Hohenzollern

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo ruhtinassuvusta. Veturitehtaasta katso Hohenzollern (veturitehdas).
Hohenzollern
vaakuna
vaakuna
Maa Saksa, Romania
Arvonimet Saksan keisari,
Preussin kuningas,
Romanian kuningas
Perustaja Burkhard I
Perustamisvuosi ennen 1061
Kansallisuus preussilainen
Hohenzollern-suvun vaakuna
Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä.
Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918.

Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan. Suvun kantalinna eli Hohenzollernin linna sijaitsee Hechingenin lähellä, nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa.[1]

Suvun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankkilaisen (protestanttisen) haaran päämiehet olivat 1400-luvulta lähtien Brandenburgin rajakreivejä. Fredrik VI nousi 1415 Brandenburgin vaaliruhtinaaksi nimellä Fredrik I, minkä jälkeen Hohenzollernin suku kohosi Saksan mahtavimpien ruhtinaitten joukkoon. Vuodesta 1618 lähtien he hallitsivat Brandenburgin lisäksi myös Itä-Preussia. ”Suuri vaaliruhtinas” Fredrik Vilhelm laajensi Brandenburg-Preussin Westfalenin rauhassa 1648 yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja hänen poikansa Fredrik I otti 1701 Preussin kuninkaan arvonimen. Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin 1871 yhdistyneen Saksan keisariksi. Sukuhaaran viimeinen hallitsija oli Vilhelm I:n pojanpoika Vilhelm II, joka luopui Saksan keisariudesta ja Preussin kuninkuudesta ensimmäisen maailmansodan lopussa 1918 vallankumouksen seurauksena. Frankkilaisen haaran nykyinen päämies on Georg Friedrich von Preussen (s. 1976).

Hohenzollernsche Lande eli Sigmaringenin hallintopiiri 1850–1945

Hohenzollern-suvun švaabilainen (katolinen) haara jakautui vuonna 1576 perinnönjaon seurauksena vielä kolmeen erilliseen haaraan, jotka olivat Hohenzollern-Hechingen, Hohenzollern-Sigmaringen ja Hohenzollern-Haigerloch. Jokainen sukuhaara hallitsi omaa kreivikuntaansa. Näistä kaksi ensimmäistä, Hohenzollern-Hechingen ja Hohenzollern-Sigmaringen, korotettiin ruhtinaskunniksi vuonna 1623 ja ne säilyivät itsenäisinä vuoteen 1849, jolloin niiden hallitsijat luopuivat kruunusta ja alueet yhdistettiin Sigmaringenin hallintopiirinä (saks. Regierungsbezirk Sigmaringen, myös Hohenzollernsche Lande) suvun frankkilaisen haaran hallitsemaan Preussin kuningaskuntaan 1850. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin osaksi ranskalaisen miehitysvallan perustamaa Württemberg-Hohenzollernin osavaltiota, joka puolestaan myöhemmin sulautui osaksi uutta Baden-Württembergin osavaltiota.

Hohenzollern-Hechingenin haaran sammuttua vuonna 1869 švaabilaisia Hohenzollerneita edustaa nykyisin ainoastaan Sigmaringenin haara, jonka tämänhetkinen päämies on Karl Friedrich von Hohenzollern (s. 1952). Hohenzollern-Sigmaringenin suku hallitsi myös Romaniaa ruhtinaina vuosina 1866–1881 ja kuninkaina vuosina 1881–1947.

Suvun hallitsijat Preussissa ja Saksan keisarikunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brandenburgin vaaliruhtinaat
Preussin kuninkaat
Saksan keisarit ja Preussin kuninkaat

Suvun hallitsijat Romaniassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohenzollernien frankkilaisen haaran sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohenzollernin sukupuu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 833. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]