinaskuntaa hallitsivat Venäjän keisarit.[3]
Romanov-suku
Venäjän pääministeri
Helmikuun vallankumouksessa kukistuneen keisarivallan jälkeen, ennen Suomen itsenäistymistä Suomenkin muodollisesti korkein johtaja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri.
Pääministeri | Vallassa | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Puoluetausta | |
---|---|---|---|---|---|---|
Georgi Lvov | 15. maaliskuuta 1917 - 21. heinäkuuta 1917 (0 v 128 vrk) | 2. marraskuuta 1861 Dresdenissä, Saksassa |
Julija Aleksejevna Bobrinskaja | 7. marraskuuta 1925 (64 vuotta) Pariisissa, Ranskassa |
Perustuslaillisdemokraattinen puolue | |
Aleksandr Kerenski | 21. heinäkuuta 1917 - 7. marraskuuta 1917 (0 v 109 vrk) | 2. toukokuuta 1881 Simbirskissa |
Olga Lvovna Baranovskaja Lydia Ellen (Nelle) Tritton |
11. kesäkuuta 1970 (89 vuotta) New York Cityssä, Yhdysvalloissa |
Sosialistivallankumouksellinen puolue |
Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja
Bolševikkien suorittaman lokakuun vallankaappauksen myötä Suomen muodollisesti korkeimpana johtajana toimi kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja yhden päivän ajan, jonka jälkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajalle.[4]
Puheenjohtaja | Vallassa | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Puoluetausta | |
---|---|---|---|---|---|---|
Tiedosto:Lenin portrait.jpg | Vladimir Lenin | 8. marraskuuta 1917 - 9. marraskuuta 1917 (0 v 1 vrk) | 22. huhtikuuta 1870 Simbirskissa |
Nadežda Krupskaja | 21. tammikuuta 1924 (53 vuotta) Nižni Novgorodissa |
Bolševikit |
Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja
Puheenjohtaja | Vallassa | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Puoluetausta | |
---|---|---|---|---|---|---|
Lev Kamenev | 9. marraskuuta 1917 - 21. marraskuuta 1917 (0 v 12 vrk) | 2. kesäkuuta 1885 Moskovassa |
Olga Davidovna Bronsteina | 25. elokuuta 1936 (51 vuotta) Moskovassa |
Bolševikit | |
Tiedosto:YakovSverdlov.jpg | Jakov Sverdlov | 21. marraskuuta 1917 - 6. joulukuuta 1917 (0 v 15 vrk) | 3. kesäkuuta 1885 Nižni Novgorodissa |
Klavdija Timofejevna Novgorodtševa | 16. marraskuuta 1919 (34 vuotta) Moskovassa |
Bolševikit |
Itsenäinen Suomi (1917-)
Lokakuun vallankumouksen yhteydessä eduskunnan puhemiehistö totesi, että Suomi oli joutunut hallitsijattomaan tilaan. Tämän seurauksena eduskunta päätti valita kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan mutta se jäi valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Kompromissiksi 15.11.1917 päätettiin, että korkeinta valtaa käyttää eduskunta.[5] Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917, jolloin muodollisesti korkeimpaan asemaan tuli eduskunnan puhemies.[6]
Sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918 eduskunta valitsi valtionpäämiehen tehtäviä hoitamaan valtionhoitajan. Hallitusmuototaistelussa kuningaskuntaa ja samalla suuntautumista Saksaan kannattaneet kuningasmieliset kansanedustajat valitsivat syksyllä 1918 saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin aiotuksi kuninkaaksi. Tämä kuitenkin luopui hänelle suunnitellusta asemasta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja kuninkuuden ulkopoliittisten edellytysten kadottua. Tämän jälkeen vaihtui valtionhoitaja ja uusi toimenhaltija lopullisesti hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon eli perustuslain 17. heinäkuuta 1919, jonka jälkeen valtionpäämiehinä ovat toimineet vaalilla valitut tasavallan presidentit.[7]
Eduskunnan puhemies
Puhemies | Vallassa | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Puoluetausta | |
---|---|---|---|---|---|---|
Johannes Lundson | 6. joulukuuta 1917 - 27. toukokuuta 1918 (0 v 172 vrk) | 12. lokakuuta 1867 Leppäviralla |
Hilma Lovisa Ehnberg 1897-1911 Amalia Henriette (Mally) Burjam Borga 1915-1919 Inez Matilda Lagerstam 1921-1939 |
11. elokuuta 1939 (71 vuotta) Salossa |
Nuorsuomalainen Puolue |
Valtionhoitaja
Valtionhoitaja | Vallassa | Syntynyt | Puoliso(t) | Kuollut | Puoluetausta | |
---|---|---|---|---|---|---|
Pehr Evind Svinhufvud | 27. toukokuuta 1918 – 12. joulukuuta 1918 (0 v 199 vrk) | 15. joulukuuta 1861 Sääksmäellä |
Ellen Timgren 1889-1944 | 29. helmikuuta 1944 (82 vuotta) Luumäellä |
Nuorsuomalainen Puolue | |
Carl Gustaf Emil Mannerheim | 12. joulukuuta 1918 – 25. heinäkuuta 1919 (0 v 225 vrk) | 4. kesäkuuta 1867 Askaisissa |
Anastasia Arapova 1892–1919 | 27. tammikuuta 1951 (83 vuotta) Lausannessa, Sveitsissä |
Sitoutumaton |
Suomen tasavallan presidentti
Lähteet
- Suomen hallitsijat päätoimittaja Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1
Viitteet
- ↑ Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 20-108. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kings and Queens of Sweden A thousand year succession The Monarchs of Sweden. Swedish Royal Court. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 200-244. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
- ↑ Высшие органы государственной власти РСФСР Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898-1991
- ↑ Eduskunta Suomi 80, Tampereen yliopisto
- ↑ Suomen itsenäisyysjulistus
- ↑ Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 252 ja 342. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.