Loviisa Ulriika

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Loviisa Ulriika
LuiseUlrikevonPreußen01.jpg
Loviisa Ulriika vuonna 1744
Antoine Pesnen maalaus
Ruotsin kuningatar
Fredrik I puolisona
26. maaliskuuta 175112. helmikuuta 1771
Tiedot
Syntynyt 24. heinäkuuta 1720
Kuollut 16. heinäkuuta 1782 (61 vuotta)
Lapset Kustaa III
Kaarle XIII
Fredrik Aadolf
Sofia Albertina
Vanhemmat Fredrik Vilhelm I
Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin

Loviisa Ulriika (24. heinäkuuta 172016. heinäkuuta 1782) oli Ruotsin kuningatar vuosina 17511771. Hänen puolisonsa oli kuningas Aadolf Fredrik.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loviisa Ulriika oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I:n ja Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin tytär ja Preussin kuningas Fredrik II Suuren sisar. Poliittisista syistä hänet naitettiin vuonna 1744 Ruotsin kruununprinssi Aadolf Fredrikille. Ruotsin kuningatar hänestä tuli vuonna 1751. Seuraavana vuonna hallitsijapari teki tutustumismatkan Suomeen. Tämän matkan eräs seuraus oli, että Degerbyn kaupungin nimi vaihdettiin Loviisaksi.

Loviisa Ulriika oli kaunis ja älykäs nainen, joka osallistui aktiivisesti politiikkaan. Hän oli oppinut Preussin hovissa kunnioittamaan vahvaa ja itsevaltaista hallitsemistapaa, joten hän ei halunnut hyväksyä Ruotsin poliittista järjestelmää, jossa säädyt käyttivät valtaa ja kuningas oli pelkkä nimellinen valtionpäämies. Loviisa Ulriikan voidaankin sanoa ottaneen elämäntehtäväkseen Ruotsin kuninkaan vallan kasvattamisen. Käytännössä tämä tarkoitti kuningattaren vallan kasvattamista, sillä kuningas Aadolf Fredrik oli luonteeltaan leppoisa mies, jolla ei ollut edellytyksiä vastustaa lujatahtoista puolisoaan. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan voitu saada Ruotsin säätyjä luopumaan vallastaan. Niinpä kuningatar päätti lopulta yrittää sotilaiden tuella vallankaappausta. Tämä hanke epäonnistui kuitenkin täysin, ja kuningatar joutui pyytämään säädyiltä anteeksi huonoa käytöstään. Kuningatar sai lisää mielipahaa vuonna 1757, kun Ruotsi meni julistamaan sodan (ks. Pommerin sota) kuningattaren synnyinmaalle Preussille. Sota sujui kuitenkin huonosti, ja lopulta joutuivat säädyt puolestaan nöyrtymään kuningattaren edessä: Loviisa Ulriikaa pyydettiin välittäjäksi rauhanneuvotteluihin, joissa toisena osapuolena oli hänen veljensä Preussin kuningas Fredrik II Suuri.

Loviisa Ulriika leskikuningattarena

1760-luvulla Loviisa Ulriika joutui huomaamaan, että hoviin oli ilmestynyt uusi vallantavoittelija. Kruununprinssi Kustaa oli perinyt äitinsä älykkyyden ja kunnianhimon, joten hän alkoi jo hyvin nuorella iällä irtautua äitinsä vaikutusvallasta. Loviisa Ulriikan toiveet oman valtansa lisäämisestä heikkenivät, ja hän alkoi yhä enemmän keskittyä kulttuuriharrastuksiin. Hän kunnioitti ranskalaista kulttuuria ja oli kirjeenvaihdossa mm. valistusfilosofi Voltairen kanssa.

Leskikuningattarena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aadolf Fredrik kuoli vuonna 1771 ja kruununprinssi Kustaasta tuli kuningas Kustaa III. Leskikuningatar Loviisa Ulriikan välit poikaansa huononivat entisestään. Vuonna 1778 tapahtui täydellinen välirikko, jonka syynä olivat Loviisa Ulriikan levittämät huhut, joiden mukaan Kustaa III ei olisi poikansa Kustaa Aadolfin oikea isä. Äiti ja poika sopivat välinsä vasta kun äiti teki kuolemaa vuonna 1782.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loviisa Ulriikan ja Aadolf Fredrikin lapset:

  1. (kuolleena syntynyt) (1745–1745)
  2. Kustaa III (1746–1792), Ruotsin kuningas 1771–1792
  3. Kaarle XIII (1748–1818), Ruotsin kuningas 1809–1818
  4. Fredrik Aadolf (1750–1803)
  5. Sofia Albertina (1753–1829)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]